Lukijoiden kirjeitä

Eläinkokeet. Epäröin lukea eläinkokeita käsittelevää numeroa (8.7.1990), koska tiesin sen olevan tunteita herättävä aihe. Mutta käsittelitte sen hyvin tahdikkaasti ja tasapainoisesti.

N. V., Yhdysvallat

Koska tutkimus kuuluu työhöni, luin enemmän kuin innostuneena, mitä Herätkää!-lehdellä oli sanottavana. On selvää, että Raamattu ei tuomitse eläinkokeita, vaikka se ei myöskään hyväksy eläinten raakaa kohtelua. Jos työni tulevaisuudessa vaatii eläinten käyttöä, pidän huolen siitä, etten tuhlaa niitä enkä kohtele niitä julmasti.

O. O., Yhdysvallat

Kirjoituksenne tuotti minulle pettymyksen. Omistatte viisi kappaletta aktivistien väkivallalle (joka ei ole laajalle levinnyttä). ”Kauhutarinat” olette kuitenkin tiivistäneet yhden väliotsikon alle. Miten kukaan voi säilyttää tasapainoista näkemystä tällaisen julmuuden keskellä? Eläinkokeet ovat tosin vaikuttaneet osaltaan lääketieteen edistykseen. Mutta emmekö voisi nyt jo lopettaa niitä?

S. F., Saksan liittotasavalta

Kirjoituksenne tuntui suosivan eläinkokeita, jos niihin ei liity äärimmäistä kärsimystä. Mitä arvoa on sellaisella, mitä saadaan aikaan viattomien eläinten kärsimyksen ja kuoleman avulla?

M. B., Yhdysvallat

Eläinkokeet on hyvin tunnepitoinen kiistakysymys, ja kirjoituksemme saivat tavallista runsaampaa palautetta lukijoilta. Raamattu ei suoranaisesti tuomitse eläinten käyttöä ihmisten hyödyksi. Mutta on ymmärrettävää, että jotkut tuntevat vastenmielisyyttä mitä tahansa eläimille kärsimystä tuottavaa kohtaan, ja me tietenkin kunnioitamme heidän tunteitaan tässä asiassa. – Toimitus

Riippuvuus crackista. Minun oli kirjoitettava teille kertoakseni, että crack-riippuvuutta käsitelleet kirjoituksenne (22.7.1990) olivat hyvin opettavaisia. Entisenä crackin käyttäjänä pystyin pääsemään siitä eroon vasta sen jälkeen, kun aloin tutkia Raamattua ja viettää aikaani Jehovan todistajien kanssa. Minulla oli tapana käyttää vuokrarahani, auton kuluihin tarkoitetut rahat sekä varastetut rahat saadakseni crackia. Tulin niin laihaksi, että näytin luurangolta. Mutta Jehovan todistajien tuen ja opastuksen avulla pääsin siitä eroon.

C. H., Yhdysvallat

Elokuvat. Kirjoitus ”Nuoret kysyvät: Onko sillä väliä millaisia elokuvia katselen?” (22.7.1990) auttoi minua tajuamaan, kuinka suuri voima elokuvilla on ihmisiin. En enää katsele kiellettyjä elokuvia.

W. R., Yhdysvallat

En käy usein elokuvissa, joten olen alkanut lukea kirjoja, jotka kertovat eläimistä, taiteista ja historiasta. On paljon ihania kirjoja, jotka ovat hyviä ja opettavaisia ja joissa ei käytetä sopimatonta kieltä.

L. H., Yhdysvallat

Pidin todella kirjoituksestanne ”Nuoret kysyvät: Miten osaan valita kunnollisen elokuvan?” (8.8.1990) Yksi asia askarruttaa yhä minua. Olisiko kristityn oikein mennä katsomaan elokuvaa, jota suositellaan alle 13-vuotiaitten katsottavaksi vain vanhempiensa kanssa?

R. J., Yhdysvallat

Yhdysvalloissa sellaisia elokuvia voivat katsoa kaikenikäiset, ”mutta vanhempia kehotetaan antamaan alle 13-vuotiaille lapsille erityisiä katsomisohjeita”. (”World Book Encyclopedia”) Kristitty olisi luonnollisesti varovainen, jos elokuva olisi luokiteltu siten. Elokuvien arvosteluperusteet heijastavat kuitenkin maailmallisia mittapuita, eivät Raamatun periaatteita, ja sellaiset mittapuut ovat usein epäjohdonmukaisia. Niinpä maissa, joissa elokuvia luokitellaan tietyllä tavalla, yksilöitten täytyy päättää, missä määrin he antavat näiden luokitusten ohjata itseään. Nuorien tulisi noudattaa vanhempiensa antamaa ohjausta. Jos elokuva näennäisen hyvästä arvostelusta huolimatta osoittautuu epäterveeksi, katsoja voi aina lähteä pois elokuvateatterista tai sulkea televisiovastaanottimensa. – Toimitus.