Kenen syytä?

MONIEN mielestä ”itsensä humalaan juominen on hyväksyttävää”, sanoo Jim Vanderwood, joka työn puolesta on joutunut perehtymään alkoholistien ongelmiin Mohawk Valleyssä New Yorkin osavaltiossa. Yhteiskuntia on luonnollisesti monenlaisia, mutta vain hyvin harva pystyy kieltämään sen, että hänen yhteiskunnassaan kohtuuttomankin alkoholinkäytön katsotaan kuuluvan elämänmenoon.

Useimmat yhteiskunnat ovat jo vuosia suvainneet säännöllistä ja jopa runsasta juomista. Se on kannustanut muita jäljittelemään tällaista sallivaista asennetta. Vanderwood selittää: ”Ajatellaanpa vaikka elokuvia. Olemme aina osoittaneet suosiotamme niille, jotka pystyvät suuriin sankaritekoihin senkin jälkeen, kun ovat juoneet niin paljon, että tavallinen ihminen tuupertuisi jo pöydän alle. Alkoholin käyttöä pidetään jonkinlaisena itsevarmuuden vahvistajana. Miten tällaista vastaan voi taistella?”

Vaikka siis suurimpia syyllisiä vakavien ruumiinvammojen aiheuttamiseen ovat rattijuopot itse, vikaa on myös yhteiskunnassa, jos se on suvaitsevainen, leväperäinen ja sen suhtautuminen alkoholinkäyttöön on horjuvaa.

”Alkoholinkäyttöä ei vain hyväksytä, vaan sitä myös edistetään pontevasti”, väittää rikollisuudentorjunnan asiantuntija Jim Thompson. Hän kertoi Herätkää!-lehdelle: ”Monet urheilutapahtumat on valjastettu palvelemaan alkoholijuomateollisuuden, kuten panimoteollisuuden, etuja.” Hänen mukaansa Yhdysvalloissa monien urheilutapahtumien yhteydessä ”parhaat televisiomainokset ovat olutmainoksia, joissa yhteiskunnan säihkyvät tähdet esittelevät mieleistään olutmerkkiä.”

Yhdysvalloissa pidettiin taannoin liittovaltion seminaari, jonka puheenjohtajana toimi sikäläisen lääkintöhallituksen entinen pääjohtaja C. Everett Koop. Yhdysvaltain radio- ja televisioyhtiöitten liitto ja Yhdysvaltain mainostajien liitto kuitenkin boikotoivat sitä, koska sen aiheena oli rattijuoppous ja syyllisyyskysymys. Tri Patricia Waller, joka tässä seminaarissa johti valistusasioihin keskittynyttä paneelikeskustelua, sanoi: ”Tosiasia on, että me [yhteiskunta] olemme luoneet tämän ongelman, ja ihmiset ovat niin tyhmiä, että antavat periksi kaikelle sille painostukselle, jota olemme kohdistaneet heihin siitä pitäen, kun he olivat niin vanhoja, että muistavat jotakin televisiosta. ’Mutta [sanoo yhteiskunta] se ei ole meidän syytämme. Se ei ole meidän ongelmamme.’”

Tänään nuori rattijuoppo – huomenna alkoholisti

Alkoholin käyttöä ihannoidaan monin eri keinoin: televisiossa, elokuvissa, mainoksissa ja niin edelleen. Nuorten, vaikutuksille alttiitten ihmisten vastaanottama sanoma kuuluu: ’Voit käyttää alkoholia ja elää loppuikäsi onnellisena.’

”Tavallinen lapsi näkee televisiossa käytettävän alkoholia 75000 kertaa, ennen kuin hän on siinä iässä, että voi itse alkaa ostaa alkoholia”, sanoo tri T. Radecki, yhdysvaltalaisen televisioväkivaltaa tutkivan liiton edustaja. Englantilainen Anders Hansen tutki Englannissa parhaaseen katseluaikaan lähetettyjä televisio-ohjelmia ja sai tulokseksi sen, että 71 prosentissa kaikista viihdeohjelmista esiintyi alkoholinkäyttöä. Ohjelmissa oli jokaista esitystuntia kohti keskimäärin 3,4 sellaista kohtausta, joissa nautittiin alkoholia. Niissä kuitenkin ”perin harvoin kiinnitettiin huomiota alkoholinkäytön seurauksiin”, joita ovat esimerkiksi auto-onnettomuudet, murhat ja tapot, pahoittelee Hansen.

Toimittaja Colman McCarthy ilmaisi The Washington Post -sanomalehdessä asian näin: ”Sen hauskanpidon takana, jota – – entiset urheilijat harrastavat kapakoissa ja muissa anniskelupaikoissa, ovat mainos- ja myynninedistämiskampanjat, joilla halutaan lumota lapset ja saada korkeakouluopiskelijat omaksumaan sellainen ajatus, että alkoholinkäyttö, joka voi olla myös runsasta, on sosiaalisen hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Sanomana on, että jollet reippaassa, iloisessa seurassa juo lasillista, et kuulu siihen.”

Neuvostoliitossa rattijuoppous on suuri kansallinen ongelma. Jotkut sikäläiset viranomaiset epäilevät, voidaanko juomistapoja muuttaa. ”Sillä on Neuvostoliitossa pitkät perinteet”, sanoi eräs heistä. Vaikka asia ehkä onkin näin, monet pitävät alkoholinkäyttöä eräänä ajanvietemuotona. Niinpä lapset vaikutuksille alttiina jo pienestä pitäen tottuvat siihen, että alkoholinkäyttö kuuluu elämänmenoon aikuisten maailmassa.

J. Vanderwoodin mukaan Yhdysvalloissa ”alkoholikulttuuri on vielä nuorta. Alkoholi yhdistetään keilailuun, amerikkalaisen jalkapallon loppuotteluihin ja iloisiin hetkiin. Ajanviete on samaa kuin alkoholi, alkoholi samaa kuin ajanviete.” Hän toteaa: ”Jos riippuvuuden syntymiseen eivät ole olleet antamassa alkusysäystä psyykkiset, sosiaaliset tai fyysiset tekijät, tällaisesta vaiheesta voidaan ehkä vähitellen päästä irti.” Sen jälkeen hän kuitenkin varoittaa: ”Eräs asia, jonka me tutkimusten perusteella tiedämme – ja joka myös on hyvin todistettu asia – on se, että jos joku alkaa 14, 15 tai 16 vuoden iässä käyttää runsaasti alkoholia, hän voi vuoden kuluttua olla riippuvainen alkoholista. Hieman päälle 20 vuoden ikäisellä tapahtuu sama muutamassa vuodessa.”

Ei siis pidä ihmetellä, miksi Yhdysvalloissa 16–24-vuotiaitten yleisin kuolinsyy on rattijuopumusvahingot. Epäilemättä se on yleisimpiä kuolinsyitä myös monissa muissa maissa. Tri Waller toteaakin, että tunnollisilla vanhemmilla, jotka koettavat luoda kotiin sellaisen ilmapiirin, joka kasvattaisi lapsia raittiiseen suuntaan, on vastuksenaan sallivainen yhteiskunta, joka ”vetää toiseen” suuntaan.

Tämän päivän nuori alkoholin väärinkäyttäjä voi siis huomenna olla krooninen juoppo. Usein hänen kuntouttamisensa epäonnistuu, jolloin hänenlaisensa ovat suurena vaarana yleiselle liikenneturvallisuudelle. Eräs 34-vuotias toistuvasti rattijuoppoudesta tuomittu kävi läpi pakollisen hoito-ohjelman, mutta sen jälkeen hän alkoi jälleen juopotella. Hän lähti juovuspäissään ajamaan pakettiautollaan väärää puolta eräällä maantiellä Kentuckyssä ja törmäsi teini-ikäisiä täynnä olleeseen linja-autoon. Autot syttyivät tuleen ja niihin kuoli 24 nuorta ja kolme aikuista. Onkin arvioitu, että runsas neljännes rattijuoppoustuomion saaneista on rikoksenuusijoita.

Alkoholi – laillinen huumausaine

Monet asiantuntijat ovat kiinnittäneet yleisön huomiota siihen, että alkoholi on laillinen eli luvallinen huumausaine. He rinnastavat alkoholin muihin riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin.

Eräässä Yhdysvaltain hallituksen järjestämässä tiedotustilaisuudessa presidentti George Bush julisti, että rattijuoppous ”tekee yhtä pahaa jälkeä kuin crack, on yhtä umpimähkäistä kuin jengiväkivalta. Se tappaa enemmän nuoria kuin nämä molemmat yhteensä.” Hän tähdensi myös sitä, että ”meidän täytyy opettaa lapsillemme alkoholin olevan huumausainetta”.

Jos et ole tähän mennessä pitänyt alkoholia huumausaineena, et ole ainoa. ”Hyvin monet ihmiset eivät näe yhteyttä”, sanoo liikenneturvallisuustyötä tekevä C. Graziano. Hän jatkaa: ”Lakimiehet, lääkärit, tuomarit – alkoholi voi vaikuttaa jokaiseen. – – Sitä on niin helppo saada!” Koska se on laillista useimmissa maissa, sitä on myytävänä monissa erilaisissa liikkeissä. Valvonta on usein vähäistä.

Alkoholi on energiasisältönsä vuoksi itsessään ravintoainetta. Se voidaan kuitenkin myös luokitella huumausaineeksi siksi, että se vaikuttaa lamaannuttavasti keskushermostoon. Suurina annoksina nautittuna se vaikuttaa elimistöön samalla tavoin kuin uni- ja puudutuslääkkeet. Koska alkoholi ”pystyy muuttamaan mielialaa, se vähentää stressiä”, selittää J. Vanderwood. ”Se vähentää estoja ja muuttaa ajatustoimintaa. Se antaa tunteen siitä, että pystyy sellaiseen, mihin ei todellisuudessa pystykään.” Tämä juuri tekee alkoholia nauttineena ajamisen ongelmalliseksi. Lopuksi hän toteaakin: ”Silloin ihminen, joka ei enää ole terävimmillään, arvioi heikentynyttä suorituskykyään heikentyneellä arvostelukyvyllä.”

Jotkut, jotka ovat joutuneet elämässään vaikeaan tilanteeseen esimerkiksi avioeron, työpaikan menetyksen tai perheongelmien vuoksi, hakevat usein runsaalla alkoholinkäytöllä helpotusta paineeseen ja stressiin. Tällaisessa tilassa ollessaan he käyttäytyvät ”järjenvastaisilla, vastuuttomilla tavoilla, esimerkiksi ajavat juovuksissa autolla”, kirjoittaa alkoholitutkijoiden lehti Journal of Studies on Alcohol.

Ihmisen ei vielä tarvitse tuntea olevansa juovuksissa, kun alkoholi on jo heikentänyt hänen suorituskykyään. Jo yksi tai kaksi ravintola-annosta alkoholia voi heikentää autoilijan harkintakykyä siinä määrin, että hän on vaaraksi itselleen ja toisille.

Rattijuoppous on varmasti murheellinen vitsaus yhteiskunnalle, joka on myrkyttänyt itsensä kaupallisen ahneuden ja suvaitsevaisen asenteen tappavalla yhdistelmällä, etenkin kun tämä suvaitsevaisuus kohdistuu aineeseen, joka on luvallista mutta jonka käyttö voi aiheuttaa erittäin vaarallisia tilanteita. Millaista lohdutusta on tarjolla niille, joille rattijuopot ovat holtittomuudellaan aiheuttaneet tuskaa ja murhetta? Onko olemassa perusteltua toivoa sille, että olosuhteet tulevat vielä joskus korjaantumaan?

[Huomioteksti s. 10]

Teini-ikäiset, jotka käyttävät runsaasti alkoholia, voivat jo vuoden kuluttua olla riippuvaisia alkoholista

[Huomioteksti s. 10]

Ihmisen ei vielä tarvitse tuntea olevansa juovuksissa, kun alkoholi on jo heikentänyt hänen ajotaitoaan

[Kuva s. 9]

Runsasta alkoholinkäyttöä ihannoidaan monin eri keinoin, esimerkiksi televisiossa