Voimmeko tietää, onko Jumalaa olemassa?
LUOJAN olemassaolon puolesta on eräs erinomainen johtolanka. Se on tai pikemminkin ne ovat meillä kaikilla. Me käytämme niitä päivittäin, milloin enemmän, milloin vähemmän. Silti me helposti pidämme niitä itsestään selvänä asiana. Ne painavat noin 1400 grammaa, ovat suunnilleen greipin kokoiset, muistuttavat saksanpähkinää ja sijaitsevat pääkuoren sisällä. Puhumme nyt todellakin ihmisaivoista.
Tällainen yksinkertainen kuvaus ei kuitenkaan tee oikeutta tälle suunnittelutaidon ihmeelle. Ranskalainen neurobiologi Jean-Pierre Changeux kuvailee niitä kirjassaan seuraavasti: ”Ihmisaivot tuovat mieleen jättimäisen luomuksen, jossa on kymmeniä miljardeja toisiinsa kietoutuneita neuronaalisia ’hämähäkinverkkoja’, joissa sähköiset impulssit vilahtelevat ohi ja suuri joukko kemiallisia signaaleja välittää niitä aika ajoin eteenpäin. Tämä kone on anatomiselta ja kemialliselta rakenteeltaan ihmeteltävän monimutkainen.” – L’homme neuronal.
Neurologi Richard Restakin mukaan jokaisella aivojen neuronilla eli hermosolulla – joita on lähes 100 miljardia – ”saattaa olla toista tuhatta synapsia, liittymää joilla hermosolut liittyvät toisiinsa. Joillakin aivokuoren soluilla saattaa olla jopa 200000 tällaista liittymää.”
Changeux on laskenut, että ”yksi kuutiomillimetri sisältää noin 600 miljoonaa” synapsia. Yksi kuutiomillimetri on tilavuudeltaan pienen nuppineulan nupin luokkaa. Kuinka monta synapsia eli liittymää siis on yhdellä ihmisellä aivoissaan? Restak vastaa: ”Aivoissa saattaa olla 10–100 biljoonaa synapsia, ja jokainen niistä toimii kuin pieni laskukone, joka rekisteröi kaikki sähköisinä impulsseina saapuvat signaalit.” Mitä se merkitsee? Restak selittää: ”Liittymien kokonaismäärä aivojen äärettömän monihaaraisessa neuroniverkossa on varmasti tähtitieteellinen.”
Miten aivojen ”tietoliikenne” toimii?
Mutta ei tässä vielä kaikki. Aivojen neuronit muodostavat keskenään yhteyksiä haaroittuneiden dendriitti-nimisten säikeitten avulla. Restak kirjoittaa: ”Ihmisaivoissa olevien dendriittien kokonaispituus on arvioitu sadoiksi tuhansiksi kilometreiksi.” Pieneen tilaan pääluitten sisään on mahdutettu todella paljon.
Miten viestit sitten kulkevat aivoissa? Miten viesti pääsee 0,000025 millimetrin levyisen synapsiraon yli solusta toiseen? ”Yksinkertaisesti” siten, että sähköinen impulssi muuttuu kemialliseksi signaaliksi, joka välittäjäaineena toimien rakentaa sillan neuroneja erottavan raon yli. Nykyään tunnetaan jo kymmeniä erilaisia kemikaaleja, jotka toimivat välittäjäaineina, ja monilla niistä on myös ”täysin erilaisia tehtäviä muualla elimistössä”. – L’homme neuronal.
Pysähdypä miettimään, mitä olet juuri lukenut. Meillä on todella erikoinen laite päässämme. Voisiko näin tavattoman monimutkainen pieneen tilaan mahdutettu kokonaisuus olla sokean sattuman tuotetta? Vai onko se nerokkaan Luojan kätten työtä?
”Huomattavin ilmiö”
Nimenomaan ihmisaivoista johtuu, että älykkäimmänkin eläimen ja tavallisen ihmisen välillä on ammottava kuilu. Biologian professorit Ornstein ja Thompson kirjoittavat: ”Ihmisen kyky oppia – säilyttää muistikuvia ja palauttaa niitä mieleensä – on huomattavin ilmiö biologian maailmassa. Kaikki se mikä tekee meistä ihmisiä – kieli, ajattelu, tieto ja kulttuuri – on seurausta tästä epätavallisesta kyvystä.” – The Amazing Brain.
Jos tällainen lyhyt katsaus aivojen rakenteeseen tekee meihin vaikutuksen, niin eikö meidän silloin pitäisi edes harkita sitä mahdollisuutta, että tämän monimutkaisen elimen takana olisi älykäs Suunnittelija ja Luoja? Lainoppinut raamatunkirjoittaja Paavali tuli seuraavanlaiseen johtopäätökseen: ”Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan, – – hänen näkymättömät ominaisuutensa ovat selvästi nähtävissä maailman luomisesta lähtien, koska ne havaitaan siitä, mikä on tehty, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensakin.” – Roomalaisille 1:19, 20.
Kohdussa tapahtuva ihme
Tarkastellaanpa nyt erästä kenties vielä hämmentävämpää kysymystä. Miten monimutkaiset aivot ovat voineet kehittyä yhdestä ainoasta kohdussa olleesta hedelmöitetystä munasolusta? Kehitysopin kannattaja Restak selittää: ”Jotkut antavat sellaisen yksinkertaisen vastauksen, että kaikki on geneettisesti ohjelmoitua, jolloin he unohtavat sen, ettei käsitteellä ’ohjelma’ ole mitään merkitystä niin kauan kuin ei ole ohjelmoijaa.” Mutta koska kehitysopin kannattajat eivät yleensä usko korkeamman ”ohjelmoijan” olemassaoloon, he etsivät toisenlaista selitystä. Mitä me sitten havaitsemme seuratessamme aivojen kehittymistä kohdussa olevasta häviävän pienestä munasolusta?
Restak jatkaa: ”Vasta kolmannella viikolla ihmisalkioon ilmaantuu jotakin aivoja muistuttavaa. [Tällöin alkiolla on pituutta vasta noin kuusi millimetriä.] Sen jälkeen alkavat aivot yhdessä muun keskushermoston kanssa kehittyä alkiota ympäröivästä solulevystä.” Tämä on helposti sanottu. Tulee kuitenkin muistaa, että ensin oli vain yksi hedelmöitynyt munasolu. Sen jälkeen tästä solusta syntyy solunjakautumisen tuloksena valtavasti uusia soluja, ja tätä jatkuu sellaisella vauhdilla, että yhdeksän kuukauden kuluessa syntyy joka minuutti keskimäärin 250000 uutta neuronia eli hermosolua. Täysin kehittyneissä ihmisaivoissa on noin 100 miljardia solua.
On siksi ymmärrettävää, miksi jotkut tiedemiehet ovat aivoja tutkiessaan omaksuneet nöyrän asenteen. Aivotutkija Miles Herkenham sanoi: ”Aina löytyy jotain sellaista, mikä yllättää meidät, hämmästyttää meitä ja pitää meidät nöyrinä – –. Ihmisaivot ovat yksinkertaisesti ihmeellisin elin meidän tuntemassamme maailmassa.”
Tällaisen nöyryyden pitäisi saada meidät tajuamaan, että ihmisaivojen ja ihmisjärjen takana täytyy olla jokin ylivertainen älyllinen olento. Luoja itse on sanonut: ”Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni – –. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.” – Jesaja 55:8, 9.
Tuhansia johtolankoja
Lukemattomat muutkin johtolangat puhuvat sen puolesta, että elollisen maailman valtava moninaisuus ja monimutkaisuus on jonkin muun kuin sokean sattuman aikaansaannosta. Esimerkiksi lintujen muuttovaisto ja kalojen vaellusvaisto ovat tiedemiehille yhä arvoitus. Mistä tällaiset vaistonvaraiset kyvyt ovat peräisin?
New York Times -lehdessä kerrottiin äskettäin seuraavaa: ”Joka kevät miljoonat haikarat, pelikaanit, hiirihaukat, kotkat ja muut suuret linnut lentävät Länsi-Aasiasta ja Afrikasta Israelin kautta Eurooppaan ja syksyllä taas takaisin haeskellen aina lyhintä Välimeren kiertävää reittiä.” Miksi ne eivät lennä suoraan Välimeren yli? Lehti jatkoi: ”Pienet linnut voivat siipiään räpyttäen lentää päivässä meren poikki, mutta suurempien ja raskaampien lintujen täytyy vuoroin kohota ja liukua maasta nousevissa lämpimissä ilmapatsaissa. – – Linnut liukuvat yhden nousuvirtauksen huipulta seuraavan nousuvirtauksen pohjalle, ja tätä yhä uudelleen toistaen ne lentävät aina Afrikkaan asti ja sieltä sitten taas takaisin.” Ja se onnistuu niiltä ilman karttaa ja kompassia ja monissa tapauksissa myös ilman aiempaa kokemusta.
Ajattelemisen aihetta antaa myös se, miten muuttolinnut pysyvät aikataulussaan. Samassa lehdessä todettiin vielä: ”Kukin laji saapui joka vuosi lähes samaan aikaan ja samaa ilmakäytävää pitkin. Esimerkiksi ensimmäiset havainnot yli lentävistä mehiläishaukoista tehtiin Israelissa 4. syyskuuta 1984 ja jälleen 4. syyskuuta 1985, ja näitä muuttomatkalaisia tuli kahdessa päivässä noin 220000.” Kuka on ohjelmoinut näiden lintujen geeneihin tällaisen vaistonvaraisen kyvyn? Eikö kukaan? Vai onko ajateltavissa, että sen on tehnyt älyllinen Luoja?a
Miksi monien on vaikea uskoa Jumalaan
Vaikka meillä nyt on Jumalan olemassaolosta tällaisia päättelemällä saatuja todisteita, miksi niin monet vilpittömät ja sivistyneet ihmiset eivät silti usko Jumalaan? Heidän ajatteluunsa ovat voineet vaikuttaa monet eri tekijät.
Esimerkiksi kristikunta on läpi vuosisatojen esittänyt Jumalan salaperäisenä kolmipersoonaisena olentona, jonka tahdosta sieluja piinataan ikuisesti helvetin tulessa. Lisäksi kristikunta on antanut Jumalasta sellaisen vääristellyn kuvan, että hän itsekkyyttään sallii rakkaitten omaisten kuolla voidakseen kansoittaa heillä taivaan. Toisilta ei ole jäänyt huomaamatta se, miten usein kirkot opettavat yhtä ja tekevät toista. Ei siksi ihme, että monet ovat kääntäneet Jumalalle selkänsä.
On vielä yksi syy, joka saa monet epäilemään Jumalan olemassaoloa, ja se on ihmisten kärsimykset. Miksi oikeudenmukainen Jumala on voinut sallia ihmisten kärsiä niin paljon ikimuistoisista ajoista saakka? Miksei hän lopeta sotia ja kaikkia kärsimyksiä, jos hän kerran on kaikkivoipa?
[Alaviitteet]
a Elämän alkuperästä enemmän Jehovan todistajien kustantamassa 256-sivuisessa kirjassa Elämä maan päällä – kehityksen vai luomisen tulos?
[Kaavio/Kuva s. 5]
(Ks. painettu julkaisu)
Kaksi neuronia, jollaisia aivoissa on noin 100 miljardia. Aivojen neuroneissa on yhteensä biljoonia synapseja ja tuhansia kilometrejä dendriittejä
Dendriitti
Synapsi
Aksoni
”Ihmisen kyky oppia – – on huomattavin ilmiö biologian maailmassa.” – The Amazing Brain
[Kuva s. 6]
Yhdestä hedelmöityneestä munasolusta tulee yhdeksässä kuukaudessa lapsi, jolla on aivoissaan miljardeja soluja
[Kuva s. 7]
Muuttovaisto on sekin todiste siitä, että luomisen takana täytyy olla jokin korkeampi älyllinen olento
Kattohaikara