Lukijoiden kirjeitä

Sokeritauti

Haluan kiittää teitä erinomaisesta kirjoituksesta ”Sokeritauti – miten sen kanssa voi tulla toimeen”. [Suomeksi 8.10.1985] Olen ollut insuliinista riippuvainen diabeetikko 17 vuotta, ja olen siksi hyvin kiitollinen erinomaisesta ja hyvin laaditusta kirjoituksestanne, jossa paljastettiin sokeritautia sairastavien ongelmat ja komplikaatioiden vakavuus. Sokeritautia sairastamattoman on vaikea ymmärtää tätä tautia.

K. C., Pennsylvania, USA

Kiitoksia teille sokeritautia käsitelleestä kirjoituksestanne. Edesmennyt isäni oli diabeetikko, enkä koskaan todella ymmärtänyt tuota sairautta. Luettuani artikkelinne pohdin, että jos perheeni ja minä olisimme tienneet enemmän sokeritaudista, emme olisi ehkä olleet isäni suhteen niin kärsimättömiä, kun hän toisinaan oli huonotuulinen. Toivon hartaasti, että toiset lukijat, joiden perheessä on sokeritautinen, kohtelevat häntä tulevaisuudessa hieman ymmärtäväisemmin.

C. G., Skotlanti

Kiitoksia sokeritautia koskevasta aineistosta. Minulla on yhdeksänvuotias tytär, ja kolmen viime vuoden ajan hän on sairastanut tyyppiä 1 olevaa sokeritautia. Aluksi ei ollut helppoa hyväksyä tätä tuskallista tilannetta, sillä hänen täytyi saada kaksi insuliiniruisketta päivässä. Olen kuitenkin mielissäni siitä, että pikkutyttäreni on hyväksynyt sairautensa uskoen, että hänen tautinsa parannetaan pian. Hän pitää aina mielessään Jesajan 33:24:n.

R. S., Italia

Gutenberg ja paperi

Nautin kirjoituksenne ”Paperi – monikäyttöinen tuote” lukemisesta. [Suomeksi 8.3.1986] Mutta sivulla 21 on kuva Johannes Gutenbergista ja hänen painopuristimestaan, ja kuvatekstissä sanotaan: ”Hän ei olisi voinut painaa Raamattua ilman paperia.” Gutenbergin Raamattu painettiin kuitenkin sekä veliinipergamentille että paperille. Tarvittiin siis muutakin kuin paperia Gutenbergin Raamatun painamiseen.

F. S., Pennsylvania, USA

Kuvatekstissä on virhe. Pieni painos painettiin veliinipergamentille mutta suurempi painos paperille. Juuri näihin aikoihin paperinkehitys yhdistyi irtokirjakkeilla painamiseen, ja niin Raamattuja ja muita julkaisuja voitiin painaa suurina painoksina. – Toimitus.

Huumeet ja nuoret

Mielestäni huumeita käsittelevät artikkelinne ovat masentavia. [Suomeksi ”Nuoret kysyvät” – palstalla 8.10.85, 8.11.85, 8.1.86 ja 22.1.86] Tuntuu siltä kuin aikuiset aina saarnaisivat meille lapsille siitä, että pitää varoa huumeita. Uskon kyllä, että niitä pitää varoa, mutta mielestäni myös aikuisten tulisi olla aivan yhtä varovaisia. Kunpa ette aina ottaisi huumeita käsittelevien artikkeleittenne aiheiksi nuoria aikuisia.

B. F., Wisconsin, USA

On totta, että aikuisten on varottava huumeita aivan yhtä paljon kuin nuortenkin ja että monet vanhemmat aikuiset antavat huonon esimerkin käyttämällä huumeita ja alkoholia väärin. ”Nuoret kysyvät” -palstan kirjoitukset käsittelevät kuitenkin erityisesti nuorten ongelmia. Lisäksi vanhemmat aikuiset ovat tavallisesti jo vakiintuneita elämäntavoissaan eivätkä ole yhtä alttiita vertaisten painostukselle ja pyrkimyksille saada heidät kokeilemaan jotain uutta. Toisaalta nuoret, joilla on vähemmän kokemusta elämässä, ovat monesti hyvin uteliaita ja kokeilevat mielellään kaikkea uutta, ja heihin vaikuttaa usein helposti vertaisten painostus. Julkaisemme näitä kirjoituksia tarkoituksenamme auttaa nuoria välttymään joutumasta riippuvaisiksi sellaisista asioista, jotka aiheuttavat heille paljon surua ja murhetta. – Toimitus.