Miten samanlaisia kaksoset ovat?
Marraskuussa 1985 Mary tunsi yhtäkkiä voimakkaita kipuja, ja hän meni niiden takia lääkäriin. Useiden käyntien ja kokeitten jälkeen lääkäri totesi kipujen aiheuttajaksi sappirakon.
Kului kolmisen viikkoa, ja Martha, Maryn sisar, joka siihen aikaan asui noin 2400 kilometrin päässä, sairastui vakavasti. Sisarensa lailla hänkin sai vaikeita kipukohtauksia. Oireet olivat aivan samanlaisia. Hänenkin vaivansa johtuivat – sappirakosta.
Jeanette ja hänen sisarensa Jeanne olivat aina samanlaisissa vaatteissa. Heidän yhteinen ystävänsä keksi, miten he voisivat kaksinkertaistaa vaatteittensa määrän. Koska he ovat samankokoisia, he voisivat kumpikin ostaa itselleen mieleisensä vaatteet ja sen jälkeen käyttää toistensa vaatteita.
Heistä tämä oli oikein hyvä ajatus. Niinpä he valitsivat suuren tavaratalon ja menivät eri suuntiin omille ostoksilleen sovittuaan ensin siitä, että he tapaisivat jälleen tietyn ajan kuluttua voidakseen vertailla ostosvalintojaan. Kun he useita tunteja myöhemmin tapasivat, he olivat yllättyneitä havaitessaan, että he olivat valinneet täsmälleen samanlaiset vaatteet.
KUULOSTAAKO eriskummalliselta? Useimmat ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että tällaiset kokemukset ovat peräti harvinaisia perheenjäsenten välillä. Edellä mainitut yksilöt eivät kuitenkaan ole aivan tavallisia sisaruksia. He ovat kaksosia. Tutkimusten mukaan tämänkaltaiset kokemukset ovat tavallisempia kaksosten kesken ja varsinkin silloin, kun he ovat identtisiä kaksosia. Mistä tällainen sitten johtuu? Miksi kaksosilla usein on samanlaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, joita ei ole kahdella eri aikaan syntyneellä sisaruksella? Miten samanlaisia kaksoset ovat? Sitä me käymme nyt selvittämään.
Kaksospareja kahdenlaisia
Maailmassa on arviolta 50 miljoonaa kaksosparia. Monisikiöisten synnytysten, lähinnä kaksossynnytysten, osuus kaikista synnytyksistä on nyt suurimmillaan vuoden 1960 jälkeen. Suomessa on noin joka 80. synnytys kaksossynnytys.
Kaksosten kehittymiseen tarvitaan yhden hedelmöityneen munasolun asemesta kaksi hedelmöitynyttä munasolua naisen kohdussa. Kun lapset ovat kehittyneet kahdesta eri munasolusta, jotka ovat hedelmöityneet kahdesta eri siittiöstä, heitä sanotaan erimunaisiksi eli epäidenttisiksi kaksosiksi. He eivät välttämättä muistuta toisiaan enempää kuin sisarukset yleensä.
Jos kaksoset ovat kehittyneet yhdestä hedelmöityneestä munasolusta, joka pian hedelmöityksen jälkeen on jakautunut kahteen osaan, heitä sanotaan samamunaisiksi eli identtisiksi kaksosiksi. Tällaiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja heillä on samat perintötekijät. Kaikista syntyneistä kaksosista on noin kolmasosa identtisiä kaksosia. Koko maailmassa on identtisten kaksosten osuus kaikista syntyneistä noin 0,3–0,4 prosenttia.
Sitä, ovatko kaksoset epäidenttisiä vai identtisiä, ei ole synnytyksessä niin helppoa määrittää, kuin joskus aiemmin on ajateltu. Vuosia lääkärit olivat sillä kannalla, että jos samaa sukupuolta olevilla kaksosilla oli ollut yhteinen istukka, se todisti heidät identtisiksi, ja jos kummallakin oli ollut oma istukkansa, se todisti heidät epäidenttisiksi kaksosiksi. Nykyään lääkärit tietävät, että epäidenttisillä kaksosilla istukat saattavat kasvaa yhteen ja että identtisillä kaksosilla voi kummallakin olla sikiöaikana oma istukkansa, samoin oma lapsivesiontelonsa ja napanuoransa.
Ei siksi ole yllättävää, että menneinä vuosina kätilöt ja lääkärit määrittivät monien kaksosten kaksostyypin väärin. Jotkut kaksoset määritettiin epäidenttisiksi, kun he todellisuudessa olivatkin identtisiä tai päinvastoin.
Joku voi nyt kysyä: jostakin kaksosparista näkee jo päältä, että he ovat identtisiä, joten eikö se riitä todisteeksi? Itse asiassa ei. Vaikka onkin totta, että useimmat identtiset kaksoset ovat ulkonäöltään samanlaisia, se ei silti vielä todista heitä identtisiksi. Nimityksellä ”identtiset kaksoset” tarkoitetaan todellisuudessa sitä, että kaksoset ovat identtisiä perintötekijöiltään, eivät ulkonäöltään. Esimerkiksi Wade ja Wayne ovat epäidenttisiä kaksosia, vaikka he ovatkin niin samannäköisiä, että heitä usein luullaan identtisiksi. Mistä tällainen johtuu?
Amram Scheinfeld selittää kirjassaan Twins and Supertwins: ”Jotkut epäidenttiset kaksoset voivat olla keskenään hyvinkin samannäköisiä, mikäli heillä on epätavallisen paljon samanlaisia perintötekijöitä – eli vaikka epäidenttisillä kaksosilla – – on keskimäärin puolet geeneistä samanlaisia, niin joillakuilla voi olla samanlaisia geenejä paljon vähemmän ja he näyttävät hyvin erilaisilta, ja joillakuilla niitä on taas paljon enemmän, ja he ovat siinä määrin samannäköisiä, että heitä erehtyy pitämään identtisinä kaksosina.”
Identtisyyden varmistaminen
Mistä sitten tiedetään, ovatko kaksoset varmasti identtisiä? Identtisillä kaksosilla on aina monia samanlaisia perinnöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi Scheinfeld toteaa, että ”koska kaikki veren erityiset aineosat ovat periytyviä, kaikkien veren aineosien täytyy olla identtisillä kaksosilla täsmälleen samanlaisia”. Kun jokin näistä aineosista on erilainen, ”kaksosten täytyy olla epäidenttisiä”.
Saattaa kuitenkin käydä niin, että pienessä osassa tapauksia kaksostyyppiä ei pystytä todistamaan pelkin verianalyysein. Niinpä lääkärit voivat tutkia muita aineita, jotka perinnöllisyyden takia ovat identtisillä kaksosilla samanlaisia. Kehon eritteiden, kuten hien ja syljen, sisältämät aineet ovat identtisillä kaksosilla aina samanlaisia. Tämä selittää sen, miksi identtiset kaksoset saavat samanlaisilla kehonsa tuoksuilla poliisikoirilta helposti vainun sekaisin. Yleensä niitä täytyy kouluttaa erikseen sitä varten, että ne pystyisivät erottamaan tällaiset kaksoset toisistaan.
Silmien väri ja hiukset kelpaavat nekin vertailukohteiksi. Identtisillä kaksosilla ovat sormenjäljet perintötekijöitten takia lähes samanlaisia. Niistäkin voi olla apua tutkimuksissa, sillä identtisillä kaksosilla ne muistuttavat olennaisesti enemmän toisiaan kuin epäidenttisillä kaksosilla.
Kaksostyyppi saadaan todennäköisesti tarkimmin määritellyksi ihonsiirrolla. Tällainen koe onnistuu ainoastaan identtisille kaksosille tehtynä. Scheinfeld selittää: ”Koska identtisillä kaksosilla ovat kaikki kehon kudokset perinnöllisten ominaisuuksiensa puolesta ja kaikki perinnöllisesti määräytyvät veren aineosat ja kemialliset aineet täsmälleen samanlaisia, on mahdollista siirtää ihoa tai muuta kudosta kaksosesta toiseen ja luottaa täysin siihen, että siirrännäinen tarttuu kiinni aivan kuin jos se olisi siirretty samalla ihmisellä ruumiinosasta toiseen.”
Miten samanlaisia he ovat?
Miten tällä sitten selitetään ne erikoiset kokemukset, joita sellaisilla kaksosilla kuin Jeanettella ja Jeannella tai Marthalla ja Marylla on ollut? Ensinnäkin olemme havainneet identtisten kaksosten olevan perinnöllisesti hyvin samanlaisia. Tällainen geneettinen yhdysside näyttää jossain määrin selittävän sen, miksi kaksoset ovat esimerkiksi maku- ja pukeutumisasioissa toistensa kaltaisia.
Otamme esimerkin. Dosentti, tri Magdalena Krondl Toronton yliopiston ravitsemustieteen laitokselta on tutkinut niin identtisten kuin epäidenttistenkin kaksosten syömätapoja. Häntä kiinnosti se, vaikuttavatko perintötekijät jollakin tapaa ruokien valintaan. Niinpä hän valitsi tutkimukseensa sellaisia kaksosia, jotka olivat eläneet yhdessä lapsina mutta olivat myöhemmin eronneet toisistaan, jotta ”heidän omat ruokamieltymyksensä olisi saatu esiin”. Hänen tutkimuksensa osoitti, että ”identtisillä kaksosilla ruokavaliot muistuttivat huomattavasti enemmän toisiaan kuin epäidenttisillä kaksosilla”.
Tämä auttaa meitä ymmärtämään, miksi lääkärit ilmoittivat Marthalle tämän sisaren Maryn sappikipukohtauksen jälkeen, että hänkin voisi odottaa itselleen sappirakkovaivoja. Hän selittää: ”Lääkärit sanoivat, että jos kaksoissisarellani Marylla oli jo ollut sappirakkovaivoja, niin perintötekijöitten ja samankaltaisten syömätapojen takia oli hyvin todennäköistä, että pian tulisi minunkin vuoroni.”
Samoin ei pidä ihmetellä sitäkään, miksi Jeanette ja Jeanne olivat mieltyneet kovasti samanlaisiin vaatteisiin. Muillakin identtisillä kaksosilla on ollut samanlaisia kokemuksia. Esimerkiksi Brian lähetti 4000 kilometrin päässä asuvalle veljelleen Brucelle postitse joitakin tavaroita. Tavarat oli pakattu kenkälaatikkoon. Kun Bruce avasi paketin, hän muisti, että hänelläkin oli omassa vaatekomerossaan samanlainen laatikko, ja hän rupesi vertailemaan laatikoita. Hänestä oli omituista, että laatikot olivat täysin samanlaisia, ja niinpä hän uteliaisuuttaan soitti veljelleen. Kuten hän oli arvellutkin, he olivat kumpikin ostaneet täysin samanväriset, -kokoiset ja -malliset kengät!
Identtiset kaksoset ovat tavallisesti myös henkisiltä kyvyiltään toistensa kaltaisia. Minnesotan yliopistossa tutkittiin yli 350 kaksosparia, joista monet oli erotettu syntymän jälkeen. Tutkimustulosten perusteella henkiset kyvyt ja persoonallisuuden kehitys saattavat olla jollain tavoin geneettisesti määräytyviä. Diane kertoi Seventeen-aikakauslehdelle, että kun hän sai kaksoissisarensa Karenin kanssa oppikoulusta päästötodistuksen, heillä ”oli täsmälleen sama keskiarvo, he olivat saaneet kokeissa samanlaiset arvosanat ja vaikka he olivat istuneet aivan eri puolilla luokkahuonetta, he olivat jopa epäonnistuneet samoissa koetehtävissä”.
Ympäristön vaikutus
Monet kaksostutkimukset vain pitävät käynnissä tutkijoitten keskinäistä väittelyä siitä, kumpi vaikuttaa kaksosten elämään enemmän: perintötekijät vai ympäristö. Tutkijat kuitenkin myöntävät, että molemmilla on jonkin verran vaikutusta.
Kliinisen psykologian dosentti Susan Farber New Yorkin yliopistosta kertoo kirjassaan Harrysta ja Alfredista. Nämä identtiset kaksoset olivat niin vähän toistensa näköisiä, että vasta verianalyysein saatiin varmistetuksi heidän identtisyytensä. Hän toteaa, että ”Harry oli 8 senttiä pitempi ja 28 kiloa painavampi kuin Alfred. Alfred, joka oli köyhemmästä ympäristöstä, kärsi ahdistuneisuudesta, pyörtymiskohtauksista ja kantapään psykogeenisistä kipuoireista, jotka olivat niin ankaria, että ne vaativat sekä lääkärinhoitoa että psykiatrista hoitoa. Harrylla ei ollut tällaisia oireita.”
Arvioituaan huolellisesti uudelleen 121 tutkitusta kaksosparista koottuja tietoja Farber toteaa, että vaikka nämä tutkimukset osoittavat identtisillä kaksosilla olevan ”huomattavia – joskus suorastaan hämmentäviä – yhtäläisyyksiä”, niin usein tällaisiin tutkimuksiin ”ei ollut sisällytetty monia identtisiä kaksosia, jotka olivat osoittautuneet hyvinkin erilaisiksi”. Syyksi hän selittää sen, että tavallisesti ”tutkimuksiin otettujen [identtisten kaksosten] valintaperusteena oli alun perin ollut se, että he olivat hyvin paljon toistensa kaltaisia”. – Identical Twins Reared Apart: A Reanalysis.
Kaksosten kasvattaminen
Olivat kaksoset sitten silmiinpistävän samanlaisia tai täysin erilaisia, heidän kasvattamisensa voi olla epätavallinen haaste vanhemmille. Monien asiantuntijoitten mielestä kummankin lapsen kehitykselle on tärkeää muun muassa se, että pyritään kehittämään heidän kykyään itsenäiseen päätöksentekoon.
Eräässä kaksosten hoitoa käsittelevässä kirjassa (The Care of Twin Children), jonka yhdysvaltalainen useampisikiöisiä raskauksia tutkiva laitos (Center for the Study of Multiple Gestation) on julkaissut, kiinnitetään huomio siihen, että ”yksilöllisyyttä voidaan kehittää monin tavoin tuhoamatta silti erityistä kaksosten välistä yhdyssidettä”. Kirjassa kerrotaan, miten monet vanhemmat ovat valinneet kaksosilleen sellaiset nimet, jotka ”kuulostavat erilaisilta”, ja kutsuvat ”molempia lapsiaan nimeltä tavallista useammin vahvistaakseen lasten yksilöllisyyttä näiden omassa mielessä”.
Samoin suositellaan ajan varaamista silloin tällöin kahdestaan olemiseen kummankin lapsen kanssa ja valokuvien ottamista kummastakin lapsesta ”sekä erikseen että yhdessä”. Tutkimuslaitos ei kehota vanhempia käsittelemään kaksosia ”yksikkönä”, vaan se pitää parempana sitä, että vanhemmat auttavat lapsiaan tiedostamaan oman yksilöllisyytensä ja sen, että he ovat eri ihmisiä. Kumpaakin lasta tulee kannustaa jatkamaan niiden asioiden parissa, joihin hänellä on erityistä kiinnostusta. Tämä myötävaikuttaa sellaisten tilanteiden syntymiseen, joissa kaksosia ”kannustetaan tekemään itsenäisiä ratkaisuja, jotka vaikuttavat heihin henkilökohtaisesti”.
Tutkimuslaitos ei kehota vertailemaan lasten suorituksia toisiinsa, sillä ”kaksosista toinen voi alkaa vertailla itseään toiseen, ja hänestä tuntuu, että häneltä puuttuu jokin ominaisuus, jollainen toisella otaksutaan olevan”. Tällaiset epäsuotuisat vertailut voivat helposti herättää kateutta ja johtaa kaksosten välillä yhteenottoihin.
Ainutlaatuinen maailma
Ei ole yllätys, että identtiset kaksoset kiehtovat kovasti tutkijoita. Psychology Today -lehden mukaan he ovat ”kysytyimpiä psykologian ja lääketieteen tutkimuskohteita”. David T. Lykken, Amerikan psykofysiologisen tutkimusseuran entinen puheenjohtaja, on sanonut: ”Melkeinpä millainen tahansa koe, jossa voidaan ajatella käytettävän ihmisiä, on kiintoisampi ja tuloksiltaan arvokkaampi, mikäli siinä käytetään kaksosia.”
Koska identtisillä kaksosilla on hyvin paljon perinnöllisiä yhtäläisyyksiä, he elävät taatusti aivan omassa, ainutlaatuisessa maailmassaan. Monilla heistä tähän maailmaan mahtuu paljon iloa ja tyytyväisyyttä. On niin kuin eräs kaksonen kirjoittaa: ”Yksi sutkaus synnyttää kaksi naurua, sama ilo kaksi väristystä. – – Kaksosena olemisessa on paljon hauskaa. – – Sekin on jo ilo, että saa elää kaksoseksi syntyneenä.”
[Tekstiruutu/Kuvat s. 24]
Kaksosten syntyminen
Identtiset kaksoset
Yksi siittiö yhtyy yhteen munasoluun
Munasolu jakautuu kahdeksi alkioksi, joista kehittyy kaksi identtistä yksilöä
Epäidenttiset kaksoset
Kaksi eri siittiötä yhtyy kahteen eri munasoluun
Kehittyvillä kaksosilla on erilaiset perintötekijät
[Tekstiruutu s. 27]
Siamilaiset kaksoset
Nimitys ”siamilaiset kaksoset” tuli tunnetuksi, kun kaksoset Chang ja Eng esittäytyivät maailmalle 1800-luvulla. He syntyivät Siamissa (nykyisessä Thaimaassa) vuonna 1811. Koko elämänsä he olivat rintalastan kohdalta kiinni toisissaan kudoskappaleella, jolla oli pituutta 14 senttiä ja ympärysmittaa 19 senttiä. Esiintyessään P. T. Barnumin sirkuskiertueilla ”siamilaisina kaksosina” heistä tuli kansainvälisesti kuuluisia. Lopulta nämä kaksoset jättivät sirkusareenan, menivät naimisiin kahden yhdysvaltalaisen sisaruksen kanssa ja saivat yhteensä 22 lasta. Heillä on nykyään toista tuhatta jälkeläistä.
Yhteen jääneet eli siamilaiset kaksoset syntyvät siten, että yhden hedelmöityneen munasolun jakautuminen kahdeksi erilliseksi yksilöksi, identtisiksi kaksosiksi, häiriintyy eli jakautuminen jää epätäydelliseksi. Tällaiset kaksoset voivat olla yhteen kasvaneita mistä tahansa kehonsa osasta, ja joissakin tapauksissa voi yksi tai useampi tärkeä elin olla yhteinen. Maailmassa syntyy jokaista 100000 synnytystä kohden arviolta yhdet siamilaiset kaksoset.
[Kuva s. 25]
Identtiset kaksoset ovat kehittyneet yhdestä munasolusta, joka on hedelmöitynyt yhdestä siittiöstä, ja he ovat aina samaa sukupuolta. Epäidenttiset kaksoset taas ovat kehittyneet kahdesta eri munasolusta, jotka ovat hedelmöityneet kahdesta eri siittiöstä, ja he voivat olla eri sukupuolta, kuten ovat myös kuvamme kaksoset
[Kuva s. 26]
Kaksoset ovat usein toistensa peilikuvia