Pääsiäisen monet kasvot
Pikkuinen kreikkalainen kylä on aivan pimeänä, kun kirkon valot yhtäkkiä sammuvat. Ne pysyvät sammutettuina keskiyöhön saakka, kunnes parrakas pappi ilmaantuu näkyviin sytytetty kynttilä kädessään. ”Tulkaa lähemmäs”, hän kehottaa, ”tulkaa ottamaan valoa himmenemättömästä valosta ja kirkastakaa Kristusta, joka on noussut kuolleista.” Kirkkokansa tunkeutuu hänen ympärilleen sytyttämään kynttilänsä hänen kynttilänsä liekistä, ja sitten se kantaa ne kotiin. Kylässä vallitsee suuri ilo. Pääsiäinen on alkanut.
KAIKISTA kristikunnan pyhäpäivistä mitään ei pidetä niin tärkeänä kuin kevään juhlaa pääsiäistä. Muilla kielillä tätä juhlaa kutsutaan nimellä Easter (englanti), pâques (ranska), pasqua (italia), påske (tanska), paasch (hollanti) ja pasg (walesin eli kymrin kieli). Kutsutpa sitä millä nimellä tahansa, se on monille rakas juhla. Australian anglikaaninen arkkipiispa John Grindrod sanoo pääsiäistä ”kristityn uskon keskipisteeksi ja koko ympärillemme kasvaneen sivilisaation käännekohdaksi”.
Muinaisessa Jerusalemin kaupungissa on alkanut juhlakulkueiden sarja. Pitkänäperjantaina tuhannet palvojat seuraavat Jeesuksen viimeisiä askeleita. Joku nainen kävelee polvillaan tuon vajaan kilometrin matkan. Myöhemmin pyhiinvaeltajat käyvät pyhällä haudalla – paikassa johon Jeesus perinteen mukaan haudattiin. Mustiin pukeutuneet naiset voitelevat hautalaatan öljyllä ja vuodattavat siihen kyyneleitä ja suutelevat sitä. Mutta kaikki ei ole rauhallista tässä kaupungissa, jonka nimi merkitsee ”kaksinkertaisen rauhan omistamista”. Järjestystä ylläpitämässä on tuhatkunta poliisia.
Pääsiäisellä on erilaiset kasvot maailman eri osissa. Monille pääsiäinen on erittäin juhlallinen tilaisuus, aikaa jolloin omistaudutaan rukoukselle, joukkokokoontumisille ja pyhiin paikkoihin tehtäville pyhiinvaellusmatkoille.
Joillekin filippiiniläisille miehille pääsiäis- eli piinaviikko (Mahal na Araw) on itse aiheutetun piinan aikaa. Vaikka kirkko paheksuukin tätä tapaa, jotkut, jotka haluavat saada julkisen sovituksen synneilleen, harjoittavat yhä itsensä ruoskimista. Jotkut naisväestä tekevät pyhiinvaellusmatkan eri temppeleihin ja pyyhkivät Kristuksen kuvia nenäliinalla. Myöhemmin he käyttävät samaa nenäliinaa itsensä parantamiseen.
Guatemalassa quiche-intiaani polvistuu rukoilemaan siemenviljaksi tarkoitettujen maissintähkien ylle. Maissi on hänen kansansa pääravintoaine, ja perinteiset hedelmällisyysriitit osuvat yhteen pääsiäisen piinaviikon kanssa. Hän toivoo pääsiäisen tuovan hänelle runsaan sadon.
Vatikaanivaltiossa lähes neljännesmiljoona ihmistä ahtautuu Pietarinkirkon aukiolle katsomaan, kun paavi johtaa ulkoilmamessua. Kello kahdentoista aikaan paavi ilmestyy kirkon parvekkeelle pitämään vuotuista pääsiäispuhettaan – jossa hän tuomitsee ihmisoikeuksien loukkaukset ja aseiden kilpavarustelun.
Rauhallisella Moria-nimisellä vuorella Etelä-Afrikassa on joukkokokoontuminen, jonka rinnalla Vatikaanin kokous näyttää pieneltä. Sinne on tullut toista miljoonaa erään itsenäisen mustan kirkon (Zionist Christian Church) jäsentä. Tätä on kutsuttu ”mahdollisesti kristikunnan suurimmaksi uskovien joukkokokoukseksi”.
Monissa maissa pääsiäinen kuitenkin merkitsee juhlimista, iloitsemista ja hauskanpitämistä.
Yhdysvalloissa ja Saksassa lapset menevät jännittyneinä vuoteeseen ja toivovat näkevänsä vilauksen pääsiäispupusta. Aamulla he etsivät kauniinvärisiä munia, jotka pupun oletetaan jättäneen. Yhdysvalloissa järjestetään suosittu tapahtuma pääsiäismaanantaina Valkoisessa talossa. Siellä tuhannet lapset pyörittelevät munia pitkin presidentin kotia koristavaa kaunista ruohokenttää. Munien pyörittämisen sanotaan vertauskuvaavan kiven vierittämistä pois Kristuksen haudalta. Mutta lapset eivät siitä piittaa. Ainoa mistä he välittävät, on se, että munien pyörittäminen on hauskaa.
Pääsiäisellä on todella monet kasvot – joissakin maissa se on taikauskon aikaa.
Suomessa jotkut maanviljelijät tähystelevät pääsiäisaattoyönä trulleja – noidan tapaisia olioita, jotka aiheuttavat kaikenlaista vahinkoa heidän karjalleen ja omaisuudelleen. Trullien uskotaan itse asiassa olevan kateellisia vanhoja naisia, jotka saavat pahansuopaa mielihyvää epäonnen tuottamisesta hyvinvoiville naapureilleen. Pääsiäisviikko on ihanteellista aikaa heidän vandalismilleen. Taikauskoiset suomalaiset uskovat, että pahoja henkiä on erityisen runsaasti liikkeellä pitkänäperjantaina ja pääsiäisaattona.
Itävaltalaisille pariskunnille kerrotaan, että juokseva vesi on erityisen siunattua pääsiäisenä. Niinpä he säästävät tätä vettä vihkimispäiväänsä varten. Ennen kirkkoon menemistä he pirskottelevat sitä toistensa ylle. He toivovat sen tuottavan onnea heidän avioliitolleen.
Kirkonkellojen soidessa pääsiäisaamuna filippiiniläiset vanhemmat ottavat pieniä lapsiaan kiinni päästä ja nostavat heidät maasta. He uskovat lastensa kasvavan sen ansiosta pitkiksi.
Pääsiäinen merkitsee tosiaan ihmisille monia eri asioita. Erään eteläafrikkalaisen suklaatehtaan johtaja sanoo: ”Pääsiäinen tarjoaa tilaisuuden ansaita enemmän.” (Hänen yhtiönsä tuotti vuoden 1985 pääsiäissesonkina yli 5 miljoonaa suklaamunaa.) Jopa juutalaiset, islamilaiset ja hindulaiset liikemiehet käyttävät siellä muiden tavoin pääsiäistä hyväkseen. Eräs Etelä-Afrikassa asuva intialainen liikemies selitti: ”Muslimit ja hindut eivät usko Jeesukseen, mutta silti jotkut heistä mainostavat pääsiäistä ja myyvät lämpimiä ristisämpylöitä ja pääsiäismunia.” Muuan hindulainen liikkeenomistaja itse asiassa myönsikin: ”Myös muslimit ja hindut ostavat pääsiäismunia.”
Pääsiäinen on viime aikoina saanut jopa poliittista luonnetta, siitä on tullut tilaisuus, jonka aikana voi esittää poliittisia vastalauseita.
Brasilialaiset ovat saaneet uuden pääsiäisuhrin piestäväkseen. Kun menneisyydessä hakattiin Jeesuksen kavaltajaa Juudas Iskariotia esittävää nukkea, nykyään nuoret nuijivat nukkeja, jotka on nimetty ”herra Inflaatioksi”.
Uskomatonta kyllä, kaikkien näiden erilaisten tapojen ja perinteiden uskotaan palvelevan samaa tarkoitusta: kirkastavan kuolleista herätettyä Kristusta Jeesusta. Mutta onko asian laita niin? Ja mistä tällaiset tavat ovat peräisin?
[Kuva s. 16]
Pääsiäisen viettoa Morialla
[Lähdemerkintä]
The Star, Johannesburg, Etelä-Afrikka