Avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet – miksi ei?

”VAIN sun on mun sydämein.” Tämänkaltaiset laulun sanat kuvastavat hyvin niitä molemminpuolisia tunteita, joita miehellä ja naisella on heidän hääkellojensa kumahdellessa. Mutta miten kauan tällaista uskollisuutta kestää?

Syrjähypyt ovat nyky-yhteiskunnassa niin jokapäiväisiä, että jos joku ei harrasta niitä, sellaista pidetään melkeinpä epänormaalina. On sellaisia, jotka katsovat tällaista uskottomuutta läpi sormiensa ja puolustavat ja jopa suosittelevat sitä. Jotkut väittävät sen parantavan avioliittoa. Psykologi Tony Lake ja toimittaja Ann Hills kirjoittavatkin avioliiton ulkopuolisia suhteita käsittelevässä kirjassaan: ”Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö salaiset sukupuolisuhteet rikastuttaisi erittäin monien aviomiesten ja vaimojen elämää ja antaisi sille lisää sisältöä.” – Affairs: The Anatomy of Extra-Marital Relationships.

Suosituissa naistenlehdissä kysytään avoimesti: ”Voiko lyhyt romanssi pelastaa avioliittosi?” Vastaukseksi tarjotaan usein sellaista ajatusta, että tilapäissuhteen avulla voi oppia arvostamaan enemmän omaa aviopuolisoaan tai korvata sukupuolielämässä ilmeneviä puutteita. Jotkut väittävät, että se antaa lisäkokemusta, opettaa tulemaan paremmin toimeen puolison ja lasten kanssa ja tekee näin elämän onnellisemmaksi. Halutaan antaa sellainen vaikutelma kuin ihmiseltä puuttuisi jotakin, ellei hän tee syrjähyppyä. Mutta onko asia todella näin?

Onko syrjähyppy eduksi avioliitolle?

Voisiko tilapäissuhteiden yleistyminen olla jotenkin yhteydessä siihen, että avioerojen määrä kaiken aikaa kasvaa? Ruotsissa päättyy viidestä avioliitosta suunnilleen aina kolme avioeroon. Eivätkä luvut ole muissakaan maissa paljon alhaisempia. Seuraavalla aukeamalla oleva taulukko puhuu puolestaan.

Missä määrin avioerojen syynä on aviorikos? T. Lake ja A. Hills sanovat vastaavista englantilaisista luvuista: ”Yli puolet miehistä, jotka erosivat alle nelikymmenvuotiaina oli nostanut avioerokanteen aviorikoksen perusteella. Voidaan oikeutetusti olettaa, että uskottomuutta oli esiintynyt paljon useammissa näistä avioliitoista, mutta sitä ei ollut ilmoitettu tärkeimmäksi avioeroperusteeksi. Ja on aihetta olettaa, että tilapäissuhteita on vuosittain paljon enemmän kuin on avioeroja.”

Tuoreessa kiinalaisessa tutkimuksessa, jonka Shanghain yhteiskuntatieteiden akatemia suoritti, todettiin, että uskottomuus on tärkeimpiä avioeroperusteita tuossa maassa. Akatemian raportin mukaan uskottomuudesta johtuvat avioerot ovat ”kolminkertaistuneet kahden vuoden aikana”.

Syrjähypyt ovat eittämättä tärkeimpiä syitä avioliittojen hajoamiseen. Voidaanko tilapäissuhdetta sen tähden edes suositella heikon avioliiton pelastajaksi? Voitaisiinko sellaista ainetta, joka vie hengen 30–40 prosentilta sen käyttäjistä, edes suositella lääkkeeksi? Tuskinpa.

Jotkut ovat sitä mieltä, että on parasta pitää syrjähyppy salassa aviopuolisolta. Mutta miten? T. Lake ja A. Hills selittävät: ”Tavallisesti syrjähyppyä peitellään valheitten ja vilpin kudelmalla. Riippumatta siitä, onko syrjähyppy salainen vai ei tai onko se päättynyt vai jatkuuko se yhä, valheilla halutaan yleensä ’suojella’ avioliittoa tai ainakin säilyttää jotakin aviosuhteeseen kuuluvaa. Monet näistä valheista ovat puolitotuuksia, sillä koko totuuden selviäminen olisi toiselle liian kova isku ja se voisi muuttaa liian mullistavasti miehen ja vaimon välistä suhdetta.”

Solmiessaan avioliiton mies ja nainen tekevät keskinäisen sitoumuksen. Sitoumuksen rikkominen on pettämistä, vilpillisyyttä. Ovatko valheet, vilppi ja puolitotuudet koskaan saaneet aikaan pysyvää onnellisuutta avioliitossa? Ennen kuin joku harkitseekaan salaisen tilapäissuhteen aloittamista, hänen kannattaisi kysyä itseltään: Tulevatko kaikki asianosaiset olemaan onnellisempia? Mitä on sanottava syyllisyydentunteista ja pelosta, jota jatkuva ilmitulonvaara aiheuttaa?

Toiset taas ovat sitä mieltä, että avioliiton päätarkoitus on lasten saattaminen maailmaan ja että puolisoiden läheisen yhteenkuuluvuuden merkitys vähenee, kun lapset kasvavat aikuisiksi ja muuttavat kotoa pois. He väittävät, että ihmisen seksuaalinen vireys voi vielä elpyä. Joten mitä pahaa voi tilapäissuhteessa silloin olla?

”Toinen elämän kevät”

Jotkut psykologit ja perheneuvojat suosittelevat keski-ikäisille, että näiden pitäisi etsiä sukupuolirakkautta myös avioliiton ulkopuolelta saadakseen uinuvat voimavaransa heräämään uudelleen. T. Lake ja A. Hills väittävät: ”Tilapäissuhde voi tässä vaiheessa vakaannuttaa avioliittoa entisestään ja aikaansaada sen, että toinen puoliso tuntee elävänsä uudella tavalla vaarantamatta mitenkään suhdettaan aviokumppaniinsa.”

Tilapäissuhteen avulla ihminen voi varmasti ohimenevästi kiihottaa sukupuolisia halujaan ja tyydyttää itsekkäitä mielijohteitaan. ”Ajatus siitä, että minulla olisi rakastaja, tuntui ihanalta”, sanoi eräs keski-ikäinen nainen. Mutta millainen on hinta?

Kannattaa panna merkille, mitä tapahtui eräälle keski-ikäiselle miehelle, jolla oli ollut suhde 18 vuotta itseään nuorempaan sihteeriinsä. Hänen 30 vuotta kestänyt avioliittonsa hajosi, hän alkoi juopotella ja lopulta hän menetti työpaikkansa. Hän valittelee: ”Mahtailin kovasti sillä, että minä – vanha mies – olin onnistunut valloittamaan nuoren, viehättävän naisen. Luulen, että miehillä on tarve päästä rehvastelemaan ja osoittamaan varsinkin kavereilleen, että he ovat kovia sankareita, ja se selittää paljolti ne ’hulluudet’, joihin miehet tilaisuuden tullen antautuvat. Tällainen ylpeys lepää väärällä pohjalla.”

”Väärällä pohjalla” – varmasti! Raamattuun on jo kauan sitten kirjoitettu: ”Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.” – Sananlaskut 16:18.

Onko seksi tärkeintä?

Jotkut etsivät seksiä avioliiton ulkopuolelta, koska he eivät mielestään saa sitä riittävästi avioliitossaan. He ovat taipuvaisia ajattelemaan, että heidän onnellisuutensa on riippuvainen erittäin aktiivisesta sukupuolielämästä. Heidän mielestään perinteinen elinikäinen, uskollinen parisuhde on käynyt vanhanaikaiseksi. Ruotsalainen sosiologian dosentti Rita Liljeström selittää: ”Ruotsissa ihannoidaan suuresti uskottomuutta. Uskollisuudesta puhuminen hymyilyttää ihmisiä. ’Olemmehan me sentään nykyaikaisia ihmisiä.’”

Kiintoisaa kyllä Raamatulla on paljon sanottavaa sukupuoliasioista, ja se edustaa tasapainoista näkökantaa näissä asioissa. Esimerkiksi viisas kuningas Salomo on kirjoittanut:

”Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. Olkoon sinun lähteesi siunattu, ja iloitse nuoruutesi vaimosta. Armas peura, suloinen vuorikauris – hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan. Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen ja syleilisit vieraan vaimon povea?” – Sananlaskut 5:15–20.

Raamattu ei siis aliarvioi ”hurmiota” ja tyydytystä, joita sukupuolisuhteiden pitäisi tuottaa miehelle ja naiselle. Mutta tulee myös huomata, että niistä piti nauttia vain avioliitossa ’nuoruutensa vaimon’ kanssa.

Sukupuolinen halu on luonnollisesti miehellä ja naisella erilainen. Onnellinen suhde vaatii niin monilla elämän alueilla sopeutumista ja halukkuutta omastaan jakamiseen, ja sama pitää paikkansa sukupuolisuhteista. Ajatustenvaihto on välttämätöntä. Kummankin pitää olla selvillä toisen toiveista ja rajoituksista. Apostoli Paavali suosittelee: ”Antakoon mies vaimolleen hänelle kuuluvan, mutta samoin myös vaimo miehelleen.” Ja lisäksi he tekevät hyvin noudattaessaan seuraavaa samankaltaista periaatetta: ”Älköön kukaan etsikö omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua.” – 1. Korinttolaisille 7:3; 10:24.

Vaikka seksillä onkin sijansa avioliitossa, se ei kuitenkaan merkitse, että se olisi kaikki kaikessa tai että sukupuoliset halut voitaisiin päästää valloilleen. Valaisemme tätä: Alkoholi voi kohtuullisesti käytettynä ”ilahuttaa ihmisen sydämen”, sanoo Raamattu. (Psalmi 104:15) Mutta tämä ei varmastikaan merkitse, että pitäisi haluta alkoholia kohtuuttomasti tai ettei tarvitsisi valvoa sitä, milloin, missä ja miten sitä nautitaan. – Sananlaskut 20:1; 23:29–35.

Ohjenuorana epäitsekkyys

Seksi ei siis ole ainut eikä paras perusta onnelliselle avioliitolle. Sellainen rakkaus, joka antaa perustan kestävälle tyydytykselle, koostuu ystävyydestä, hellyydestä, kiinnostuksesta, ymmärtämyksestä, uskollisuudesta ja vastuuntuntoisuudesta. Tällaista on aito aviorakkaus. Se ei häviä, vaan auttaa aviopuolisoita kestämään, kun tulee koettelemuksia, kun ruumiillinen tai henkinen sairaus asettaa sukupuolielämälle esteitä tai kun voimat ja kauneus katoavat iän mukana.

Loppujen lopuksi paras neuvo löytyy ’kirjojen kirjasta’, Raamatusta, kun se sanoo: ”Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä, mikä omasta kaivostasi juoksee.” (Sananlaskut 5:15) Kristitty apostoli Paavali lisäsi: ”Olkoon avioliitto kunniallinen kaikkien keskuudessa ja aviovuode saastuttamaton.” (Heprealaisille 13:4) Yhtäpitävästi muistutti Jeesus Kristus eräitä, jotka olivat tehneet hänelle kysymyksen: ”Ettekö ole lukeneet, että hän, joka loi heidät, teki heidät alusta pitäen mieheksi ja naiseksi ja sanoi: ’Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa’?” – Matteus 19:4, 5; 1. Mooseksen kirja 2:24.

Vakaa avioliitto, joka perustuu tällaiselle epäitsekkäälle rakkaudelle ja uskollisuudelle ynnä murtumattomalle rakkaudelle Jumalaa ja hänen Sanaansa kohtaan, on ainoa oikea perusta kestävälle onnellisuudelle – kun ajatellaan, mikä on parasta niin aviopuolisoiden, heidän lastensa kuin kaikkien muidenkin asianosaisten kannalta.

[Huomioteksti s. 8]

Syrjähypyt ovat nyky-yhteiskunnassa niin jokapäiväisiä, että jos joku ei harrasta niitä, sellaista pidetään melkeinpä epänormaalina

[Tekstiruutu s. 10]

Avioliitot ja avioerot vuonna 1983

Yhdysvallat 2444000 1179000 48

Neuvostoliitto 2834000 946000 33

Australia 113905 41412a 36

Kuuba 76365 29249 38

Alankomaat 78415 32596 42

Englanti 387000 145802b 38

Unkari 75978 29000 38

Tanska 27096 14763 54

Ruotsi 36210 20618 57

Suomi 29474 9770 33

[Alaviitteet]

[Kuva s. 9]

Onnellinen suhde miehen ja vaimon välillä vaatii hyvää ajatustenvaihtoa ja sopeutumishalua