Lukijoiden kirjeitä

Rukoukset urheilussa. Kiitoksia kirjoituksesta ”Raamatun näkökanta: Rukoukset urheilussa – kuunteleeko Jumala niitä?” (8.5.1990) Minulla oli tapana rukoilla hartaasti Jumalaa ennen käsipallopeliä. Tärkeiden ottelujen aikana rukoilin voimaa voittaaksemme. (Emme koskaan voittaneet yhtään peliä.) Nyt tiedän, etteivät sellaiset rukoukset ole sopusoinnussa Jumalan tahdon kanssa.

M. A. L. S., Brasilia

Nuoret ja 1990-luvun haasteet. Luin kirjan Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia heti kun sain sen. Nuoria käsittelevät kirjoituksenne (8.9.1990) kannustivat minua lukemaan sitä uudelleen. Ja minun on sanottava, että nautin siitä nyt toisella kerralla vielä enemmän!

B. B., Yhdysvallat

Olen 13-vuotias, ja halusin kertoa teille, että todella nautin nuoria käsittelevistä kirjoituksista. Olen tilannut Herätkää!-lehden. Mutta kun sain lehtiä postissa, minulla oli tapana panna ne sivuun. Tämä numero herätti kuitenkin kiinnostukseni. Niinpä luin sen ja todella nautin siitä. Jälkeenpäin otin esiin toiset Herätkää!-lehden numerot ja luin joitakin kirjoituksia niistä. Nyt olen pyytänyt äitiäni tutkimaan kanssani Raamattua.

A. P., Yhdysvallat

Itsemurha. Äitini, uskollinen Jumalan palvelija, riisti itseltään hengen kärsittyään kuukauden ajan syvästä masennuksesta. Hänen kuolemansa jätti meille kaikille omaisille sanoinkuvaamattoman taakan ja sydänsurun. Ajatus siitä, etten ehkä koskaan näkisi häntä uudelleen, teki hänen menetyksestään johtuvan tuskan vielä vaikeammaksi kestää. Kirjoituksenne (”Raamatun näkökanta: Saavatko itsemurhan tehneet ylösnousemuksen?” 8.9.1990) sai minut tuntemaan itseni ”normaalimmaksi” ja onnelliseksi sisimmässäni tietäessäni, että voin pitää yllä toivoa hänen ylösnousemuksestaan.

T. M., Yhdysvallat

Kirjoitus oli armollinen. Mutta eivätkö masentuneet voisi käyttää tällaista armollisuutta puolusteluna ”helpoimman tien” valitsemiselle?

N. G., Yhdysvallat

Hellittämättömät epätoivon tunteet saattavat saada kuoleman näyttämään vakavasti masentuneesta haluttavalta. (Vrt. Job 10:1.) Mutta koska itsemurha on itsensä tappamista, se on Jumalan lain rikkomista eikä se ole kristitylle sopiva vaihtoehto. Jos itsemurha-ajatukset vaivaavat jotakuta, hänen tulisi Jumalan armon väärinkäyttämisen sijasta pyytää apua vastustaakseen itsetuhoisia haluja. (Jaakob 1:14, 15) Hän voisi ajatella sitä tuskallista tyhjiötä, jonka hänen kuolemansa jättää omaisten elämään. Hänen tulisi muistaa, että Jehova on lähellä ”niitä, joilla on särjetty sydän”, ja heittää huolensa Hänelle. (Psalmi 34:19; 55:23) Hänen tulisi myös kertoa toisille kristityille epätoivostaan ja ottaa vastaan heidän tukensa. Jos joku antaa kuitenkin periksi itsemurha-ajatuksille, jäljelle jääneet voivat saada lohdutusta tietäessään, että heidän omaisensa tulevaisuus on rakkaudellisen Jumalan käsissä. – Toimitus.

Eläminen halvaantuneena. Luettuani kirjoituksen ”Avartuminen toisten auttamiseksi” (22.9.1990) haluan vain kiittää tuosta kovin rohkaisevasta ja myönteisestä kirjoituksesta. Itse olen täysin terve ja joskus mietin, miten pystyisin selviytymään elämästä samankaltaisissa olosuhteissa. Me kaikki koemme valtavaa painetta tämän maailman taholta, mutta Tony Wood selviytyy tästä ja paljon muusta luottaen Jehovaan.

P. G., Englanti

Elokuvat. Kiitoksia teille kirjoituksesta ”Nuoret kysyvät: Miten osaan valita kunnollisen elokuvan?” (8.8.1990) Nykyään suurin osa nuorista ei tiedä, millaiset elokuvat ovat sopivia kristityn katsottaviksi, eivätkä he kysy vanhemmiltaan, voivatko he katsoa jonkin elokuvan vai ei. Minusta se, että pysäyttää videonauhan silloin jos katsottava elokuva sattuu olemaan sopimaton, on oikein hyvä ajatus.

J. N. S., Brasilia