Lukijoiden kirjeitä
Homoseksuaalinen elämäntapa
Minua kiinnosti kirjoituksenne ”Homoseksuaalinen elämäntapa – miten hyväksyttävää se on?” [Suomeksi 22.7.1986] Te kuitenkin annoitte ymmärtää, että AIDS on Jehovan rangaistus homoseksuaaleille. Uskotteko te, että pääasiassa mustia vaivaava sirppisoluanemia on Jehovan rangaistus mustille? Lisäksi AIDS ei ole vitsannut lesbolaisia. Merkitseekö tämä sitä, että Jehova ei pidä homoseksuaalisista miehistä mutta hyväksyy lesbolaiset? Niiden, jotka eivät pidä homoseksuaaleista, on helppo nähdä yhteys homoseksuaalisuuden ja AIDSin välillä, mutta sellainen ajattelu on hyvin vastuutonta.
M. D., USA
Me emme väittäneet emmekä antaneet ymmärtää, että AIDS olisi Jumalan rangaistus homoseksuaaleille. Sairaus on osa syntiä ja epätäydellisyyttä, jonka me kaikki olemme perineet Aadamilta. (Roomalaisille 5:12) Mutta sitä ei voida kieltää, että joillakin toimintatavoilla on tiettyjä väistämättömiä seurauksia. Tupakoivalla on suurempi riski saada keuhkosyöpä. Alkoholin väärinkäyttäjällä taas on suurempi riski saada jokin maksasairaus. Ylensyöjä puolestaan altistaa itsensä liikalihavuuden aiheuttamille vaaroille. Me emme ole yhdistäneet homoseksuaalisuutta ja AIDSia toisiinsa, vaan lääketiede on todistanut niiden välisen yhteyden tosiasiaksi. Vaikka nämä erityisseuraukset eivät olekaan Jumalan tuomion ilmauksia, ne liittyvät Jumalan lakien rikkomisesta koituviin seurauksiin. Galatalaiskirjeen 6:7:ssä sanotaan: ”Älkää eksykö: Jumalaa ei voida pitää pilkkana. Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” – Toimitus.
Raiskauksen vastustaminen
Kiitoksia teille kirjoituksestanne ”’Nyt sinä kuolet!’” [Suomeksi 8.7.1986] Haluaisin kuitenkin esittää joitakin ajatuksia annetuista neuvoista. Jotkut raiskaajat ovat hyvin vihaisia ja sadistisia lähestyessään uhriaan, ja heillä on mukanaan aseita, joita he aikovat käyttää pienimmästäkin ärsytyksestä. Suurkaupungissamme toimiva seksuaalisia hyökkäyksiä vastustava järjestömme neuvoo tekemään vastarintaa, mutta jos nainen on pelon lamaannuttama tai hänen vaistonsa kieltävät häntä vastustamasta, me myönnämme sen menettelyn sopivaksi. Haluaisimme mieluummin henkilön elävän tuon kokemuksen läpi kuin tulevan tapetuksi tai vakavasti pahoinpidellyksi.
P. R., USA
Raamattu tukee sitä ajatusta, että naisen, jonka kimppuun raiskaaja hyökkää, tulisi huutaa ja tehdä vastarintaa. Naisen on tosin toimittava sen mukaan, millaisessa vaarassa hän arvioi henkensä olevan, ja uskomme tämän neuvon sisältyvän (lehdessä 8.7.1986) sivulla 23 olevaan kehystettyyn tekstiin. Tulisi pitää mielessä, että raiskaukseen alistuminen ei takaa sitä, ettei uhria jälkeenpäin hakata tai tapeta. Ks. artikkelia ”He vastustivat raiskaajia” lehdestämme 22.5.1984. – Toimitus.
Atomipommit ja ihmisen tulevaisuus
Nautin suuresti artikkelisarjanne ”Atomipommit ja ihmisen tulevaisuus” lukemisesta. [Suomeksi 8.7.1986] Mielestäni kirjoitus ei kuitenkaan mennyt tarpeeksi pitkälle, sillä siinä ei esimerkiksi kannustettu lukijoita (kristittyjä) vastustamaan ydinaseita äänestämällä niitä vastaan ja kirjoittamalla kirjeitä lainlaatijoille. Aloha [näkemiin]!
J. G. B., Havaiji
Äänestäminen ja kirjeitten kirjoittaminen lainlaatijoille antaa ymmärtää, että ihmiset voivat ratkaista tämän ongelman. Kirjoituksissamme tehtiin hyvin selväksi se, että vain Jumalan valtakunta tuo pysyvän rauhan ja turvallisuuden kaikkialla asuville rauhaa rakastaville ihmisille. Jehovan todistajat rukoilevat tuota Valtakuntaa, he elävät sopusoinnussa sen rauhan periaatteiden kanssa ja käyttävät aikaansa siitä kertomiseen toisille. – Toimitus.