Nuoret kysyvät:
Mitä minun pitäisi tehdä, kun vanhempani riitelevät?
ELÄMÄ voi olla jokapäiväistä painajaista, kun kaksi ihmistä, joita rakastat enemmän kuin ketään muuta maailmassa, ’purevat ja nielevät toisiaan’ loukkaavin sanoin. (Galatalaisille 5:15) On totta, että jopa parhaissa avioliitoissa koetaan jonkin verran ”ahdistusta”. (1. Korinttolaisille 7:28) Mutta kun vanhempien kinastelu on jatkuvaa, ilkeää tai jopa väkivaltaista, jotain on pahasti vialla.
Ei ole siksi mikään ihme, että jotkut nuoret yrittävät epätoivoisesti paikkailla vanhempiensa avioliittoa. ”Olen joutunut suoraan riidan keskelle ja yrittänyt raahata isääni ulos huoneesta, jotta he lopettaisivat riitelemisen”, sanoi eräs teini-ikäinen poika. Toiset vetäytyvät turhautuneina hiljaisuuteen. ”Yritän pysytellä poissa heidän luotaan, kun heillä on näitä riitoja, jotten masennu niistä”, sanoi muuan nuori tyttö. ”Mutta sitten tunnen oloni syylliseksi, koska en ole yrittänyt auttaa heitä.”
Mitä sinun siis pitäisi tehdä, kun perheriita puhkeaa?
Mitä ei kannata tehdä
Älä kohtele heitä epäkunnioittavasti. On helppo kyllästyä riiteleviin vanhempiin. Heidänhän loppujen lopuksi pitäisi antaa esimerkki sinulle – eikä päinvastoin. Isän tai äidin kohteleminen halveksivasti todennäköisesti kuitenkin vain lisää jännitystä perheessä. Mikä vielä tärkeämpää, Jehova Jumala käskee nuoria kunnioittamaan ja tottelemaan vanhempiaan, silloinkin kuin he tekevät sen vaikeaksi. – 2. Mooseksen kirja 20:12; vrt. Sananlaskut 30:17.
Älä ota kantaa. ”Toisinaan, kun vanhempani kiistelevät”, sanoi eräs teini-ikäinen tyttö, ”toinen heistä kysyy minulta, mitä mieltä minä olen. Se todella harmittaa minua.” Tietysti jos asia koskee suoranaisesti sinua, lempeä, kunnioittava vastaus saattaa olla paikallaan. – Sananlaskut 15:1.
Voi olla myös niin, että toinen vanhemmistasi on kristitty ja toinen ei ole uskova. Saattaa syntyä uskontoon liittyviä vaikeuksia, joissa havaitset ehkä tarpeelliseksi asennoitua vanhurskauden puolelle Jumalaa pelkäävän vanhempasi kanssa. (Matteus 10:34–37) Jopa silloin se pitäisi tehdä ”lempeämielisesti ja osoittaen syvää kunnioitusta”, jotta ei-uskova isä tai äiti voitaisiin jonain päivänä voittaa. – 1. Pietari 3:15.
Mutta kun kinastelu on selvästi heidän kiistansa, on tavallisesti viisasta pysyä puolueettomana.a Sananlaskujen 26:17:ssä varoitetaan: ”Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.” Jos otat kantaa, sinun on vaara suututtaa – ja ehkä vieraannuttaa – toinen vanhemmistasi.
Nuori, joka ottaa kantaa vanhempien välisessä kiistassa, yrittää myös ”käsitellä tilannetta, joka on todellakin liian monimutkainen ymmärrettäväksi”. Näin sanoi perheneuvoja Mitchell Rosen ’Teen-aikakauslehdessä. Hän sanoi, että aviopuolisoiden välisiin kiistoihin ”liittyy hyvin monia tekijöitä, eikä ole kyse vain siitä, että äiti on oikeassa ja isä väärässä”. Riidan taustalla on usein valituksen ja mielipahan aiheita, jotka ovat kasaantuneet vuosien varrella. Niinpä kun isä tai äiti valittaa, koska illallinen on muutaman minuutin myöhässä tai koska kylpyhuoneen pesuallas oli jätetty likaiseksi, asiaan saattaa liittyä paljon muutakin kuin minkä ensi näkemältä huomaa.
Raamattu kehottaa: ”Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu.” (Roomalaisille 12:18) Yritä siis pysyä puolueettomana. Mutta entä jos vanhempasi painostavat sinua ottamaan kantaa? Raamattu sanoo: ”Joka hillitsee sanansa, on taitava.” (Sananlaskut 17:27) Vältä siis ilmaisemasta – tai mikä vielä pahempaa, huutamasta – mielipidettäsi. Ehkä voit ystävällisesti pyytää vapautusta tilanteesta sanomalla jotain tähän tapaan: ’Isä ja äiti, rakastan teitä kumpaakin. Mutta älkää pyytäkö minua ottamaan kantaa. Teidän täytyy selvittää tämä keskenänne.’
Älä liity mukaan kinasteluun. Kaksi kovaa ääntä on jo kyllin paha asia. Miksi lisätä kuoroon enää kolmatta ääntä? Sananlaskujen 15:18 sanoo: ”Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.” Yksinkertaisesti kieltäydy tulemasta vedetyksi mukaan riitaan. Ja jos tunnet, että sanasota on puhkeamaisillaan, muista Sananlaskujen 17:14:n sanat: ”Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.”
Voit ehkä vain kohteliaasti poistua ja mennä omaan huoneeseesi lukemaan, tutkimaan tai soittamaan musiikkia. Tai silloin on kenties sopiva aika vierailla jonkun ystävän luona. Kun löydät jotain mielekästä tekemistä, pääset pois riidan näyttämöltä ja sinun on helpompi saada asiat pois mielestäsi.
Älä yritä olla avioliittoneuvoja. Sananlasku sanookin: ”Riidat ovat kuin linnan salvat.” (Sananlaskut 18:19) Riitelevät vanhemmat ovat usein rakentaneet mielipahasta esteen, joka on yhtä luja kuin ”linnan salvat”. Onko sinulla tietoa tai elämänkokemusta auttaaksesi heitä purkamaan tuon esteen? Todennäköisesti ei.
Jos uskaltaudut sekaantumaan vanhempiesi avio-ongelmiin, saatat vain pahentaa niitä. Sananlaskujen 13:10 sanoo: ”Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.” Vanhempasi voivat siis todennäköisesti parhaiten selvittää vaikeutensa neuvottelemalla keskenään omassa rauhassaan. – Vrt. Sananlaskut 25:9.
Perheneuvottelijan osa voi sitä paitsi olla vaativampi urakka kuin kuvitteletkaan. Kirjassaan Teen Troubles Carolyn McClenahan Wesson kertoo Cora-nimisestä nuoresta tytöstä, joka kokeili kykyjään avioliittoneuvojana. Mikä oli tuloksena? Hänen vanhempiensa avioliitto kohentui, mutta Coralle tuli vatsavaivoja. Carolyn Wesson päättelee: ”Anna vanhempiesi hoitaa omat ongelmansa. Sinulla on kylliksi työtä nuorena olemisessa.”
Älä yllytä vanhempiasi toisiaan vastaan. Jotkut nuoret juonittelevat kääntääkseen kotona esiintyvän kitkan omaksi edukseen. Kun äiti sanoo: ”Ei!”, he käyttävät hyväkseen isän tunteita ja pusertavat häneltä myönteisen vastauksen. Nokkelalla vanhempien käsittelyllä voi hankkia itselleen jonkin verran vapautta, mutta ajan mittaan se vain pitkittää perheriitaa. Nuori, joka todella kunnioittaa vanhempiaan, ei turvaudu tällaiseen valtataisteluun.
Älä vaikeuta tilannetta. Laiska tai töykeä käytös, oikutteleminen koulussa ja se, että annat arvosanojesi laskea – nämä vain mutkistavat ongelmiasi. Ole itse vastuussa teoistasi, äläkä anna vanhempiesi erimielisyyksien tulla tekosyyksi kurittomalle käytökselle. Tee kaikkesi ollaksesi avulias ja yhteistoiminnallinen.
Perhekriisistä selviytyminen
On selvää, ettet voi muuttaa vanhempiasi. Voit kuitenkin yrittää vaikuttaa heihin hyvällä. Yritä olla niin optimistinen ja iloinen kuin vain voit. Muista, että rakkaus ”peittää [kaikki], kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kestää”. (1. Korinttolaisille 13:7) Älä milloinkaan lakkaa rukoilemasta asioiden korjaantumista. (Filippiläisille 4:6, 7) Perheneuvoja Clayton Barbeau suosittelee lisäksi: ”Kerro [vanhemmillesi] erikseen, että rakastat heitä kumpaakin.” Tämä yksistään saattaa helpottaa perheen kireitä suhteita.
Voit myös yrittää kannustaa vanhempiasi hakemaan apua. Tätä ei tulisi tehdä väittelyn ollessa kuumimmillaan. Sananlaskujen 25:11:ssä puhutaan ’aikanansa sanotuista sanoista’. Tämä olisi todennäköisesti silloin, kun tilanne on rauhoittunut ja vanhempasi ovat vastaanottavaisemmalla tuulella. (Jos toinen vanhemmista on erityisen kärttyinen, yritä lähestyä sitä, joka vaikuttaa halukkaammalta keskustelemaan asioista järkevästi.)
Aloita vakuuttamalla rakastavasi heitä. Selitä sitten tyynesti heille, miten heidän kinastelunsa vaikuttaa sinuun. Tämä ei ole helppoa. Sara Gilbert myöntää kirjassaan Trouble at Home, että tällaiset yritykset saatetaan tyrmätä sanomalla: ”Tämä ei kuulu sinulle – pysy erossa tästä!” Hän neuvoo kuitenkin, että sinun ”täytyy tehdä selväksi, että se on sinun asiasi”. Kerro heille, kuinka heidän riitelynsä pelottaa, häiritsee tai suututtaa sinua. Vaikka et halua sekaantua heidän elämäänsä, heidän riitelynsä sekoittaa kovasti sinun elämääsi. Ehdota, että vanhempasi etsisivät apua – ehkä lähestyisivät jotakuta luotettavaa kristittyä vanhinta.b
Kun vanhempasi näkevät, millaiset vaikutukset heidän avioliitossaan vallitsevilla erimielisyyksillä on, se saattaa saada heidät kiinnittämään vakavaa huomiota ongelmiensa selvittämiseen – ja ehkä jopa lopettamaan riitelemisen.
[Alaviitteet]
a Emme tarkoita tässä tilanteita, joissa karkea isä uhkaa perheenjäseniä väkivallalla. Sellaisissa tapauksissa perheenjäsenten voi olla pakko hankkia ulkopuolista apua suojellakseen itseään fyysiseltä vahingolta.
b Jos ilmenee, että vanhempasi ovat arvostelukyvyttömiä tai haluttomia kuuntelemaan, saattaa olla viisasta uskoutua jollekulle kypsälle kristitylle. Hän ei voi sekaantua vanhempiesi avioliittoon, mutta hän voi antaa tervetullutta henkistä tukea ja hyviä neuvoja.
[Kuva s. 18]
Voivatko nuoret toimia menestyksellisesti välittäjinä vanhempien välisissä kiistoissa?