Tarkkailemme maailmaa

TV:n maailmanlaajuinen vaikutus

Kuinka suuri suosio televisiolla on maailmassa? International Herald Tribune -sanomalehden mukaan maailmassa on miljardi TV-vastaanotinta, 50 prosenttia enemmän kuin viisi vuotta sitten. Japanilaisissa kodeissa televisio on yleisempi kuin WC-allas. Vain joka toisessa meksikolaisessa kodissa on puhelin, mutta lähes jokaisessa taloudessa on TV. Monien amerikkalaisten televisiossa näkyy 25–30 TV-kanavaa. Tribune-lehdessä sanotaan: ”Tällä maailmanlaajuisella televisiovallankumouksella on valtavat kulttuuriset, poliittiset ja taloudelliset vaikutukset. – – Jotkut pelkäävät, että television katselu saa loputkin ihmiset maailmassa menettämään lukuhalunsa, kuten kahdelle amerikkalaissukupolvelle on jo tapahtunut.”

Afrikasta kulkeutuva pöly

Afrikasta kulkeutuva pöly, jota kuumat ja kuivat tuulet nostattavat savanneilta ja pensaikkomailta mukaansa, hyödyttää planeettamme muita osia, sanovat tiedemiehet. Osaksi eteläisen Afrikan pitkän kuivuuden vuoksi miljoonia tonneja Afrikan pintamaata muuttui yksistään vuonna 1992 paksuiksi pölypatsaiksi, kerrotaan International Herald Tribune -sanomalehdessä. Suuri osa pölystä laskeutuu Atlantiin, missä se ravitsee ravintoketjun alkupäässä olevaa planktonia ja krilliä mineraaleilla – erityisesti hyvin tarpeellisella raudalla. Loppuosa pölystä kulkeutuu Amerikkaan. Amazonin sademetsien tutkiminen on osoittanut, että Afrikasta kulkeutunut pöly antaa uutta eloa näiden alueiden vähäravinteiselle maaperälle. ”Se että Afrikasta kulkeutuva pöly ravitsee tällä tavalla Atlantin eliöstöä ja Amerikan maaperää, on osoitus hyvin laajojen ja toisistaan etäällä olevien ekosysteemien välisestä riippuvuussuhteesta”, sanoo Virginian yliopistossa toimiva tri Michael Garstang. ”Voimme oppia tästä sen, että planeetallamme on monia toisiinsa yhteydessä olevia ja toisistaan riippuvaisia systeemejä, joita me emme juuri ymmärrä. Olemme vasta raapaisemassa pintaa.”

Planeettaamme uhkaa suuri vaara

British Medical Journal -lehdessä sanotaan, että maailman väestö kasvaa tällä hetkellä vuosittain 100 miljoonalla ihmisellä ja että vuonna 2050 maapallolla asuu arviolta 10 miljardia ihmistä. Englantilainen tiedeakatemia Royal Society ja Yhdysvaltain tiedeakatemia julkaisivat ennenkuulumattoman yhteislausunnon, jossa sanottiin, että tällainen kasvu uhkaa aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ympäristölle. Näin käy erityisesti siinä tapauksessa, että kehitysmaat, joissa suurin osa tästä kasvusta tapahtuu, kuluttavat tulevaisuudessa luonnonvaroja samaan tahtiin kuin kehittyneet maat. Akatemiat ehdottivat keskeistä roolia tieteelle ja tekniikalle mutta sanoivat, ettei ole viisasta luottaa niiden yksinään ”ratkaisevan nopeasta väestönkasvusta, luonnonvarojen tuhlailusta ja ihmisen vahingollisista toimista johtuvia ongelmia”. Lausunnossa sanotaan, että jos mikään ei muutu, ”tiede ja tekniikka eivät ehkä pystykään torjumaan sen enempää ympäristön peruuttamatonta turmeltumista kuin ihmiskunnan enemmistön jatkuvaa köyhyyttäkään”. ”Jos emme vakavasti yritä hillitä väestönkasvua, kaikki muu on toisarvoista”, sanoi Royal Society -tiedeakatemian presidentti Sir Michael Atiyah.

Sukulaisten veri ei ole turvallisempaa

Miljoonaa luovutettua veriannosta koskenut hallituksen tutkimus, joka tehtiin viidellä suurella alueella Yhdysvalloissa, on paljastanut virheelliseksi sen yleisen käsityksen, että ystävien tai sukulaisten luovuttama veri on turvallisempaa kuin vieraiden ihmisten veri. Esimerkiksi eräs koe osoitti, että B-hepatiitti oli saastuttanut sukulaisten ja ystävien luovuttamasta verestä 2,6 prosenttia kun taas tuntemattomien luovuttamasta verestä se oli saastuttanut 1,8 prosenttia. Sukulaisten ja ystävien luovuttamassa veressä oli myös useammin syfilistä, C-hepatiittia ja syöpää aiheuttavia HTLV-1-viruksia. ”Riski ei ole pienempi, kun ystäviä tai sukulaisia pyydetään luovuttamaan verta”, sanoi yhdysvaltalainen terveysviranomainen Lyle Petersen.

Apu joka ei koskaan tule perille

Vain seitsemän prosenttia niistä kansainvälisistä avustuksista, jotka on lahjoitettu Afrikan nälän ja köyhyyden lievittämiseksi, menee avuntarvitsijoille, myöntää Afrikan kehittämispankin varapresidentti Ferhat Yunes. Tätä surullista tilannetta pahentaa entisestään miljoonien afrikkalaisten lasten hätä. Espanjalaisessa El País -sanomalehdessä kerrotaan, että koko tässä maanosassa on 30 miljoonaa aliravittua lasta ja heidän lisäkseen 40 miljoonaa lasta, joiden kasvua hidastaa kehno ravinto. Jotta näiden lasten tilannetta voitaisiin helpottaa, Dakarissa Senegalissa tavanneet 44 Afrikan maan edustajat ehdottivat tärkeinä askeleina avustuslähetysten hajauttamista ja puolustusmenojen pienentämistä.

Uskonnollisia lehtiä lakkautetaan

”Kaksi kansakunnan vanhinta uskonnollista lehteä, American Baptist ja Christian Herald, on lakkautettu”, ilmoittaa uutistoimisto Associated Press (AP). ”Sekä 115 vuotta vanha Christian Herald, jota alettiin julkaista vuonna 1878 ja jonka keskuspaikka oli Chappaquassa New Yorkin osavaltiossa, että 189 vuotta vanha American Baptist, jonka edeltäjää alettiin julkaista vuonna 1803, ilmoittivat syyksi levikin laskun.” Kuukausittain ilmestynyt American Baptist, jonka keskuspaikka oli Valley Forgessa Pennsylvaniassa, korvataan tiedotuslehdellä. Saman aikakauden uskonnollinen kausijulkaisu, Vartiotorni-lehti, kasvattaa kuitenkin levikkiään. Tätä lehteä alettiin julkaista kerran kuussa englanniksi vuonna 1879 Pittsburghissa Pennsylvaniassa, ja sen painos oli tuolloin 6000 kappaletta. Nyt Vartiotorni-lehteä julkaistaan kahdesti kuussa 112 kielellä ja sen jokaista numeroa painetaan 16400000 kappaletta.

Kouluväkivalta

Hampurissa Saksassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa, joka koski 169 koulua, pyrittiin saamaan selville, miksi oppilaitoksissa käyttäydytään yhä aggressiivisemmin. Miksi koulut ilmoittavat kiristysten, uhkailun, ruumiillisen väkivallan ja seksuaalirikosten lisääntyvän? Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehden mukaan tutkimukseen osallistuneet nuoret pitivät pääasiallisina syinä viestimissä esitettävää väkivaltaa, lasten laiminlöyntiä kotona, ristiriitoja vierasmaalaisten oppilaiden kanssa ja koulunkäynnin rasittavuutta. Tutkimuksessa kävi ilmi myös joukko sosiaalisia syitä, jotka ehkäisivät kouluväkivaltaan liittyvien ongelmien ratkaisua. Saatiin esimerkiksi selville, että lapsilla ja nuorilla ei yleensä ollut syyllisyydentunteita tai oikean ja väärän tajua ja että he olivat hyvin itsekeskeisiä, suvaitsemattomia ja ajattelemattomia. Lisäksi monet vanhemmat olivat sitä mieltä, että on normaalia ratkaista erimielisyydet väkivallalla, ja he opettivat lapsiaan lyömään takaisin ja puolustautumaan.

Mesihumalassa eksyneitä

Mitä tapahtuu, kun mehiläiset ahmivat itsensä täyteen käynyttä mettä? Ne käyttäytyvät kuin humaltuneet ihmiset. Jotkin niistä eivät löydä kotiinsa, ja niitä, jotka löytävät sinne, ei yleensä päästetä pesään poikkeavan käytöksen vuoksi. Jos ne eivät kuole kylmään, ne voivat saada niin pahan krapulan, että niiden elinikä lyhenee puoleen entisestä, kerrotaan espanjalaisessa El País -päivälehdessä. Mehiläisten humaltuminen on kuitenkin täysin tahatonta. Queenslandin yliopistossa Australiassa työskentelevä Errol Hassan selitti, että lämpötilan nousu voi saada sen meden, jota ne nauttivat, käymään ja tuottamaan alkoholia.

Salakavala vaara

”Tupakoijille voidaan virheellisesti kertoa, että he ovat terveitä, vaikka he todellisuudessa ovat aiempaa suuremmassa vaarassa saada sydänkohtaus”, sanotaan eräässä The New York Times -sanomalehden artikkelissa. Tämä johtuu siitä, että tupakoinnista pikkuvaltimoille aiheutuneet vauriot eivät käy ilmi tavanomaisissa sydänkokeissa. Kun tupakoijat kokevat fyysistä tai tunneperäistä painetta, heidän sydämensä ei saa riittävästi verta, minkä vuoksi he ovat entistä suuremmassa vaarassa saada sydänkohtauksen. Eräs Des Moinesissa sijaitsevassa Iowan sydäninstituutissa tehty tutkimus osoitti, että tämä pitää paikkansa silloinkin, kun tupakoija ei polta, ja että ongelma pahenee tupakoitaessa. Paineenalaisena sydämen pikkuvaltimot laajenevat ja voivat kuljettaa sydämeen neljä kertaa enemmän verta kuin tavallisesti. Tupakoijien sydämessä tämä virtaus on kuitenkin 30 prosenttia pienempi.

Uusi värväysmenetelmä

”Televisiomainokset, joissa nunnat leikkaavat ruohoa ja papit pelaavat koripalloa, ovat osa katolisen kirkon uutta värväyskampanjaa, jonka tarkoitus on kasvattaa kirkon työntekijöiden hupenevia rivejä”, kerrotaan The West Australian -sanomalehdessä. ”Puolen minuutin mainoksissa – – nuoret papit ja nunnat keskustelevat kutsumuksestaan nurmikkoa leikatessaan, ostosmatkoillaan, urheillessaan sekä käydessään sairaaloissa ja vankiloissa.” Sydneyn katolista kirkkoa edustava pappi Brian Lucas sanoi, että aiemmin nunnat ja papit esitettiin yleensä pitelemässä kynttilöitä ja seisomassa kirkontornien juurella ja että tämä kampanja auttaisi muita näkemään heidät tavallisina ihmisinä. TV-mainoksia esitetään parhaillaan Melbournessa, ja jos niiden katsotaan tuottavan toivottuja tuloksia, niitä näytetään myös muissa Australian osavaltioissa.