Raamatun näkökanta

Mikä on elämän tarkoitus?

MONET kuuluisuutta ja rikkauksia saavuttaneet ovat havainneet, että heidän ”menestyksensä” ei taannut onnellisuutta. Jotakin puuttui heidän elämästään, mutta mitä?

Ne joilla on niin kiire hankkia elantoa tai luoda nimeä itselleen, etteivät he ajattele, miksi me olemme täällä, voisivat järkyttyä päästessään pyrkimäänsä päämäärään. Maine voi tuoreeltaan yhtäkkiä sekoittaa elämän ja tehdä siitä ikävystyttävän, jos elämästä puuttuu jalo tarkoitus. Tämä seikka teki syvän vaikutuksen rikkaaseen kuningas Salomoon: ”Mutta kun minä käänsin huomioni kaikkiin töihin – – ja vaivannäköön, jolla olin vaivannut itseäni niitä tehdessäni, niin katso: se oli kaikki turhuutta ja tuulen tavoittelua; eikä ole hyötyä mistään.” – Saarnaaja 2:11.

Monet meistä olisivat iloisia toteutettuaan murto-osan niistä hankkeista, joissa tämä etevä ja tarmokas kuningas oli ansioitunut. (Saarnaaja 2:4–9) Silti ilmeisesti nykypäivänäkään henkilökohtainen menestyksemme ”ei ole vahvasti yhteydessä onnellisuuteen yleensä”, sanovat Yhdysvalloissa sijaitsevan Columbian yliopiston tutkijat. Heidän tutkimuksensa mukaan ihmistä auttaa ”luottaminen omiin ohjaaviin arvoihinsa” sekä ”usko siihen, että elämällä on tarkoitus”. On surullista, että aivan liian monet ihmiset lakkaavat etsimästä tuota tarkoitusta ja ajattelevat sen sijaan elämänsä lopettamista.

Itse asiassa vuodelta 1987 olevan selvityksen mukaan itsemurha-ajatukset vaivasivat joka kolmatta amerikkalaista kärkipään opiskelijaa. Miksi? Koska nämä näennäisesti menestyvät kärkiopiskelijat tunsivat olevansa henkilökohtaisesti arvottomia, aikaansaamisen paineen alaisia tai eristyksissä ja yksinäisiä. Jotta siis tuntisimme olevamme onnellisia, meillä on tarve tuntea itsemme jonkin arvoiseksi – tarvitsemme tarkoituksellista elämää, ylevän päämäärän elämässä tai yksinkertaisesti hyvän syyn elää.

Olemassaoloomme on hyvä syy

Sinun ei tarvitse etsiä kaukaa todisteita siitä, että elämä ei ole mikään sattuma. Ajattele perusteellisesti arkipäiväisiä asioita – kasvin lehden monimutkaista rakennetta, vauvan syntymää, kunnioitusta herättävää maailmankaikkeutta. Luonnollinen päätelmä on väistämättä se, että joku suunnitteli nämä jostain syystä. ”Hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä – – siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” – Roomalaisille 1:20.

Niinpä ihmiset kysyvät: ”Miksi me olemme olemassa?” Kanadalainen lääkäri William Osler osuu perusluonteiseen vastaukseen sanoessaan: ”Olemme olemassa lisätäksemme elämään minkä voimme, emme saadaksemme siitä sen, minkä voimme.” (Kursivointi meidän.) Eräs kristitty, jota vaadittiin esittämään vastaus 25 sanalla tai lyhyemmin, vastasi: ”Mielestäni voitaisiin sanoa, että olemme olemassa tehdäksemme maasta paratiisin.”a (1. Mooseksen kirja 1:28; 2:8, 15) Mutta eikö paratiisin tekeminen ole liian suuri urakka meille ihmisille?

Me olemme nipin napin päässeet alkuun!

Elämämme pituus nykyisellään sallii meidän tuskin muuta kuin raapaista sen pintaa, mitä meidät on suunniteltu tekemään. Ajattele aivojesi noin 100:aa miljardia hermo- ja muuta solua. Nämä solut voivat muodostaa toistensa kanssa arviolta 10⁸⁰⁰ liittymää. Tämä luku on huikeat 10⁷⁰⁰ kertaa maailmankaikkeudessa olevien atomien määrä! Kuvittele, mitä voisit oppia ja tehdä, jos voisit matkustaa kaikessa rauhassa, käyttää ikuisuuden sellaisten aiheiden tutkimiseen, jotka kiinnostavat sinua, sekä kehittää haluamiasi lahjoja ja taitoja. Millaisia mahdollisuuksia ihmiselämän rikastuttamiseen mahtaakaan piillä käyttämättöminä meissä jokaisessa?

Mutta jos sinulla olisi rajattomasti aikaa ja varoja kehittääksesi kykyjäsi, voisitko välttyä ikävystymästä? Kyllä – huomaamalla, kuten Salomo lopulta huomasi, että omien halujen tyydyttämiseen kyllästyy nopeasti!

Mitä Salomo tarjosi lääkkeeksi? ”Muista Luojaasi”, hän neuvoi. Muutoin tulevat väistämättömästi sellaiset päivät, jolloin sanot: ”Nämä eivät minua miellytä.” Jeesus sanoi samaan tapaan: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” – Saarnaaja 12:1, 2, 13; Apostolien teot 20:35.

Avain tyytyväisyyteen

Jeesus tuli sen vuoksi siihen tulokseen, että elämän kaksi tärkeintä asiaa ovat: ensiksi ’rakastaa Jehova Jumalaa’ ja toiseksi rakastaa ’lähimmäistään niin kuin itseään’. Tämä on sopusoinnussa kaiken sen kanssa, mitä tiedämme eläin- ja kasvielämän keskinäisestä riippuvuudesta. Koska kaikki nämä alemmat elämänmuodot on tehty riippuvaisiksi suuressa määrin toisistaan, eikö ole järkevää ajatella, että meidät ihmiset valtavine mahdollisuuksinemme on tehty työskentelemään yhdessä toistemme kanssa ja palvelemaan Elämänlähdettä, Jehovaa? – Matteus 22:37–39; Psalmi 36:10.

Loputtomat rakkaudelliset aikaansaannokset, jotka vahvistavat suhdettamme muihin ihmisiin ja Jumalaan, pitävät elämämme tarkoituksellisena ikuisesti. Tämä onnellinen antaminen on avain tyydytystä tuottavaan elämään nyt ja tulevassa ”uudessa maassa”. – Jesaja 65:17, 18.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 27]

Ikuinen elämä – siunaus vai kirous?

Fyysikko-kirjailija tri Robert Jastrowilta kysyttiin: ”Olisiko ikuinen elämä siunaus vai kirous ihmiskunnalle?” Mitä hän vastasi? ”Se olisi siunaus niille, joilla on tiedonhaluinen mieli ja loputon oppimishalu. Ajatus siitä, että heillä on ikuisuus aikaa omaksua tietoa, olisi heistä hyvin lohduttavaa. Mutta toisille, jotka ovat omasta mielestään oppineet kaiken oppimisen arvoisen ja joiden mieli on vastaanottamaton, se olisi kauhistava kirous. He eivät voisi millään tavalla kuluttaa aikaansa.” – ”Times-Advocate”, Escondido, Kalifornia, 19. helmikuuta 1984.

[Kuva s. 26]

Aivomme suunniteltiin palvelemaan meitä ikuisesti