”Teidän täytyy kokea se”

Herätkää!-lehden Kolumbian-kirjeenvaihtajalta

ERÄS Missourissa Yhdysvalloissa asuva nuoripari kertoo: ”Kuulimme ensi kerran Kansainvälisestä vapaaehtoisten rakennustyöntekijöiden ohjelmasta kesällä vuonna 1988, kun eräät ystävämme palasivat suorittamasta tehtäväänsä Vartiotorni-seuran Keski-Amerikassa sijaitsevan Hondurasin haaratoimiston yhteydessä. ’Teidän täytyy kokea se!’ he sanoivat innosta hehkuen.”

Jehovan todistajat ovat kehittäneet tämän rakennusohjelman eri puolilla maailmaa olevien haaratoimistojensa rakentamiseksi. Pätevöityäkseen tähän tehtävään mahdollisten työntekijöiden täytyy ensin toimia Vartiotorni-seuran Brooklynissa New Yorkissa sijaitsevassa päätoimistossa, jossa heidän työtapojaan ja kykyjään voidaan arvioida. Niinpä edellä mainittu Missourissa asuva aviomies otti yhteyttä Brooklynissa sijaitsevaan Seuran toimistoon ja tarjoutui työskentelemään siellä tilapäisesti.

Ollessaan Brooklynin päätoimistossa aviomies ilmoittautui työskentelemään ulkomailla. Palattuaan Missouriin hän ja hänen vaimonsa alkoivat säästää odottamaansa matkaa varten. Heidän määräyskirjeensä tuli useita kuukausia myöhemmin. Heidän määränpäänsä oli Kolumbia, Etelä-Amerikka.

Vuosina 1987–90 yli tuhat tilapäistyötä tekevää vapaaehtoista maksoi oman matkansa Kolumbiaan viettääkseen siellä kahdesta viikosta kahteen kuukauteen uuden suuren painotöitä tekevän Jehovan todistajien haaratoimiston rakentamisessa. Tämän lisäksi noin 80 muuta vapaaehtoista 14 eri maasta on työskennellyt tämän suuren Kolumbian rakennushankkeen parissa. Jotkut näistä lyhytaikaisista ja pitkäaikaisista työntekijöistä olivat aiemmin auttaneet esimerkiksi Nigerian, Filippiinien, Guyanan, El Salvadorin, Guatemalan, Costa Rican, Perun ja Ecuadorin uusien haaratoimistotilojen rakentamisessa.

Kolumbiaan saapuvat vapaaehtoiset työntekijät saavat apua isänniltään maahanmuutto- ja tullimuodollisuuksien läpäisemisessä. Sen jälkeen heidät viedään autolla Facatativássa sijaitsevalle rakennustyömaalle, joka on noin 50 kilometriä Bogotásta luoteeseen.

Perehtyminen olosuhteisiin

Ensimmäisenä rakennuspaikalla viettämänään päivänä tavanomainen uusi tulokas saa tutustua työmaan yhteydessä oleviin tiloihin ja hänelle annetaan ohjeita elämisestä osana rakennustyöväkeä. Useimmat kansainvälisistä rakennustyöntekijöistä – viime aikoina heidän määränsä on ollut 40–60 – asuvat rakennustyömaan läheltä hankituissa asuinrakennuksissa.

Uusia rakennustyöntekijöitä opastetaan aikataulun laatimisessa: heille kerrotaan työ- ja kokousajat ja heitä neuvotaan osallistumaan saarnaamistoimintaan viikonloppuisin ja huolehtimaan asianmukaisesti asuintiloistaan. Heitä valistetaan myös pesulapalveluista samoin kuin osallistumisesta aamuiseen raamatulliseen keskusteluohjelmaan sekä muista asioista.

Asuinhuoneet ovat kodikkaita, ateriat lämpimiä ja ravitsevia, ja pyykki palautetaan ripeästi, pestynä ja silitettynä. Tarvittaessa jopa lääkärinhoitoa on tarjolla. Kaikenlaisiin asioihin kiinnitetään huomiota, jotta vapaaehtoiset työntekijät tuntisivat olonsa mahdollisimman miellyttäväksi.

Tavallisesti uudet tulokkaat yllättyvät havaitessaan rakennushankkeen paljon suuremmaksi kuin he olivat olettaneet. Eräällä mäenrinteellä, joka johtaa takana olevaa vuorta peittävään ikivihreään metsään, näkyy työn touhua kahden viisikerroksisen asuinrakennuksen ympärillä. Lopulta näihin rakennuksiin tullaan majoittamaan 250 Kolumbian haaratoimiston henkilökuntaan eli Beetel-perheeseen kuuluvaa jäsentä. Menneiden kuukausien aikana uudet tulokkaat ovat voineet seurata putki- ja sähkötöitä sekä seinien terästukien paikalleen asettamista.

Viikonloppuisin ruokasali, johon mahtuu mukavasti 400 ihmistä, on tupaten täynnä, kun 600 tai useampia vapaaehtoisia työntekijöitä tulvii syömään tähän itsepalveluperiaatteella toimivaan ruokalaan. Muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta ruokasalin rakentaminen on nyt saatu päätökseen.

Postitus- ja paino-osasto ovat jo muuttaneet sisään suureen kaksikerroksiseen painorakennukseen. Kun uudet työntekijät kulkevat kiertokäynnillään painorakennuksen toisen kerroksen läpi, opas näyttää ylpeänä mahtavan kokoista uutta Hantscho-nimistä rotaatio-offsetpainokonetta. Useat Brooklynissa olevan painon työntekijät ohjasivat sen paikalleen asentamista ja he saivat apua muilta taitavilta vapaaehtoisilta.

Tämä 65 tonnia painava, 27 metriä pitkä tietokoneohjattu painokone on yksi hienoimmista saatavissa olevista painokoneista tällä hetkellä. Se painaa nyt tunnissa 38000 kappaletta espanjankielistä Vartiotorni- ja Herätkää!-lehteä jaettavaksi kaikkialle Etelä-Amerikan luoteisosaan. Yli 155000 Kolumbiassa, Venezuelassa, Panamassa, Ecuadorissa ja Perussa olevaa Jehovan todistajaa ovat alkaneet saada lehtensä tästä painosta – nelivärisinä.

Paikallisten antama apu

Monet kolumbialaiset vapaaehtoiset miehet ja naiset ovat myös mukana rakennustyössä. He ovat ylpeitä voidessaan olla mukana rakentamassa ’heidän uutta haaratoimistoaan’, niin kuin he sitä kutsuvat. Jotkut asuvat rakennuspaikan lähistöllä tilapäisissä majoissa ja toiset tulevat säännöllisesti työmaalle Bogotásta tai muista lähikaupungeista. Tämän lisäksi viikonloppuina ja pyhäpäivinä 50–150 vapaaehtoista työntekijää tulee vuorojärjestyksessä noin sadasta Jehovan todistajien Bogotán ja sen lähiympäristön seurakunnasta.

Eräs Kanadasta tullut vapaaehtoinen rakennustyöntekijä, jolla on kokemusta seinien rakentamisessa, huomautti: ”Täällä olevat paikalliset veljet ovat halukkaita oppimaan ja heidän työnsä laatu on aivan yhtä hyvää ellei parempaakin kuin kaupallisissa hankkeissa kotimaassani.”

Eräs työntekijä, joka on vastannut raskaan kaluston käytöstä ja maansiirrosta vuodesta 1987 lähtien, lisää: ”Meidän kanssamme työskentelee joukko hyviä miehiä, joista jotkut ovat paikallisia veljiä. Aiemmin jotkut heistä osasivat juuri ja juuri ajaa autoa, mutta he ovat kehittyneet erinomaisiksi koneiden käyttäjiksi.”

Jotkut tämän rakennushankkeen hyväksi säännöllisesti työskennelleet nuoret kolumbialaiset ovat anoneet vakituiseen palvelukseen pian huomattavasti laajenevassa Beetel-perheessä. Toiset palaavat takaisin kokoaikaiseen evankeliuminpalvelukseen Kolumbiassa. Kaikkien näiden hengellisyys on kasvanut merkittävästi, kun he ovat palvelleet vapaaehtoisina rakennustyöntekijöinä tässä Beetel-perheen ilmapiirissä.

Palkitsevaa työtä

Tuhannet Kansainvälisessä vapaaehtoisten rakennustyöntekijöiden ohjelmassa mukana olleet sanovat, että tämä kokemus on ollut yksi heidän elämänsä kohokohdista. ”Se on jotain hyvin erikoista”, sanoi eräs Mississipin osavaltiosta Yhdysvalloista tullut työntekijä Kolumbian rakennushankkeesta. ”Ihmiset tekevät siitä erikoisen. Haluaisin olla siinä jatkuvasti mukana, jos se olisi mahdollista. Rakennuksia voi rakentaa missä tahansa, mutta veljien kanssa työskenteleminen tekee tästä hankkeesta erilaisen.” On tosiaan paljon eroa olla päivittäin tekemisissä Jehovan hengen hedelmiä ilmentävien kristittyjen kanssa kuin työskennellä tässä epähengellisessä maailmassa.

Lähdön hetki tulee tilapäistyöntekijöille yleensä liian pian. Tällöin ihmiset halaavat ja vuodattavat paljon kyyneleitä. Kuinka usein kuullaankaan jäähyväissanat: ”Kunpa vain voisimme jäädä pitemmäksi aikaa.” ”Jäisimme niin mielellämme tänne!” Kaikkien lähtevien arvostus Jehovan todistajien kansainvälistä veljesseuraa kohtaan on syventynyt. He ovat saaneet esimakua siitä, millaista yhdessä eläminen ja työskenteleminen tulee olemaan, kun paratiisi laajennetaan maan ääriin saakka.

Kaikki eivät voi tietenkään ottaa osaa tähän kansainväliseen rakennusohjelmaan. Mutta niille, joiden olosuhteet sen sallivat, Kansainvälinen vapaaehtoisten rakennustyöntekijöiden ohjelma on avannut uuden ja innostavan mahdollisuuden oven.