Englannin ”hullu lehmä” -ongelma

Herätkää!-lehden Englannin-kirjeenvaihtajalta

MARRASKUUSSA 1986 Englannin nautakarjassa ilmeni ensimmäistä kertaa eräs hälyttävä sairaus. Sen jälkeen yli 11000 eläintä on saanut tartunnan, ja jopa 200 uutta tapausta ilmoitetaan joka viikko. Samalla kun tätä tautia kutsutaan ammatillisesti nimellä BSE (bovine spongiform encephalopathy), tiedotusvälineet antoivat sille nimen ”hullu lehmä” -tauti, sen levottomuutena ilmenevien oireiden vuoksi.

Mikä on BSE? Miten se sai alkunsa? Miksi siitä ollaan niin huolissaan?

BSE on dementian muoto, jossa ”epätavallisiksi tartunnanlähteiksi” kuvaillut epänormaalit proteiinit tuhoavat osia aivoista. Kun elintä, johon tauti on vaikuttanut, katsotaan mikroskoopin läpi, sillä on huokoinen, reikäinen ulkomuoto. Taudin kehittyessä eläimestä tulee ärtyisä ja se menettää painoaan, ja kun se ei enää kykene hallitsemaan raajojaan, se lyyhistyy ja kuolee tai se täytyy lopettaa.

Nautakarjassa BSE kehittyi Englannin lampaissa yleisesti ilmenevästä kutkataudista, joka on ensiksi mainitulle läheinen dementian muoto. Miten tämä tapahtui?

Nykyaikainen karjanrehu

Lehmä on laiduntava eläin, joka märehtii, ja tavallisesti se elää kasvisravinnolla, pääasiassa heinällä. Viime vuosina Englannin karjanrehun tuottajat ovat lisänneet epäluonnollisia valkuaisaineita normaaliin rehuun. Nämä koostuvat jauhetuista, keitetyistä ja kuivatuista teurastamon jätteistä, joihin sisältyy kutkataudin saastuttamia lampaanruhoja. Tauti ei ole tarttunut yksinomaan nautakarjaan, sillä viiteen eri lajiin kuuluvia antilooppeja, joihin sisältyy valkokeihäsantilooppi, on kuollut aivosairauteen Englannin eläintarhoissa. Kaikkia ruokittiin tällä kaupallisella rehulla. Tarhaminkit ovat saaneet taudin, joka on sukua BSE:lle, ja sen uskotaan olevan seurausta niille syötetystä raa’asta lampaan jätelihasta.

Kokeet osoittavat, että sekä BSE että lampaan kutkatauti ovat epätavallisen vastustuskykyisiä korkeille lämpötiloille, ionisoivalle säteilylle ja ultraviolettivalolle. Nämä salaperäiset taudinaiheuttajat eivät kuole tavanomaisesti keittämällä tai muilla sterilointimenetelmillä. Vaikka ei ole sitovasti todistettu, että lampaan kutkatauti olisi koskaan tarttunut ihmisiin, huolestuttava kysymys on: minkä riskin BSE aiheuttaa naudanlihatuotteita syöville ihmisille?

Vaikutus ihmiseen?

”Kenenkään tässä maassa tai missään muuallakaan ei tarvitse olla huolissaan BSE:stä.” Tämä on Englannin hallituksen kanta, jonka maatalousministeri John Gummer välitti. Mutta kaikki eivät ole niin varmoja. Englannissa Leedsin yliopistossa toimiva kliinisen mikrobiologian professori Richard Lacey kirjoitti The Independent -sanomalehdessä: ”Jos lehmä sai taudin rehuannoksestaan, niin silloin, ainakin aluksi, se siirtyi suun kautta. Tämä tuo esiin sen mahdollisuuden, että se voisi siirtyä ihmiseenkin suun kautta.”

Tämän päättelyn mukaisesti Saksa on kieltänyt kaiken englantilaisen naudanlihan tuonnin, koska he eivät voi saada vakuutusta siitä, että liha on lähtöisin karjasta, joka on vapaa BSE:stä. Yhdysvallat on kieltänyt nautakarjan, alkioiden ja nautojen siemennesteen tuonnin Englannista. Neuvostoliitto on mennyt pidemmälle kieltäessään englantilaisen lampaan- ja vuohenlihan sekä meijerituotteiden tuonnin BSE:n vuoksi. Jotkin englantilaiset koulut ovat päättäneet tarjota vain sellaisen nautakarjan lihaa, jonka on todistettu olevan vapaa taudista.

Hallitus on muiden toimenpiteiden ohella kieltänyt myymästä tietyntyyppisiä nautojen teurastusjätteitä. Britit käyttävät vuosittain kolme miljardia dollaria naudanlihaan ja sellaisiin naudanliharuokiin, kuin hampurilaisiin ja piirakoihin, ja heitä on tarpeellista rauhoitella siitä, ettei heidän terveytensä ole vaarassa. Kuitenkin hallituksen raportissa myönnetään, että ”voi kulua vuosikymmen tai enemmän ennen kuin täydellinen varmuus voidaan saada” siitä, että BSE ei siirry karjasta ihmisiin. ”Ongelma on itämisajan pituus. Jos BSE aiheuttaa yleisen terveysriskin, niin siinä vaiheessa, kun tämä käy ilmeiseksi Creutzfeld-Jaakobin tautiin sairastuneiden lisääntyvässä määrässä, mitään ei ole tehtävissä jo altistuneen väestön hyväksi”, selittää Edinburghin hermosairauksien alkuperää ja kehittymistä tutkivan yksikön entinen johtaja tri Richard Kimberlin.a

Sillä välin tiedemiehet kiireisesti etsivät uusia, varmoja todisteita lieventääkseen pelkoja, ja Englannin hallitus on myöntänyt 20 miljoonaa dollaria tutkimusten tueksi. British Medical Journal -lehti huomautti kuitenkin maltillisesti: ”Lihan turvallisuutta ei ole vielä tarkastettu ja ehkei se ole tarkastettavissakaan.”

Söisitkö sitä?

Olipa BSE:n vaikutus sitten mikä tahansa ihmisen terveydelle, sitä koskeva kiista on tuonut julkisuutta eläinjätteiden uudelleen käytölle. Englannin nauta- ja siipikarjan ruokkimisessa käytetään edelleen käsiteltyä kananlantaa, josta tämän elinkeinon harjoittajat käyttävät englannin kielessä lyhennettä DPM (Dried poultry manure, suomeksi: kuivattu siipikarjanlanta). Tämä rehu koostuu ulosteista, höyhenistä ja kuolleista linnuista. Vasikoille annetaan kuivattua suklaalla maustettua sianverta. Vieläkin kokonaisia lampaanpäitä lampaiden teurastusjätteiden ohella jauhetaan ja syötetään sioille ja siipikarjalle, vaikka niiden käyttäminen karjanrehussa on ollut kiellettyä vuoden 1988 heinäkuusta lähtien. Eräässä hallituksen virallisessa raportissa sellaiset toiminnat on tuomittu ”luonnottomiksi”. Jotkut voivat puolustella niitä siksi, että ne ovat käytännöllisiä ja taloudellisia ruoan tuotannossa. Mutta ovatko ne kannattavia, kun asiaa katsotaan terveyden kannalta?

[Alaviitteet]

[Kuva s. 17]

Läpikuultavia solurakkuloita (reikiä) BSE-tautia sairastavan lehmän aivoissa

[Lähdemerkintä]

J.A.H. Wells, Crown Copyright Material