Tarkkailemme maailmaa

Turvallista paperia

Saadaanko markkinoille joskus sellaista paperia, josta väärentäjät eivät pysty ottamaan valokopioita? Tällainen on pankki- ja liikeväen harras toive, kirjoittaa Lontoossa ilmestyvä Sunday Times. Englantilainen vakuutuksenantajien yhteenliittymä Lloyd’s on ilmoittanut, että erilaisten asiakirjaväärennösten takia menetetään vuosittain kaikkialla maailmassa Suomen rahassa laskettuna noin 32 miljardia markkaa. Šekeistä ja arvopapereista otetut valokopiot aiheuttavat monille pankeille enemmän taloudellista vahinkoa kuin pankkiryöstöt. Kustantajille aiheuttaa kirjojen ja nuottien luvaton kopiointi tappiota. Lehden mukaan uutta ”laserprint-varmuuspaperia” ei voida väärentää, sillä ”siinä piilee optinen harha, jota ei paljain silmin näe mutta joka valokopiossa tulee näkyviin sanana KOPIO. Jokaisessa liuskassa on myös taidokas vesileima ja sarjanumero.” Mikäli uusi paperi osoittautuu hyväksi Euroopassa, sitä aletaan myydä kaikkialla maailmassa.

Rintasyövästä paraneminen

”Naisilla, jotka saavat rintasyövän yli 45-vuotiaana, on parhaat mahdollisuudet selviytyä taudistaan”, kirjoittaa New York Times Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehtyihin uusiin tutkimuksiin viitaten. ”Alle 30-vuotiaitten ja iäkkäiden kohdalla paraneminen on paljon epätodennäköisempää”, väittää tämä lehtiuutinen. Tutkijoitten huomio on kiintynyt vaihdevuosien jälkeiseen hormonituotannon vähenemiseen, mikä saattaa aiheuttaa kasvainten kasvun hidastumista, vaikka asiaan liittyy ilmeisesti muitakin biologisia tekijöitä.

Harvinainen potilas

Äskettäin eräällä kirurgiryhmällä oli yllin kyllin töitä, kun leikkauspöydälle tuotiin 800 kilon painoinen potilas, maitovalas. ”Suuri suu” -nimisellä Minnesotan eläintarhan asukilla on ikää 15 vuotta. Viimeiset puolitoista vuotta tämä nisäkäs oli potenut itsepintaista suutulehdusta, ja eläintarhan johto oli nähnyt tilanteen sellaiseksi, että tulehduksen leviäminen saataisiin pysähtymään ainoastaan leikkauksella. American Medical News -lehden mukaan kirurgit totesivat, että valaalta jouduttaisiin poistamaan nyrkinkokoinen kappale leukaluuta. Eläintarhan eläinlääkäri Frank Wright kertoo, että potilaan nukuttamisessa oli päänvaivaa kerrakseen. Apu löytyi lopulta Demerol- ja Valium-nimisistä lääkkeistä. Leikkauksen aikana maitovalaaseen pumpattiin kaikkiaan 21 litraa lääkeliuosta, ja leikkauksen suorittamiseen tarvittiin 35 ihmistä. Leikkauksen jälkeen näytti hetken aikaa siltä, että kaikki oli mennyt hukkaan ja potilas kuolisi, mutta nyt potilaan kerrotaan olevan toipumassa.

Huumeet maalitauluna Unkarissa

Unkarilaisnuorten huumeidenkäyttö on saanut sikäläiset viranomaiset ryhtymään tiedotuskampanjaan huumeita vastaan. Arviolta 30000 15–18-vuotiasta nuorta käyttää aika ajoin huumeita, ja heistä 2–5 prosenttia on jo huumeiden orjia. Unkarin viranomaiset haluavat estää maan huumeongelman ”paisumisen länsimaisiin mittoihin”, kertoo länsisaksalainen sanomalehti Der Tagesspiegel.

Alkuperäisväestölle oma televisioasema

Alice Springsissä – Australian maantieteellisessä keskipisteessä – on avattu ”Australian ensimmäinen alkuperäisväestölle tarkoitettu televisiokanava”. Yhtenä aseman päätavoitteena on ”estää alkuperäisväestön kielten häviäminen”, kirjoittaa sanomalehti Sydney Morning Herald. Alkuperäisväestöä tutkivan kansatieteellisen laitoksen johtajan Eve Feslin mukaan kyseessä on pieni askel oikeaan suuntaan. ”Alkuperäisväestöllä on satakunta omaa kieltä, mutta näiden kielten joukossa on kahdeksan sellaista kieltä, joita puhuu yhteensä vain noin 1000 ihmistä.”

Kullan kova hinta

Etelä-Afrikan Johannesburgissa järjestettiin kokous samaan aikaan kaupungin kullantuotannon satavuotisjuhlan kanssa. Kaivosyhdistyksen varapuheenjohtaja W. Malan kertoi kokousvieraille, että ”ne 40000 tonnia kultaa, jotka tästä laaksosta [Witwatersrandin kullantuotantoalueelta] on kaivettu, ovat 32 prosenttia kaikesta koko maailmassa kaikkina aikoina kaivetusta kullasta”. Tämän kultamäärän saaminen on kuitenkin vaatinut paljon ihmishenkiä ja muita inhimillisiä kärsimyksiä. Kansainvälisen työjärjestön ILOn tietojen mukaan Etelä-Afrikan kaivoksissa kuoli 11 vuoden aikana, vuosina 1973–1984, kaikkiaan 8500 ihmistä. Suuri osa heistä oli kultakaivosmiehiä. Kullan kovasta hinnasta saatiin kokouksen aikana jälleen synkeä muistutus, kun Kinrossin kaivoksessa sattui Etelä-Afrikan historian pahin kultakaivosonnettomuus. 117 kaivosmiestä kuoli tulipalon synnyttämiin myrkyllisiin kaasuihin, ja kuolonuhrien joukossa oli naapurimaista Botswanasta, Lesothosta, Malawista ja Mosambikista saapuneita siirtotyöläisiä.

Maanjäristysten ilmaisijat

Neuvostoliittolaiset tiedemiehet ovat sitä mieltä, että maanjäristyksiä voidaan ennustaa tutkimalla käärmeitten, matojen ja muiden eläinten käyttäytymistä, kertoo meksikolainen sanomalehti El Universal. Eräitten eliöitten sanotaan olevan äärimmäisen herkkiä geomagneettisille värähtelyille ja lämpötilan ja vedenkorkeuden muutoksille, jotka edeltävät varsinaista maanjäristystä. Tiedemies Albert Skovitin pitää mahdollisena sitä, että tutkimalla eläinten käytöstä tietokoneen avulla voidaan luotettavasti ennustaa maanjäristyksiä jo kauan ennen niiden sattumista. Tutkimuksissa on selvinnyt esimerkiksi se, että noin kuukautta ennen voimakasta maanjäristystä käärmeet ryömivät ulos pesistään ja siirtyvät turvallisemmille alueille. Tiedemiehet uskovat näiden eläinten olevan paljon herkempiä maanjäristyksille kuin ihmisen rakentamat nykyaikaiset maanjäristysten ilmaisimet.

Nälkäiset silmät

Tutkijat olettavat silmien ja mahalaukun olevan jotenkin biokemiallisesti yhteydessä toisiinsa. Münchenin yliopistossa työskentelevä tri Volker Schusdziarra kertoo, että peptidejä (kemiallisia yhdisteitä), jotka ohjaavat ruoansulatusta ja aikaansaavat nälän- ja kylläisyyden tunteen ja joita normaalisti on mahalaukussa ja suolistossa, on jokin aika sitten löydetty aivojen lisäksi myös silmän verkkokalvon hermosoluista. Länsisaksalainen lääkärilehti Zeitschrift für Allgemeinmedizin kertoo, että näistä aineista löytyy jatkuvasti uusia muunnoksia. Ne ilmeisesti toimivat viestinviejinä aistielinten (silmien, nenän, kielen jne.), aivojen ja ruoansulatuselimistön välillä.

Kurjet katoavat

Kurjet olivat aiemmin tuttu näky Elsassin alueella Koillis-Ranskassa, mutta nyt ne ovat katoamassa Ranskan maaseudulta. ”Kurjen pahimpia vihollisia ovat ympäristömuutokset”, sanoo eräs Maailman luonnonsäätiön edustaja. Ranskalainen sanomalehti Le Figaro kirjoittaa: ”Kaikkialle leviteltyjen kemianteollisuuden tuotteiden takia munat ovat nykyään ohutkuorisempia. Lisäksi soiden kuivaus Euroopassa ja pensaikkojen väheneminen ovat vaikuttaneet siten, että kurjille on vähemmän tarjolla saaliseläimiä, kuten pieniä jyrsijöitä, käärmeitä, heinäsirkkoja ja sammakkoja.” Eikä tässä kaikki: Afrikan aavikoiden jatkuva leviäminen pakottaa nämä kahlaajalinnut yhä pitemmille muuttomatkoille, aina Sudaniin asti, missä monet niistä joutuvat sikäläisten metsästäjien saaliiksi.

Abortteja yhä enemmän

Aborttilait tulevat muuttumaan kaikkialla yhä sallivaisemmiksi, ennustaa New Yorkissa toimiva Alan Guttmacher -instituutti, väestökysymyksiä tutkiva yksityinen järjestö. Sen tuoreimman arvion mukaan maailmassa tehdään joka vuosi 40–60 miljoonaa aborttia, joista noin 33 miljoonaa laillisesti. Yhdistyneet kansakunnat on arvioinut, että viime vuonna syntyi koko maailmassa 131 miljoonaa lasta.