Norsut – ystäviä vai vihollisia?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN ETELÄ-AFRIKAN-KIRJEENVAIHTAJALTA

ON SYITÄ, joiden vuoksi norsuja pidetään arvossa, ja toisia syitä, joiden vuoksi niitä vihataan. Joillekuille ne ovat arvokkaita työntekijöitä, taitavia vetämään valtavia tukkeja ja asettamaan ne siisteihin riveihin. Toiset arvostavat norsuja niiden syöksyhampaiden, nahan ja lihan vuoksi. Toiset pitävät niitä kuitenkin pelkästään uhkana maalleen ja sadolleen.

Monet tutkijat arvostavat kuitenkin norsuja niiden hauskan käytöksen vuoksi. Cynthia Moss on tutkinut norsuja Amboselin luonnonpuistossa Keniassa 13 vuotta. Kirjassaan Elephant Memories hän toteaa: ”Olen nähnyt vanhojen arvokkaiden matriarkkojen paitsi johtavan ja suojelevan perhettään myös kadottavan kaiken arvokkuutensa ja juoksevan leikkimielisesti ympäriinsä häntä rullalla selän päällä ja villi pilke silmissään.”

Daphne Sheldrick Keniasta on kasvattanut monta orpoa norsua ja päästänyt ne sitten takaisin vapauteen. Getaway-lehdelle antamassaan haastattelussa hän selitti: ”Kaikilla pienillä norsuilla, jotka tulevat tänne, on erilainen temperamentti, aivan niin kuin lapsillakin on. – – Ne ovat hieman kilpailuhenkisiä, ja ne tulevat mustasukkaisiksi ja, kun niitä nuhdellaan, ne voivat murjottaa. – – Jotkut niistä haluavat ehdoin tahdoin olla ilkeitä tai tottelemattomia. Meidän täytyy kurittaa niitä niin kuin lapsia.”

Sen lisäksi, että norsut hauskuuttavat ihmistä, niillä on käytännön merkitystä luonnolle. Kohtuullinen määrä norsuja rajallisella alueella rehevöittää kasvillisuutta ja lisää kasvilajien määrää. Kirjassa Elephants, Economics and Ivory luetellaan muita tehtäviä: ne esimerkiksi luovat uusia ruohoalueita, levittävät siemeniä ja vähentävät ”tsetsekärpästen määrää”. Kirjantekijät toteavat lopuksi, että norsuilla ”on tärkeä ekologinen tehtävä Afrikan savanneilla ja metsissä”.

Mutta jos alueella on liian paljon norsuja, ne aiheuttavat vahinkoa kasvillisuudelle. Juuri silloin niistä tulee joidenkuiden mielestä vihollisia. Tästä syystä luonnonsuojelijat karsivat säännöllisesti joidenkin rajallisten alueiden norsukantaa. Toisissa osissa Afrikkaa, missä norsuilla on vielä paljon elintilaa, ei karsintaan ole turvauduttu. Tästä on etua. ”Keniassa Amboselin luonnonpuistossa”, kerrotaan New Scientist -lehdessä, ”missä karsintaa ei ole suoritettu, norsut kulkevat vapaasti ihmisten joukossa, eivätkä ne näytä lainkaan pelkäävän heitä.”

Tiedemiehet työskentelevät sellaisten vaihtoehtoisten menetelmien parissa, joiden avulla norsujen syntyvyyttä voidaan rajoittaa. Samalla kun ihminen oppii uusia asioita norsuista, hän havaitsee lisää syitä pitää niitä ystävinä.

[Kuvan lähdemerkintä s. 18]

Animals/Jim Harter/Dover Publications, Inc.