Hävinnyt yhdessä sekunnissa!

KUVITTELE, että vaellat vihreän hämärässä valtakunnassa, tyvestä paksumpien puupilareitten välissä, joilla on korkeutta 15-kerroksisen talon verran. Yläpuolellasi on valtaisa elämän kudelma, tihein ja rikkain osa maapallon eliökuntaa. Puut on koristeltu kymmenien tai jopa satojen metrien mittaisilla köynnöksillä, ja niissä kiemurtelee kasveja, jotka ovat kiinnittyneet lujasti kaikkialle runkoihin ja oksiin. Rehevät tropiikin kukat levittävät tuoksujaan seisovaan kasvihuoneilmaan.

Tällainen on trooppinen sademetsä. Se on kuitenkin enemmän kuin vain jokin kaunis paikka, enemmän kuin vain holvikäytäviä sumuisessa metsässä, johon valo sieltä täältä pääsee pilkistämään. Kyseessä on näet uskomattoman monimuotoinen kokonaisuus, jonka eri osaset ovat toistensa kanssa erittäin vilkkaassa ja tarkassa yhteistoiminnassa.

Elämä on täällä niin yltäkylläisen monimuotoista, ettei sille löydy vertaa mistään muualta maapallon kuivalta kamaralta. Sademetsät peittävät vain noin 6 prosenttia maapallon maa-alasta, mutta niissä kuitenkin elää puolet kaikista maailman kasvi- ja eläinlajeista. Ne tuottavat noin kolmanneksen kaikesta maankamaran elollisesta aineesta. Korkealla sademetsän latvuskatoksessa elää eksoottisia hyönteisiä ja lintuja sekä apinoita ja muita nisäkkäitä. Useimmat niistä eivät koskaan laskeudu maan pinnalle. Puut ravitsevat niitä ja tarjoavat niille kodin, ja ne puolestaan pölyttävät puita tai syövät niiden hedelmiä, jolloin siemenet leviävät muille alueille ulosteiden mukana.

Joka päivä saadaan sadetta, joka kastelee metsät läpimäriksi ja pitää niissä yllä monimutkaista elämän kiertokulkua. Sade pesee lehdet ja valuu pitkin runkoja runsasravinteisena liemenä, josta puiden pinnalla elävät epifyytit eli päällyskasvit saavat ravintonsa. Päällyskasvit puolestaan auttavat puuta saamaan ilmasta typpeä, sen tärkeintä ravintoa. Monilla päällyskasveilla on niin sanottuja lehtipusseja, joihin mahtuu litrakaupalla vettä. Niistä syntyy lammikoita korkealle ilmaan, puusammakoitten, salamanterien ja lintujen asuinpaikoille.

Kaikki ravinto, mikä pääsee metsänpohjalle asti, käytetään nopeasti. Nisäkkäät, mahtava hyönteisten armeija ja bakteerit työskentelevät kaikki yhdessä muuttaakseen pähkinät, eläinten raadot ja lehdet jäteaineeksi. Sen jälkeen metsänpohja ottaa sen innokkaana vastaan. Jos työntäisit maata peittävää kariketta saappaallasi kasaan, alta paljastuisi paksu, huokoinen kerros valkoisia säikeitä: sienirihmastoa ja juuria. Sienirihmaston ansiosta juuret pystyvät imemään itseensä ravinteet nopeasti, ennen kuin sateet huuhtovat ne pois.

Olettakaamme nyt, että olisit tällä kertaa saanut vaeltaa sademetsässä vain pienellä, sanokaamme jalkapallokentän kokoisella alueella. Yhtäkkiä tämä koko metsälohko katoaa. Se on tuhoutunut täysin – yhdessä sekunnissa! Etkä voi muuta kuin kauhuissasi katsella, miten vierestäsi häviää toinen samankokoinen lohko seuraavan sekunnin aikana, kolmas lohko sitä seuraavan sekunnin aikana, ja sama toistuu yhä uudelleen. Lopulta seisot yksinäsi autiolla tasangolla, jonka pinnan helottava tropiikin aurinko on paahtanut kivikovaksi.

Eräitten arvioitten mukaan tämä on se nopeus, jolla tuho paraikaa etenee trooppisen vyöhykkeen sademetsissä. Joidenkuiden mielestä se tapahtuu vieläkin nopeammin. Newsweek-aikakauslehden mukaan joka vuosi parturoidaan puolen Kalifornian kokoinen alue. Tiedelehti Scientific American sanoi syyskuun numerossaan viime vuonna paljaaksi hakattua aluetta yhtä suureksi kuin ovat Sveitsi ja Alankomaat yhteensä.

Vaikka tuhoutuneiden alueitten laajuudesta ei olekaan tarkkaa tietoa, vahingot ovat joka tapauksessa kauhistuttavia. Metsien hävitys on herättänyt kaikkialla maailmalla suuttumusta, ja se on kohdistunut lähinnä yhteen maahan.

Brasilia huomion keskipisteenä

Vuonna 1987 Amazonin jokialueelta otetuista satelliittikuvista ilmeni, että metsien häviäminen oli pelkästään tällä alueella nopeampaa kuin millaiseksi jotkut olivat arvioineet sen koko maapallolla. Tuhannet palot valaisivat öisin taivasta, kun ihmiset raivasivat metsää polttamalla sitä. Savupilvi oli Intian kokoinen ja niin sakea, että joitakin lentokenttiä jouduttiin sulkemaan. Erään arvion mukaan Amazonin jokialueelta häviää vuosittain keskimäärin Belgian kokoinen alue sademetsää.

Brasilialainen ympäristöaktivisti José Lutzenberger on nimittänyt sitä ”pahimmaksi tuhopoltoksi elämän historiassa”. Kaikkialla maailmassa ovat luonnonsuojelijat kuohuksissaan. Heidän ansiostaan sademetsien ahdinko on joutunut yleisen huomion kohteeksi. Jopa T-paitojen rintamuksissa ja rock-konserteissa on julistettu: ”Pelastakaa sademetsät.” Sen jälkeen alkoi taloudellinen painostus.

Brasilialla on velkaa ulkomaille 100 miljardia dollaria, ja sen vientituloista menee noin 40 prosenttia pelkästään korkojen maksamiseen. Se on suuresti riippuvainen muiden maiden antamasta avusta ja myöntämistä lainoista. Kansainväliset pankit alkoivat perua jo lupaamiaan lainoja, joita saatettaisiin käyttää sademetsien vaurioittamiseen. Kehittyneet maat tarjoutuivat mitätöimään osan Brasilian veloista, jos tämä kohentaisi ympäristönsuojeluaan. Yhdysvaltain presidentti Bush jopa pyysi Japania olemaan lainaamatta Brasilialle rahaa erään maantien rakentamiseen koskemattomien sademetsien läpi.

Maailmanlaajuinen ongelma

Monien brasilialaisten mielestä tällaisessa painostuksessa on mukana farisealaisuutta. Kehittyneet maat ovat jo aikoja sitten ehtineet hävittää suuren osan omista metsistään, ja ne tuskin olisivat antaneet minkään vieraan valtion estää niitä jatkamasta tällaista toimintaa. Yhdysvallat kaataa parhaillaan viimeisiä omia sademetsiään. Ne eivät luonnollisestikaan ole trooppisia, vaan lauhkean vyöhykkeen sademetsiä, ja ne sijaitsevat kaukana pohjoisessa Tyynenmeren rannikolla. Sielläkin tulee tapahtumaan lajien katoamista.

Metsien hävittäminen ei ole siis vain Brasilian, vaan koko maailman ongelma. Trooppisten sademetsien häviäminen ei ole ollut koskaan niin nopeaa kuin se on juuri nyt. Brasilian osuus näistä tuhoista on vajaat puolet. Keski-Afrikka ja Kaakkois-Aasia ovat myös maailman suurimpiin luettavia sademetsäalueita, ja niissäkin ovat metsät hupenemassa nopeasti.

Samaten ovat metsien hävittämisen vaikutukset maailmanlaajuisia. Niiden hävittäminen tietää nälkää, janoa ja hengenmenoa miljoonille. Se on ongelma, jonka vaikutukset tuntuvat sinunkin elämässäsi. Se vaikuttaa siihen, mitä voit syödä, millaisia lääkkeitä voit käyttää ja millaisiksi ilmasto-olot muuttuvat asuinseudullasi – ja kenties jopa ihmissuvun tulevaisuuteen.

Lukija voi nyt syystä kysyä: ’Miten sademetsillä voi olla näin kauaskantoisia vaikutuksia? Mitä tapahtuu, jos ne häviävät muutamassa vuosikymmenessä, kuten asiantuntijat ovat ennustaneet? Onko se tosiaankin niin suuri menetys?’

Ennen kuin voimme vastata näihin kysymyksiin, vastausta kaipaa vielä kysymys: mistä alun alkaen johtuu, että sademetsiä on alettu hävittää?

[Kaavio/Kartta s. 5]

Sademetsien hävittäminen (Ks. painettu julkaisu)

Tilanne ennen kuin metsiä alettiin hävittää

Metsien nykyinen laajuus

Tilanne vuonna 2000 nykyisellä hävitysvauhdilla