Miten pahuus ja kärsimykset tulevat loppumaan?
KATKERAT kokemukset synnyttävät usein katkeruutta. Entä siinä tapauksessa, jos ihmisten kärsimyksiin on jokin ymmärrettävä syy? Voimme tämä mielessämme jatkaa Jobia koskevan kertomuksen tarkastelua. Katkeraa väittelyä on käyty kolme kierrosta, ja sen jälkeen nuori Elihu-niminen mies alkaa puhua. Hän sanoo Jobille: ”Sinä olet sanonut: ’Vanhurskauteni on suurempi kuin Jumalan.’” Job oli siis ollut itsekeskeinen ja koettanut todistaa itsensä vanhurskaaksi. Elihu sanoo: ”Katso, tässä sinä et ole ollut oikeassa, vastaan sinulle, sillä Jumala on paljon enemmän kuin kuolevainen ihminen.” – Job 35:2; 33:8–12; UM.
Jumala on antanut ylenpalttisesti todisteita sen puolesta, että hän on hyvä. (Apostolien teot 14:17; Roomalaisille 1:20) Voidaanko Jumalan hyvyys siis asettaa kyseenalaiseksi sen johdosta, että pahuutta on olemassa? Elihu vastaa: ”Pois se! Ei Jumalassa ole jumalattomuutta eikä Kaikkivaltiaassa vääryyttä.” – Job 34:10.
Onko Jumala voimaton pahuuden edessä?
Entäpä jos Jumalalla ei yksinkertaisesti ollut niin paljon voimaa, että hän olisi voinut omalla väliintulollaan auttaa Jobia tai ketään muutakaan? Asia on kuitenkin aivan päinvastoin. Jumala puhuu nyt itse omasta puolestaan, tällä kertaa rajun tuulen keskeltä, antaen voimakkaan vahvistuksen kaikkivoipaisuudestaan. Hän kysyy Jobilta: ”Missä olit silloin, kun minä maan perustin?” Hän ei suinkaan ole heikko, kun hän puhuu itsestään sellaisena, joka pystyy hallitsemaan meriä, taivaita ja eläimiä. – Job 38:4, 8–10, 33; 39:12; 40:10, 20.
Tosin Jumala ei selitä Jobille, miksi hän salli tämän kärsiä. Jumala kuitenkin kysyy: ”Tahtooko vikoilija riidellä Kaikkivaltiasta vastaan?” ”Sinäkö teet tyhjäksi minun oikeuteni, tuomitset minut syylliseksi, ollaksesi itse oikeassa?” (Job 39:35; 40:3) On siis hyvin julkeaa lähteä syyttämään Jumalaa maailman pahuudesta tai puolustelemaan häntä filosofisin ajatustuottein. Job ’peruutti puheensa’, ja ristiriitaisten teorioitten laatijat tekisivät samoin hyvin, jos hekin ’peruuttaisivat puheensa’. – Job 42:6.
Kiistakysymyksiä, jotka pitää ratkaista
Job ei tiennyt, että hänen kärsimyksiinsä liittyi useita suuren luokan kiistakysymyksiä, jotka oli herätetty pian ihmisen luomisen jälkeen. Siihen aikaan oli kapinallinen henkiolento, jota kutsutaan Saatanaksi (Vastustajaksi), saanut ihmisen tekemään syntiä. Jumala oli kieltänyt Aadamia ja Eevaa syömästä ”hyvän- ja pahantiedon puusta”. Heidän oli kunnioitettava Jumalan oikeutta päättää, mikä oli heille hyvää ja mikä pahaa. Vastustaja kuitenkin kylvi Eevan mieleen epäilyksiä, kun hän sanoi: ”Onko tosiaan niin, että Jumala on sanonut: te ette saa syödä kaikista puutarhan puista?” Seuraavaksi hän kielsi sen, mitä Jumala oli sanonut: ”Ette suinkaan kuole. Sillä Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja te tulette olemaan niin kuin Jumala.” – 1. Mooseksen kirja 2:17; 3:1–5, UM.
Saatanan panettelevat sanat herättivät tärkeitä kysymyksiä: Oliko Jumala valehtelija määrätessään kielletyn hedelmän syömisestä kuolemanrangaistuksen? Mikä oikeus hänellä oli riistää luomuksiltaan näiden riippumattomuus ja pakottaa nämä noudattamaan hänen normejaan? Eikö hän ollut itsekäs Jumala pidättäessään luomuksiltaan jotain sellaista, mikä oli hyvää? Voisiko olla niin, että riippumattomuus Jumalasta olisi tavoittelemisen arvoista?
Kapinallisten hävittäminen olisi vain herättänyt uusia kysymyksiä. Ainoastaan sallimalla Jumalasta riippumattomuuden jatkua rajoituksitta riittävän kauan voidaan todistaa – kerran kaikiksi ajoiksi – että Saatanan tarjoama riippumattomuus johtaa onnettomuuteen. ”Koko maailma on paholaisen [Saatana Panettelijan] vallassa”, ei Jumalan vallassa. (1. Johannes 5:19) Sairaudet, epäoikeudenmukaisuus, taloudellinen orjuus ja murhe ovat kaikki tulosta siitä, että ihminen valitsi Jumalasta riippumattomuuden ja tuli Saatanan vallan alaisuuteen. Ja huolimatta kaikista tekniikan edistysaskeleista maailman olosuhteet vain pahenevat – usein juuri nykytekniikan vaikutuksesta.
Se, että Jumala on sietänyt kaikkea tätä sanoin kuvaamatonta kurjuutta, ei kuitenkaan tee häntä epävanhurskaaksi. Päinvastoin ihmisen epävanhurskaus on ’tuonut Jumalan vanhurskauden etualalle’. (Roomalaisille 3:5) Miksi sanomme näin?
Kärsimysten poistaminen iäksi
”Koko luomakunta yhdessä huokailee ja on jatkuvassa tuskassa tähän saakka”, kirjoittaa apostoli Paavali. (Roomalaisille 8:22) Ihmisen riippumattomuuden 6000 tuhoisaa vuotta ovat varmasti todistaneet paikkansapitäviksi ne sanat, jotka löytyvät Jeremian 10:23:sta: ”[Ei ole] miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa.” Jumala tulee kuitenkin pian puuttumaan aiheellisesti asiainkulkuun ja alkaa ohjata ihmiskunnan asioita.
Kun ihmisen riippumattomuuden tuhoisat seuraukset ovat nähtävissä koko laajuudessaan, Jumala voi sen jälkeen poistaa kaiken, mikä on aiheuttanut kärsimyksiä: sodat, sairaudet, rikollisuuden, väkivallan – jopa kuoleman. (Psalmi 46:9, 10; Jesaja 35:5, 6; Psalmi 37:10, 11; Johannes 5:28, 29; 1. Korinttolaisille 15:26) Apostoli Johannes kuuli taivaallisessa näyssä äänen sanovan: ”Jumala – – on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua eikä parkua eikä kipua ole enää oleva. Entiset ovat kadonneet.” – Ilmestys 21:3, 4.
On kiintoisaa tietää, että Jumala teki lopun Jobin kärsimyksistä antamalla hänelle takaisin hänen terveytensä ja varallisuutensa ja siunaamalla häntä suurella perheellä. (Job 42:10–17) Samalla tavoin Raamatussa luvataan meille: ”Nykyisen ajan kärsimykset eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen, joka on tuleva meissä ilmi. – – itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen.” (Roomalaisille 8:18, 21) Pahuus tullaan siis pyyhkimään käytännöllisesti katsoen kokonaan pois muistojemme joukosta. – Vrt. Jesaja 65:17.
Kärsimysten sietäminen – vielä jonkin aikaa
Tällainen vapaus ei ole vielä tullut, joten meidän täytyy jatkaa elämistämme pahassa maailmassa eikä odottaa, että Jumala suojelisi meitä yksilöinä onnettomuuksilta. Kun Saatana Panettelija houkutteli Jeesusta Kristusta hyppäämään temppelinharjalta, hän herätti väärän toivon vääristelemällä Psalmin 91:10–12:n merkitystä. Siinä sanotaan: ”Ei kohtaa sinua onnettomuus – –. Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua.” Jeesus kuitenkin torjui sellaisen ajatuksen, että hän olisi saanut yliluonnollisen suojeluksen ruumiillista vahingoittumista vastaan. (Matteus 4:5–7) Jumala on luvannut varjella ainoastaan hengellisen hyvinvointimme.
Tosi kristityt eivät sen tähden ’vihoittele Herralle’, kun heitä kohtaa jokin onnettomuus. (Sananlaskut 19:3) ”Aika ja aavistamattomat tapahtumat” kohtaavat kristittyjäkin. (Saarnaaja 9:11, UM) Me emme kuitenkaan ole avuttomassa tilassa. Meillä on toivo ikuisesta elämästä vanhurskaassa uudessa maailmassa, missä pahuutta ei enää ole. Me voimme aina lähestyä Jehova Jumalaa rukouksessa, sillä hän on luvannut antaa meille viisautta, jota tarvitsemme voidaksemme kestää millaiset tahansa koettelemukset. (Jaakob 1:5) Lisäksi meillä on turvanamme uskonveljiemme tuki. (1. Johannes 3:17, 18) Edelleen meillä on tieto siitä, että säilyttämällä uskollisuutemme koettelemuksissa tuotamme iloa Jehovan sydämelle. – Sananlaskut 27:11.
Silti vastoinkäymisten kestäminen ei ole koskaan helppoa. Ja lohduttaessamme jotakuta hänen kärsimyksissään on hyvä ’itkeä itkevien kanssa’ – ja tarjota käytännöllistä apua. (Roomalaisille 12:15) Alussa mainittua Anaa autettiin tällä tavoin tointumaan onnettomuudestaan. Hän on Jehovan todistaja, ja hän totesi uskonveljiensä olevan erittäin auliita auttamaan, ja he tarjosivat hänelle majoituksen, kunnes hän tointui ja sai asiansa taas järjestykseen. Ja vaikka hän silloin tällöin tunteekin masennusta, hän luottaa lujasti Raamatun toivoon ja saa siitä lohdutusta. Hän sanoo: ”Tiedän lasteni tulevan takaisin ylösnousemuksessa.” Hänen uskonsa Jumalan hyvyyteen ei ole koskaan ollut niin luja kuin se on nyt.
Jos olet juuri kokenut pahoja vastoinkäymisiä, pyydä Jehovan todistajilta apua saadaksesi vastaukset kysymyksiisi ja voidaksesi voittaa epäilyksesi. Heiltä voit myös hankkia kirjan Sinä voit elää ikuisesti paratiisissa maan päällä, jonka luvuista ”Miksi Jumala on sallinut pahuutta?” ja ”Sinä olet mukana tärkeässä kiistakysymyksessä” voi olla sinulle apua. On totta, että hyvät ihmiset joutuvat nykyään kärsimään, mutta pian kaikki tulee muuttumaan toisenlaiseksi. Selvitä nämä asiat itsellesi juurta jaksaen. Se käy päinsä, kun otat yhteyttä paikallisiin Jehovan todistajiin tai kirjoitat tämän lehden julkaisijoille.
[Kuvat s. 9]
Jumalan vanhurskaassa uudessa maailmassa pahuudesta on jäljellä vain hämäriä muistikuvia