Nuoret kysyvät:

Miten voin oppia mitään, kun minulla on niin tylsä opettaja?

PUNARAITAPAITAINEN poika näyttää ikävystyneeltä. Hän pureskelee kynsiään ja on poissa olevan näköinen aivan kuin kärttäen sitä, että opettaja sanoisi hänelle jotakin. Tämä on kuitenkin kiinnostuneempi opettamisesta kuin rankaisemisesta.

”Mitä tarkoitetaan sillä, että otetaan huomioon asiayhteys, kun etsitään tietoja?” kysyy opettaja pontevasti oppilailta.

”Sitä, että voidaan löytää erilaisia merkityksiä”, arvelee eräs poika.

”No, sinne päin”, myöntää opettaja miettien kulmat rypyssä, miten hän muotoilisi kysymyksensä toisin. Hän yrittää uudelleen: ”Mitä käytetään apuna, kun asiayhteyden perusteella etsitään puuttuvia sanoja?”

”Ajatuksia”, vastaa yksi oppilas. ”Unelmia?” kysyy toinen. Poika, jolla on punaraitainen paita, näyttää hieman huvittuneelta.

Opettaja yrittää toisella tavalla: ”Kuvitellaan, että on talvi. Minä menen metsään ja eteeni tulee kallio, josta pilkottaa suuri onkalo. Kurkistan sisään, ja mitä minä kuulenkaan ...” (Oppilaat nauraa tirskuvat hänen yrittäessään matkia karhun kuorsausta.) ”Minkä minä kohta näen? Karhun, muurahaisen vai apinan?”

”Karhun”, vastaa eräs oppilas. ”Luolassa on karhu, sillä karhut talvehtivat luolissa.” Tuntia seuraava Herätkää-lehden toimittaja on yllättynyt. Yllättynyt sen takia, että tämä nokkela havainto tuli punaraitapaitaiselta pojalta.

Opettaja on tyytyväinen. ”Osasit siis asiayhteyden perusteella päätellä, että näkisin karhun. Katsotaanpa nyt, miten se onnistuu tällä oppitunnilla.”

Hän on hyvä opettaja. Hän tuntee oman oppiaineensa ja on myös kiinnostunut oppilaistaan. Hän koettaa saada oppituntinsa mielenkiintoisiksi eikä hermostu, jos oppilaat eivät aina heti omaksu kaikkea. Onko sinulla yhtään hänen kaltaistaan opettajaa? Kenties on. Eräässä kirjassa kuitenkin todetaan: ”Eräitten tutkimusten mukaan useimmat oppilaat suhtautuvat opettajiinsa kriittisesti ja pitävät näitä ikävystyttävinä tai huumorintajuttomina.” – The Family Handbook of Adolescence.

On luonnollisesti järkevää olettaa, että useimmat opettajat ovat riittävän päteviä. Mutta ennemmin tai myöhemmin voit saada opettajan, joka tuntuu sinusta hyvinkin ikävystyttävältä. Jos näin käy, se voi olla turhauttavaa, koska varmasti haluat kouluvuosinasi oppia mahdollisimman paljon. Mitä voit tehdä? Onko niin, ettei oppimisesta tule sen jälkeen enää mitään?

Oma asenteesi ratkaisee

Miten itse suhtaudut opiskeluun? Eräs hiljattain tehty koe osoittaa, että nuoret jaksavat keskittyä hyvin esimerkiksi käsityö-, urheilu- ja musiikkitunneilla. Sen sijaan keskittyminen laskee jyrkästi kieli- ja historiantunneilla.

Ovatko liikunnan- ja musiikinopettajat sitten pätevämpiä kuin teoreettisten aineitten opettajat? Todennäköisesti eivät. Tutkijoilla on se käsitys, että käytännölliset aineet antavat oppilaille enemmän osallistumismahdollisuuksia. Voisiko kuitenkin olla niin, että oppilaat vain suhtautuvat kielteisesti teoreettisiin oppiaineisiin? Jos heillä on jo sellainen ennakkoasenne, että jokin oppiaine on ikävystyttävä, niin tuskinpa edes Platonin taidoilla varustettu opettaja pystyisi pitämään yllä heidän tarkkaavaisuuttaan.

Miten itse suhtaudut joihinkin oppiaineisiin? Kaipaisiko suhtautumisesi korjaamista? Ehkä et juuri nyt pidä matematiikkaa tärkeänä. Tämä asia voi kuitenkin jonakin päivänä kiinnostaa työnantajaa, joka harkitsee sitä, kannattaisiko sinun kouluttamiseesi uhrata aikaa. Ole siksi kiinnostunut siitä, mitä sinulle opetetaan. Silloin koulunkäynti ei tunnu enää yhtä pitkäveteiseltä.

Hyvä opettaja on ...

Joskus opinhaluisetkin oppilaat valittavat, että heillä on ”huonoja” opettajia. Millainen sitten on ”hyvä” opettaja? Muuan tyttö kertoi Herätkää-lehden toimittajalle: ”Pidän matematiikanopettajastani, sillä hän on niin hauska.” Eräs poika ylisti englanninopettajaansa, koska tämä ’veisteli paljon vitsejä’.

Vaikka opettajalle saattaakin olla etua siitä, että hän on miellyttävä tai jopa hauska, se ei korvaa sitä, että hänen tulee olla ”riittävän pätevä opettamaan toisia”. (2. Timoteukselle 2:2) Raamattu tietenkin puhuu tässä yhteydessä pääasiassa hengellisistä pätevyysvaatimuksista. Kuitenkin se tähdentää sitä hyvän opettajan vaatimusta, että hänen tulee osata asiansa.

Valitettavasti osaaminen ja värikäs luonne eivät aina yhdisty samassa ihmisessä. Eräällä koululaisella oli opettaja, joka veisteli vitsejä kuin koomikko ainakin. Tämä koululainen kuitenkin myöntää: ”Me emme koskaan päässeet fysiikan tunneilla alkua pitemmälle.” Toisaalta eräs toinen oppilas kertoo, että hänen opettajansa kyllä osasi oppiaineensa. Silti hän piti tätä ”hirveän tylsänä. Hän puhui yksitoikkoisesti ja käytti vaikeita sanoja, joita kukaan ei ymmärtänyt.”

Onko joku opettajistasi jälkimmäisen kaltainen? Jos on, niin muista, mitä jotkut varhaiskristityt sanoivat apostoli Paavalista. Hän oli erinomaisen pätevä Jumalan sanan opettajana. Silti jotkut Paavalin ajan kristityt valittivat, että ”hänen henkilökohtainen läsnäolonsa [oli] heikkoa ja hänen puheensa täysin mitätöntä”. Paavali vastasi: ”Mutta jos olenkin harjaantumaton puheessa, en varmasti ole tiedossa.” – 2. Korinttolaisille 10:10; 11:6.

Mitä on voinut seurata siitä, että jotkut väheksyivät sitä mitä Paavalilla oli sanottavaa ja kiinnittivät huomiota vain hänen puutteellisilta tuntuneisiin puhujanlahjoihinsa? He menettivät mahdollisuutensa saada arvokasta tietoa. Älä sinä tee samaa virhettä, kun on kysymys koulunkäynnistä. Ennen kuin luokittelet jonkun ikävystyttävän opettajan ”huonoksi”, kysy itseltäsi: ”Tietääkö hän, mistä hän puhuu? Voinko oppia häneltä jotakin?”

Näe vaivaa oppiaksesi

Voit nyt kysyä: ”Eikö oppiminen sitten saa olla hauskaa?” Joskus se saa olla sitä. Kuitenkin jotkin elämän arvokkaimmista opetuksista opitaan kärsivällisyyden avulla ja kovalla työllä. Jeesus Kristus esimerkiksi ”oppi tottelevaisuuden siitä, mitä hän kärsi”. (Heprealaisille 5:8) Tällaisista kokemuksista oppiminen ei varmastikaan ollut hauskaa, mutta se oli silti hänelle arvokas opetus. Samoin on vaivan arvoista se tieto, jota koulu tarjoaa sinulle. Kiinnitä siksi tavallista enemmän huomiota opettajaan, jolla on yksitoikkoinen ääni. Koeta tehdä muistiinpanoja, jotta ajatuksesi eivät lähtisi omille teilleen. Täydennä pitkäveteisiä oppitunteja tutkimalla kotona lisää.

Jos todella näet vaivaa oppiaksesi, voit yllättyä siitä, miten paljon kykenet omaksumaan – silloinkin kun opettaja tuntuu tylsältä. Kirjassa The Family Handbook of Adolescence sanotaan: ”Vaikka jotkut oppilaat tiedostavat opettajan myönteisen vaikutuksen jo kouluaikanaan, usein opettajan arvo tajutaan kunnolla vasta vuosien kuluttua.”

U.S.News & World Report -aikakauslehden mukaan ei riitä, että opettajalla on tietopohjaa, sillä hänen täytyy myös ”kyetä välittämään tietojaan toisille”. Jotkut opettajat eivät ole hyviä tiedonvälittäjiä. Sananlaskujen 20:5:ssä on kuitenkin eräs hyvä periaate, joka kuuluu: ”Kuin syvät vedet ovat miehen sydämen aivoitukset, mutta ymmärtäväinen mies ne ammentaa esiin.” Voit siis joskus ikään kuin vetää opettajasi kuorestaan.

Tee kysymyksiä

Opettajana toimiva Barbara Mayer huomauttaa kirjassaan The High School Survival Guide: ”Opettajille, jotka todennäköisesti ovat käyneet samat oppitunnit läpi useammin kuin he jaksavat muistaa, käy helposti niin, että he urautuvat ja esittävät aineiston samalla tavalla kuin aina ennenkin. Jos opettajasi käsittelee jotain aihetta vain pintapuolisesti ja sinusta tuntuu, ettet ymmärrä kaikkea kuulemaasi, nosta vaihteeksi kätesi ylös ja pyydä häntä selittämään tarkemmin. – – Pane hänet kertomaan se, minkä hän tietää.” Pahoittaako opettaja tällaisesta mielensä? Ei, jos käyttäydyt kunnioittavasti. (Kolossalaisille 4:6) Mikä voi olla seurauksena? Mayer jatkaa: ”Tulet huomaamaan, että opettajasi tulee tunnille hieman paremmin valmistautuneena ja ettei hän enää tyydy pelkkiin pinnallisuuksiin.”

Innostus on tarttuvaa, ja halusi oppia voi antaa opettajallesi uutta intoa. Et tietenkään voi odottaa, että hän muuttuisi täysin toisenlaiseksi. Ja jotkin oppitunnit voivat olla sellaisia, että sinun täytyy ehkä vain koettaa kestää ne hymyssä suin. Mutta jos kuuntelet tarkasti ja olet aidosti kiinnostunut siitä, mitä tapahtuu, voit silti oppia paljon. Ja sehän on koulunkäynnin tarkoitus.

[Kuva s. 14]

Joidenkin asioiden oppiminen on joskus kovan työn takana

[Kuva s. 15]

Pätevän opettajan ei tarvitse olla koomikko eikä vitsinikkari