Sivu 2

Valmis taistelemaan jopa ennen syntymäänsä

Jo kuukausia ennen syntymäänsä lapsi on valmistautumassa taisteluun ja tuottaa aseita immuunijärjestelmänsä käyttöön. Lapsen syntyessä maailmaan sen puolustusmekanismit ovat valmiina, ja ne kykenevät tunnistamaan vieraita aineita ja tekemään ne vaarattomiksi. Lapsella on jo veressään suhteellisesti enemmän vasta-aineita kuin äidillään, ja fagosyytit ovat valmiina lapsen kudoksissa nielaisemaan kaikki vieraat tunkeilijat. Nämä ja muut tautientorjujat ovat juoksuhaudoissa, taisteluvalmiina. Ja hyvä näin, sillä syntymähetkellään lapsi on alttiina alati läsnä olevien pieneliöitten massiiviselle hyökkäykselle.

Kohta syntymän tapahduttua lapsen immuunijärjestelmän tulivoima, jota tarvitaan tunkeilijoitten torjumiseksi, kasvaa valtavasti – suorastaan ratkaisevasti – sen jälkeen kun lapsi on nielaissut ensimmäiset kulauksensa äidinmaitoa. Muutamina ensimmäisinä päivinä erittyvää rintamaitoa sanotaan terni- eli pihkamaidoksi, ja se sisältää runsaasti erilaisia vasta-aineita. Tämän jälkeen vauva on hyvin varustautunut käymään sotia.

”Kahden tai kolmen kuukauden iässä – – toimivat punaisen luuytimen ja kateenkorvarauhasen asetehtaat täydellä teholla. Lapsen ollessa kymmenvuotias ihmisen immuunijärjestelmä on vahvimmillaan, aseistettuna hampaisiin asti. Tämän jälkeen sen suorituskyky vähitellen heikkenee.” – The Body Victorious, s. 34, 35.

Elämän alkaessa alkavat myös sodat, ja ne loppuvat vasta ihmisen vedettyä viimeisen henkäyksensä.

[Kuvan lähdemerkintä s. 2]

Lennart Nilsson