Ohjailevatko tähdet todella elämääsi?

”HYVIN monet haluavat tietää tavallisia, kevyesti otettavia asioita, kuten esimerkiksi: milloin minusta tulee miljonääri tai milloin tapaan unelmieni miehen?”, sanoo eräs osa-aikainen astrologi. Useimmat tosiaan pitävät astrologiaa keinona, jonka avulla he uskovat saavansa tietää jotakin tulevaisuudestaan. Ja monet astrologit ovat halukkaita miellyttämään heitä siten, että he tyydyttävät heidän toiveensa – maksusta tietenkin.

Ne astrologit, jotka pitävät itseään nykyaikaisina, hymähtävät kuitenkin tällaiselle näkemykselle. ”En ole kiinnostunut tuollaisesta”, jatkaa äskeinen astrologi. ”Yritän auttaa ihmisiä tuntemaan omaa itseään.” Millä tavoin astrologian sitten arvellaan auttavan ihmisiä ymmärtämään itseään?

Jokainen tietää Auringon, Kuun ja tähtien vaikuttavan ihmisten elämään. Aurinko määrää vuodenajat ja kasvukausien kierron. Kuu on tärkein vuoroveden aiheuttaja. Tähtiä on jo kauan käytetty merellä tapahtuvassa paikanmäärityksessä. Onko ajateltavissa, että nämä taivaankappaleet näyttelevät muillakin tavoin tärkeää osaa elämässämme?

Astrologian vastaus on myöntävä. Astrologian tärkein opinkappale on, että Auringon, Kuun ja kiertotähtien asema ihmisen syntymähetkellä symbolisten tähtikuvioitten joukossa vaikuttaa merkittävällä tavalla hänen luonteeseensa ja elämänkulkuunsa. Niinpä kun astrologi tietää jonkun ihmisen syntymähetken ja -paikan, hän voi laatia ennusteen eli horoskoopin, josta ilmenee tähtien ja planeettojen asemat, ja tarjota selityksen seikoille, jotka saattavat vaikuttaa kyseisen ihmisen tekemisiin jonakin tiettynä aikana. Mille tällainen väite perustuu? Miten luotettava se on?

Ranskalainen psykologi Michel Gauquelin teki kokeen. Hän antoi astrologin tehdä luonneanalyysin eräästä teloitetusta murhamiehestä tämän syntymähetken ja -paikan perusteella. Sen jälkeen hän lähetti tulokset 150 ihmiselle, jotka olivat hänen laatimansa lehti-ilmoituksen perusteella tilanneet itselleen ilmaisen horoskoopin analysoinnin. Mikä oli seuraus? 90 prosenttia ilmoitti olevansa sitä mieltä, että heidän saamansa analyysi oli piirtänyt heistä tarkalleen oikean luonnekuvan, ja 80 prosenttia sanoi jopa ystäviensä ja lähiomaistensa olleen samaa mieltä.

Paljon puhuva esimerkki päättelystä tietty tavoite mielessä. Totuus on, että astrologiset ennustukset ovat sanamuodoltaan yleensä niin epämääräisiä – ja ihmisluonto niin monimutkainen – että jos joku on taipuvainen etsimään jotakin itselleen sopivaa, hän kyllä aina löytää sellaista riippumatta siitä, mihin ennustus perustuu.

Alkulähde

Kaikki tämä tuo meidät ratkaisevan kysymyksen eteen: Jos oletamme tähtien vaikuttavan jollain tapaa elämäämme, niin millä keinoin ne pääsevät vaikuttamaan meihin? Mikä tai mitkä kaikista luonnontieteiden tuntemista voimista voisivat tulla kysymykseen? Koska tähdet ja planeetat ovat erittäin kaukana, eräs tutkija totesi näin: ”Jos ajatellaan sitä, millainen olisi vaikutus vastasyntyneeseen lapseen, niin hoitavan lääkärin gravitaatiovoima ja huoneessa palavien valojen sähkömagneettinen säteily ovat voimakkaampia kuin mikään planeetoista.” Jos tähdet eivät vaikuta meihin vetovoiman, sähkömagneettisen voiman eivätkä minkään muunkaan luonnontieteiden tunteman voiman avulla, niin mistä väitetty vaikutus olisi sitten lähtöisin?

Tätä kiintoisaa kysymystä tarkastelee tähtitieteen professori George Abell kirjassaan ”Luonnontieteet ja yliluonnollinen” (Science and the Paranormal). Tutkittuaan kaikki ne väitteet, joita astrologit ovat esittäneet tähtien ja planeettojen vaikutuskyvystä, Abell kirjoittaa:

”Jos planeetat tosiaankin vaikuttaisivat meihin, sen pitäisi tapahtua jonkin tuntemattoman voiman välityksellä – sellaisen voiman, jolla on hyvin erikoisia ominaisuuksia: sen pitäisi virrata joistakin taivaankappaleista, mutta ei niistä kaikista; sen ei pitäisi vaikuttaa kaikkeen maan päällä olevaan, vaan ainoastaan osaan siitä; eikä sen voimakkuus saisi olla riippuvainen niiden planeettojen etäisyyksistä, koosta eikä muistakaan niiden planeettojen ominaisuuksista, joista se olisi peräisin. Toisin sanoen siltä puuttuisi sellainen lainmukaisuus, järjestys ja sopusointu, jotka on havaittu kaikilla tähän mennessä löydetyillä voimilla ja luonnonlaeilla ja joilla on paikkansa aineellisessa maailmassa.”

Luonnontieteet eivät tunne mitään tämänkaltaista voimaa. Jos astrologialla on jotakin todellisuuspohjaa, siinä vaikuttavan voiman tai vaikuttavien voimien täytyy olla lähtöisin ”aineellisen maailman” ulkopuolelta. Kun toisaalta muistamme, että astrologia juontaa juurensa muinaisesta Babyloniasta, missä tähtiä ja planeettoja palvottiin jumalina, ei pitäisi olla yllätys, että sen vaikutusten alkulähdettä joudutaan etsimään ”aineellisen maailman” asemesta henkimaailmasta.

Astrologian takana oleva voima

Raamatun mukaan ”koko maailma on paholaisen”, Saatanan, ”vallassa”. Hän on näkymätön mutta silti voimakas henkiolento, ja hän kykenee valvomaan ja käyttämään hyväkseen ihmisiä ja erilaisia tapahtumia maan päällä. (1. Johannes 5:19) Koska Saatana ja pahat henget ovat asioita ohjailemalla saaneet näyttämään siltä, että jotkut ennustukset ovat toteutuneet, ne ovat onnistuneet vangitsemaan ihmisten mielikuvituksen ja muuttamaan astrologian uskonnolliseksi palvonnaksi.

On kuitenkin tärkeää havaita eräs seikka. Millaisia ovat olleet ne ennustukset, jotka oletettavasti ovat toteutuneet? Eikö niissä useimmiten kerrottu kuolemasta, murhista, salamurhista ja onnettomuuksista – vahingollisista ja kaameista, tyypillisesti pirullisista ja demonisista asioista? Yksinkertainen totuus on, että astrologia on luettavissa ”Panettelijan [Saatanan] vehkeilyihin”, joihin hän turvautuu voidakseen ohjailla ihmisiä ja vaikuttaa heihin, jotta he palvelisivat hänen tarkoitustaan. – Efesolaisille 6:11.

Mikä hänen tarkoituksensa sitten on? Raamattu vastaa: ”Tämän asiainjärjestelmän jumala on sokaissut epäuskoisten mielet, jotta Kristusta – joka on Jumalan kuva – koskevan loistoisan hyvän uutisen valaistus ei säteilisi läpi.” (2. Korinttolaisille 4:4) Tässä suhteessa astrologia on palvellut isäntäänsä oivallisesti. Australialainen astrofyysikko Vince Ford on todennut: ”Astrologiasta on tullut eräänlainen uskonto, mutta sitä on täysin mahdoton todistaa oikeaksi – –. Voin vain sanoa olevani pahoillani siitä, että ne jotka uskovat siihen, eivät ota vastuuta teoistaan, vaan panevat ne ennemmin kehnojen tähtien syyksi.”

700-luvulla eaa. esitti profeetta Jesaja Jumalan henkeytyksestä tähtientutkijoille seuraavan pilkallisen haasteen: ”Astukoot esiin ja auttakoot sinua taivaan mittaajat, tähtien tähystäjät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuva on.” – Jesaja 47:13.

Astrologiaan uskova omaksuu sellaisen fatalistisen näkemyksen, että ’se mikä on tullakseen, varmasti tulee’, koska ’se on kirjoitettuna tähtiin’. Tämä merkitsee itse asiassa Jumalan tahdon tai sen kieltämistä, että ihmisen vastuulla on toimia sopusoinnussa tuon tahdon kanssa.

Mitä me voimme oppia tähdistä, sen sijaan että odottaisimme tähtien antavan meille elämänohjeeksi merkkejä ja enteitä? Mitä tähdet siis voivat kertoa meille? Seuraava kirjoitus tarjoaa vastauksen.

[Tekstiruutu s. 6]

Onko astrologia tiedettä?

Viime aikoina tehdyt luonnontieteelliset havainnot ovat tarjonneet astrologialle pelottavia haasteita. Seuraavassa joitakin tosiasioita:

◼ Nykyään tiedetään, että tähdet, jotka näyttävät olevan jossakin tähtikuviossa, eivät todellisuudessa olekaan yhdessä rykelmänä. Jotkin niistä ovat kaukana avaruudessa, toiset taas melkoisen lähellä. Erilaisten tähtikuvioitten sopivuus eläinradan tähtimerkeiksi perustuu siis täysin mielikuvitukseen.

◼ Planeetat Uranus, Neptunus ja Pluto olivat tuntemattomia entisaikojen tähdistäennustajille, sillä ne löytyivät vasta kaukoputken keksimisen jälkeen. Miten niiden ”vaikutus” olisi voitu ottaa huomioon vuosisatoja sitten laadituissa astrologisissa taulukoissa?

◼ Perinnöllisyystieteen avulla tiedämme, että luonteenpiirteet eivät muotoudu syntymähetkellä, vaan jo hedelmöityksessä, jolloin yksi isän tuottamista miljoonista siittiösoluista yhtyy äidin tuottamaan munasoluun. Silti astrologit laativat ihmisille horoskooppeja syntymähetken eli yhdeksän kuukautta myöhemmin olevan ajankohdan perusteella.

◼ Sitä osaa taivaasta, jonka läpi Aurinko, Kuu ja kiertotähdet näyttävät liikkuvan, sanotaan eläinradaksi. Astrologit ovat jakaneet sen 12:een yhtä suureen osaan, joissa kussakin on sen symbolina eli merkkinä yksi tähtikuvio. Todellisuudessa tässä osassa taivasta on 14 tähtikuviota. Ne eivät ole samankokoisia, ja ne menevät jossain määrin limittäin. Astrologien laatimat kartat eivät siis vastaa taivaalla esiintyvien planeettojen muodostamaa todellisuutta.

◼ Nykyään Aurinko kulkee tähtikuvioitten kautta maasta katsottuna kuukautta myöhemmin kuin 2000 vuotta sitten, jolloin laadittiin ne kartat ja taulukot, joita astrologit yhä käyttävät. Niinpä astrologia luokittelee esimerkiksi kesäkuun loppupuolella tai heinäkuun alkupuolella syntyneen ihmisen Kravuksi – erittäin herkäksi, oikulliseksi ja pidättyväiseksi – sen takia, että astrologisten karttojen mukaan Aurinko on tällöin Kravun tähtikuviossa. Todellisuudessa Aurinko on Kaksosten tähtikuviossa, jonka oletetaan tekevän ihmisestä ”avomielisen, hauskan ja puheliaan”.

[Tekstiruutu s. 7]

Astrologia idässä ja lännessä

Länsimainen astrologia antaa tiettyjä ominaisuuksia kullekin niistä 12 tähtikuviosta, joiden kautta Aurinko näyttää kulkevan yhden vuoden aikana. Nämä tähtiryhmät ovat saaneet nimensä kreikkalaisilta, jotka kuvittelivat ne mielessään ihmisiksi tai eläimiksi. Näitä nimiä ovat esimerkiksi Oinas, Härkä ja Kaksoset.

On kiintoisaa, että jo entisaikojen Kiinassa ja Japanissa astrologia jakoi eläinradan 12 osaan, jotka vastaavat niin sanottujen maan oksien 12 eläintä: koiraa, kanaa, apinaa, vuohta, hevosta ja niin edelleen. Kunkin näistä eläimistä sanotaan vaikuttavan luonteensa mukaisesti tietyn ajanjakson verran. Taivaan osat vastaavat siis länsimaisessa ja itämaisessa astrologiassa toisiaan seuraavalla tavalla:

Länsimainen eläinrata Itämainen eläinrata

Oinas Koira

Härkä Kana

Kaksoset Apina

Krapu Vuohi

Leijona Hevonen

Neitsyt Käärme

Vaaka Lohikäärme

Skorpioni Jänis

Jousimies Tiikeri

Kauris Härkä

Vesimies Rotta

Kalat Sika

Mitä havaitsemme vertaillessamme näitä kahta järjestelmää toisiinsa? On erikoista, että itämaisessa järjestelmässä tähtikuviot näyttävät vaikuttavan täysin eri tavalla kuin läntisessä järjestelmässä. Länsimaisen astrologian mukaan esimerkiksi ihminen, joka syntyy Auringon ollessa Oinaan merkissä, tulee siis olemaan itsevarma, Härän merkissä syntyvä taas jääräpäinen ja niin edelleen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka tuskin kukaan liittäisi koiraan ja kanaan. Silti vastineet itämaisessa astrologiassa ovat tällaisia. Sama pätee muihinkin vastineisiin. Samoilla tähdillä väitetään siis olevan sen mukaan, kumpaa järjestelmää käytetään, aivan erilaisia ominaisuuksia, ja niiden oletetaan vaikuttavan eri tavalla. Kumpi tässä siis on määräävässä asemassa: tähdet vaiko tähdistäennustajien mielikuvitus?

[Kuva s. 8]

Maailman vanhin horoskooppi, jonka perustana todennäköisesti on 29. huhtikuuta vuonna 410 eaa. Se on laadittu Babyloniassa

[Lähdemerkintä]

Courtesy of the Visitors of the Ashmolean Museum, Oxford