Miten ravitsevaa ruokasi on?
”HERÄTKÄÄ!”-LEHDEN BRASILIAN-KIRJEENVAIHTAJALTA
Miten valitset ruokasi? Kun ostat ruokaa, millaiset seikat vaikuttavat sinuun? Korea pakkaus? Hinta? Helppovalmisteisuus? Mainostajien suostuttelupuheet? Vaiko pelkästään se, minkä näköistä jokin ruoka on ja miltä se maistuu? Se, millaisia valintoja teet, voi vaikuttaa joko siten, että syöt ravitsevaa ruokaa ja terveytesi kohentuu, tai siten, että syöt ravintoarvoltaan vähäarvoista ruokaa ja terveytesi kärsii.
KÖYHYYS on pahimpia aliravitsemuksen aiheuttajia. Samalla kun monet pitävät ruokaa itsestään selvänä asiana, miljoonilla muilla on vain harvoin ravitsevaa ruokaa. ”Täällä kotona me syömme sitä mitä meillä kulloinkin on”, sanoi brasilialainen muurari, kuuden lapsen isä. Useimmiten siis vanhaa leipää ja laihaa kahvia tai riisiä ja papuja. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n erään raportin mukaan 20 prosenttia maailman väestöstä kärsii nälästä. Vaikka joissakin Afrikan maissa on yleisesti nälänhätää, niin Aasiassa on enemmän nälkäisiä ihmisiä. Yhdysvalloissakaan ei tiettävästi 12 prosentilla väestöstä eli 30 miljoonalla ihmisellä ole riittävästi ruokaa.
Puutteellinen ravitsemus ei ole ainoastaan vahingollista, sillä siihen voi myös kuolla. ”Pikkulasten virheellisen ruokinnan aiheuttama aliravitsemus vaatii kymmenen kertaa niin paljon kuolonuhreja kuin varsinainen nälänhätä”, toteaa tutkija William Chandler. ”Aliravitsemus yhdessä ripulin aiheuttaman elimistön kuivumisen kanssa on yleisin kuolinsyy maailmassa.” YK:n lastenavun rahasto UNICEF raportoi: ”Yksikään epidemia, tulva tai maanjäristys ei ole vienyt yhdessä viikossa henkeä 250000 lapselta.” Näin paljon lapsia kuitenkin kuolee kautta maailman aliravitsemukseen ja siitä johtuviin sairauksiin, tietää tämä YK-järjestö kertoa. Aliravitsemus voi aiheuttaa arvaamattoman paljon vahinkoa: oppimiskyky laskee, työvoiman määrä vähenee, työn tuottavuus ja laatu kärsii.
Aliravitsemus ja sellaiset sivuvaikutukset kuin anemia ja muut sairaudet voidaan kuitenkin voittaa, kun syödään riittävästi kunnon ruokaa. Yhteiskunta voi ehkä kouluruokailun ja ruoanjakelupisteitten avulla jossain määrin vähentää aliravitsemusta joillakin seuduilla, mutta UNICEFin edustajien mukaan tarvittaisiin joka vuosi 125 miljardia markkaa, jotta ripulin, keuhkokuumeen ja tuhkarokon aiheuttama lapsikuolleisuus saataisiin vähenemään. Joidenkuiden mielestä se voi olla iso raha. Mutta toisaalta tiedetään, että amerikkalaiset käyttävät urheilujalkineisiin ja eurooppalaiset viineihin saman verran rahaa yhdessä vuodessa. Toinen vaikea tehtävä on haaskauksen vähentäminen. Vaikka Brasiliassa on arviolta 32 miljoonaa ihmistä nälissään, sikäläinen maatalousministeriö ilmoittaa, ”että satoa haaskaantuu sadonkorjuun, kuljetusten ja varastoinnin yhteydessä [7,5 miljardin markan edestä], mikä on 18–20 prosenttia maan koko maataloustuotannosta”. Vaikka maatalouteen, keinokasteluun, ruoan varastointiin ja kuljetuksiin liittyykin monissa maissa suuria ongelmia, maapallon tuotantokyky on silti sellainen, että kenenkään ei tarvitsisi kärsiä ravinnonpuutetta. Miten siis voit voittaa haasteen, jota ruoan hankkiminen perheellesi merkitsee?
Tarvitaan muutakin kuin rahaa
Kehitysmaissa ihmiset usein onnistuvat antamaan ruoan perheelleen, kun he tekevät kahta kolmea työtä. Brasiliassa muuttaa vuosittain 1,5 miljoonaa ihmistä perheensä tai ystäviensä luota suuriin kaupunkeihin työn ja ruoan toivossa. Vaikka terveys on jossain määrin riippuvainen siitä, mitä ihmiset syövät, niin suuri osa heidän rahoistaan menee vaatteisiin, asumiseen ja matkustuskuluihin.
On hyvä asia, että tärkeimpänä ravinnonlähteenä perheillä kaikkialla maailmassa ovat tavalliset ruoka-aineet, kuten riisi, pavut, maissi, peruna, bataatti ja banaanit sekä täydentävinä ruoka-aineina liha ja kala. Brasilialainen ravitsemustieteilijä José Eduardo de Oliveira Dutra on sanonut: ”Pavut ja riisi ovat ravintoarvoltaan erinomainen yhdistelmä. Näin yksinkertaisella ja huokeahintaisella ravinnolla voitaisiin nälkä saada loppumaan [tästä maasta].” Siellä missä sinäkin asut, voi siis olla saatavissa halpaa ja ravitsevaa ruokaa. Tai voit jopa ehkä itse kasvattaa osan ruoastasi.
Jos sinulla on riittävästi rahaa, niin ostatko sillä perheellesi ravitsevaa ruokaa? Vai onko ovela, sinnikäs mainonta vaikuttanut sinuun niin, että ostat mieluummin makeita herkkuja tai muuten ravintoarvoltaan heikkoa ruokaa sellaisen ruoan kustannuksella, joka turvaisi välttämättömien valkuaisaineitten, kivennäisten ja vitamiinien saannin? Onko maku tärkeämpää kuin terveellisyys? Hakuteos The World Book Encyclopedia toteaa: ”Jotta ihmiset voisivat hankkia hyvän terveyden ja säilyttää sen, heillä täytyy olla perustiedot ihmisen fysiologiasta. Vasta sen jälkeen he voivat tietää, mikä edistää ja mikä vahingoittaa heidän terveyttään. Jokaisen ihmisen pitäisi saada muun koulutuksen ohella myös terveyskasvatusta.”
Syöminen ei toki ole meille elämän päätarkoitus, mutta ruoka on silti tärkeä osa elämäämme. Raamatun mukaan se, että ihminen syö hyvin, on hänelle palkinto ahkerasta työnteosta: ”Jokaiselle ihmiselle on sekin, että hän syö ja juo ja nauttii hyvää kaiken vaivannäkönsä ohessa, Jumalan lahja.” (Saarnaaja 3:13.) Pidätkö terveellistä ruokaa kallisarvoisena ja välttämättömänä? Jos pidät, niin seuraavassa kirjoituksessa osoitetaan, millä tavoin oikealaatuisesta ravitsemuksesta voi olla hyötyä sinulle ja perheellesi.