Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g85 22/7 s. 29-31
  • Tarkkailemme maailmaa

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Tarkkailemme maailmaa
  • Herätkää! 1985
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Rauha 2130 vuoden jälkeen
  • ’Vahingollista lapsille’
  • Vakoilijoiden tulva
  • Murtovarkausvaara
  • Vauvapula
  • Pelastakaa sammakot
  • Heikko maantiedon tuntemus
  • Naiset kysyvät, miehet keskeyttävät
  • Aasit jälleen suosiossa
  • Harkitsematon tunnustus
  • Hauissa syöpää
  • Turvassa salamoilta
  • Sotilasmenot
  • Kun lääkärit yrittävät pakottaa verensiirtoihin
    Herätkää! 1974
  • Verensiirrot – kiistojen sävyttämä pitkä historia
    Herätkää! 2000
  • Jehovan todistajat ja verikysymys
    Jehovan todistajat ja verikysymys
  • Kuinka turvallisia verensiirrot ovat?
    Miten veri voi pelastaa elämäsi?
Katso lisää
Herätkää! 1985
g85 22/7 s. 29-31

Tarkkailemme maailmaa

Rauha 2130 vuoden jälkeen

● Kolmas puunilaissota, joka käytiin Rooman ja Karthagon välillä vuosina 149–146 eaa. ja jossa Karthago hävitettiin, on lopultakin saatettu viralliseen päätökseen. Rooman pormestari Ugo Vetere ja Karthagon pormestari Chadli Klibi allekirjoittivat helmikuussa Tunisian pääkaupungissa Tunisissa rauhansopimuksen. ”Sotaisassa maailmassa on syytä riemuita melkein mistä tahansa rauhansopimuksesta, olipa se allekirjoitettu missä tai keiden toimesta tahansa”, sanoo Economist-lehti. ”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.”

’Vahingollista lapsille’

● ”Ydinsodan uhalla on psykologisesti vahingollinen vaikutus lapsiin”, kertoo Torontossa Kanadassa ilmestyvä Globe and Mail -lehti. Kolme neljännestä koululuokkien 5 ja 6 sekä 12 ja 13 oppilaista ilmaisi haastattelussa, etteivät he odottaneet saavansa elää elämäänsä normaalisti loppuun saakka, sanoi torontolainen psykiatri Frank Sommers. Eräässä yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa psykiatri Sybille Escalona tiedusteli 350 lapselta, millaisen he ajattelivat maailman olevan kymmenen vuoden kuluttua. 70 prosenttia ”mainitsi heti pommin – – he kuvittelivat mielessään joko hirvittävän oleskelun maan alla tai täydellisen tuhon”, Escalona sanoi. 80 prosenttia 300 neuvostoliittolaisesta nuoresta, joilta yhdysvaltalaiset psykiatrit tiedustelivat asiaa, sanoi, että ydinsodan uhka vaikuttaa heidän tulevaisuudensuunnitelmiinsa. Globe and Mail sanoo lopuksi: ”Meidän täytyy aikuisina ja vanhempina ymmärtää, miten kauheaan tekoon me syyllistymme asettaessamme lasten eteen hirvittäviä, kaiken tuhoavia aseita täynnä olevan maailman.”

Vakoilijoiden tulva

● ”Nykyään vakoilusta syytettyjä ihmisiä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin historiassamme”, sanoi Yhdysvaltain rikostutkimuslaitoksen FBI:n johtaja William H. Webster. Vuonna 1984 vakoilusta syytettiin yhdeksää ihmistä, joukossa viisi amerikkalaista, ja siten vuodesta 1979 lähtien on vakoilusta syytetty kaikkiaan 22:ta henkeä. Miksi vakoilijoiden määrä on nopeasti lisääntymässä? Tärkein tekijä on raha. Mutta on toinenkin syy. New York Times -lehden mukaan tutkijat sanovat, että ”viime vuosina on ilmaantunut uusi vaarallinen vakoilijalaji: sellaiset miehet ja naiset, jotka pääsevät käsiksi salaisiin tiedostoihin ja joita kiehtoo vakoiluromaanien ja -elokuvien maailma juonitteluineen ja jotka haluavat elää sen mukaista elämää”. Ihmisistä ei tule vakoilijoita ”vain rahan vaan myös jännityksen vuoksi”, sanoo Times selonteossaan.

Murtovarkausvaara

● Joka vuosi lähes miljoona ihmistä on kotona murtovarkauden sattuessa, ja heistä 30 prosenttia joutuu väkivallan uhriksi Yhdysvaltain oikeusministeriön tilastojen mukaan. Nämä kylmät tilastot perustuvat tietoihin, joita on saatu vuosina 1973–1982 tehdyistä 73 miljoonasta murtovarkaudesta. Niistä 9,5 miljoonasta ihmisestä, jotka joutuivat murtovarkaan yllättämiksi tänä aikana, 1,7 miljoonaa joutui hyökkäyksen kohteeksi, 786000 ryöstettiin ja 281000 raiskattiin. ”Huomattava osa kaikista kodissa tapahtuvista väkivaltarikoksista sattuu murtovarkauksien yhteydessä”, sanoo rikostilastoja käsittelevän viraston johtaja Steven Schlesinger.

Vauvapula

● ”Viime vuonna tehtiin yli 160000 aborttia, ja siksi vastasyntyneitä lapsia on hyvin vaikea saada adoptoitaviksi”, kertoo Lontoossa ilmestyvä Daily Telegraph -lehti. ”Lapsettomien adoptiota haluavien pariskuntien on nykyään odotettava sopivaa vauvaa vuosien ajan, ja monessa tapauksessa ne eivät voi saada sitä lainkaan.” Lisäksi yhä useammat naimattomat naiset pitävät nykyään lapsensa itse mieluummin kuin antavat ne adoptoitaviksi. ”Koska adoptoitavista lapsista on niin kova pula, on ilmeistä, että ’sijaisäitijärjestely’ alkaa viehättää yhä useampia epätoivoisesti lasta haluavia aviopareja, ellei laki kiellä sitä”, mainitsee Daily Telegraph lopuksi.

Pelastakaa sammakot

● Maailman Luonnon Säätiö pyytää ravintoloitsijoita ja hotellien kokkeja: ’Lakatkaa käyttämästä Bangladeshista, Intiasta ja Indonesiasta tuotuja sammakonkoipia.’ Tarkoitus on säilyttää näiden kolmen maan tehokkain hyönteisten määrän säännöstelykeino. Pelkästään Bangladeshista vietiin vuonna 1983 ulkomaille 70 miljoonaa sammakkoa. Tämä määrä sammakkoja syö päivittäin sata tonnia hyönteisiä, myös malariaa levittäviä moskiittoja, kertoo Luonnon Säätiö. Ilman näitä sammakoita moskiitot lisääntyvät nopeasti. Maailman Luonnon Säätiön julkaiseman lehden toimittaja Elizabeth Kemf sanoo lisäksi: ”Hyönteismyrkkyjen maahantuonnin kustannukset ovat Bangladeshissa paljon suuremmat kuin [sammakoiden viennistä] saatavat tulot.”

Heikko maantiedon tuntemus

● ”Yhdysvaltalaiset opiskelijat ’reputtavat’ maantiedossa.” Tällainen otsikko ilmestyi New York Times -lehdessä vuonna 1951. Silloin ainoastaan 77,5 prosenttia Pohjois-Carolinan oppikoululaisista pystyi sanomaan, missä maassa Amazonjoki sijaitsee. Ovatko nykyajan opiskelijat paremmin asioista perillä? Eivät ole tuossa osavaltiossa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan. Vain 27 prosenttia Pohjois-Carolinan oppikoululaisista tiesi oikean maan. Alle 50 prosenttia pystyi nimeämään Yhdysvaltain kaksi pinta-alaltaan suurinta osavaltiota, Alaskan ja Texasin. Jotkut sijoittivat vastauksissaan Dublinin Ohioon, Liman Italiaan, Gangesjoen Brasiliaan ja Amazonin Egyptiin. ”Maana – –, jonka yhteiskuntaelämään maailman tapahtumilla on väistämätön vaikutus, me olemme hämmästyttävän huonosti perillä yleisestä maantiedosta”, sanoi professori Richard J. Kopec arvioidessaan tutkimuksen tuloksia.

Naiset kysyvät, miehet keskeyttävät

● ”Tavallisessa keskustelussa naiset tekevät 70 prosenttia kysymyksistä ja miehet keskeyttävät 96 prosenttia koko ajasta.” Näin Science 85 -lehti tekee yhteenvedon erään tutkimuksen tuloksista, jossa eriteltiin kahden vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan välisiä epävirallisia keskusteluja. Kun miehet keskustelivat sellaisen naisen kanssa, johon he olivat vasta tutustuneet, he olivat pidättyväisempiä ja keskeyttivät vain 75 prosenttia ajasta. Suhdetoimintaneuvoja Pamela Fishman pani merkille, että miehet onnistuivat aloittamaan keskustelun vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa 28 tapauksessa 29:stä, kun taas naiset onnistuivat vain 17 tapauksessa 47:stä. ”Miehet – – huolehtivat suurimmaksi osaksi keskeyttämisestä ja (puhumisesta)”, sanoo kirjoitus lopuksi.

Aasit jälleen suosiossa

● Brasiliassa sijaitseva Itun kaupunki juhlisti uuden näyttelyalueensa avajaisia myymällä huutokaupalla 160 aasia, mikä tuotti yhteensä 650 miljoonaa cruzeiroa (yli 1,4 milj. mk). Kalleimmasta eläimestä saatiin 24 miljoonaa cruzeiroa (yli 50000 mk). Aaseja on Brasiliassa alettu arvostaa hyvin paljon. Ne ovat halvempia ja kestävämpiä kuin traktorit, ne voivat työskennellä jyrkissä rinteissä ja päästä vaikeakulkuisiin nurkkauksiin, ja lisäksi ne auraa vetäessään möyhentävät kavioillaan maata. Kohoavat polttoainekustannukset tekevät aaseista entistä halutumpia. Useimpia huutokaupassa myytyjä eläimiä käytetään siitostarkoituksiin.

Harkitsematon tunnustus

● Frances James oli juuri noussut junaan käytyään tyttärensä luona, joka juuri edellispäivänä oli ryöstetty ja joutunut ammutuksi. ”Satuin istumaan aivan näiden kavereiden viereen”, hän kertoi myöhemmin Boston Globe -lehdelle, ”ja kuulin toisen sanovan: ’Mä skotasin yhtä pimuu Dorchesterissa viime yönä, ku se ei halunnu antaa mulle laukkuaan.”’ Rouva James heristi korviaan. ”Teitsä selvää siitä?” kysyi hänen toverinsa. ”Emmä usko. Telkkarissa ei puhuttu mitään”, kuului vastaus. Nainen seurasi nuoria, kutsui poliisin ja auttoi löytämään ja pidättämään epäillyn henkilön. Tämä vain 14-vuotias nuorukainen haastettiin nuorisotuomioistuimeen syytettynä murhayrityksestä. Rouva James sanoi: ”Ja siinä hän vain puhui aivan vieressäni tyttäreni ampumisesta. Eikö olekin uskomatonta?”

Hauissa syöpää

● Eräissä vesistöissä, kuten osassa Tukholman saaristoa, on todettu syöpää hauissa. Jopa 20 prosenttia niistä voi olla sairaita. Syöpätapausten esiintymistiheys on suurempi kuin millään muulla luonnontilassa elävällä eläimellä maailmassa. Tukholman yliopistossa työskentelevän biokemistin Lennart Balkin mukaan ihokasvainten syntymisen ja veden saastumisen välillä on selvä yhteys. Akvaariossa eläneet kalat ovat saaneet ihosyövän, kun ne on asetettu alttiiksi bentspyreeni-nimiselle aineelle, jota on mineraaliöljyssä. Siksi öljypäästöjen oletetaan olevan yksi syy siihen, että niin monissa hauissa on todettu syöpä. – Svenska Dagbladet.

Turvassa salamoilta

● Oxfordissa Englannissa kokoontuneen singaporelaisen tiedemiesryhmän mukaan ihmisillä on suurin mahdollisuus saada salamasta surmansa ollessaan golfkentällä, jalkapallokentällä, pienessä veneessä, linja-autopysäkkisuojassa tai, kuten tunnettua, seistessään puun suojassa. Mitä ukonilmalla olisi parasta tehdä? Etsi suojaa hyvälle perustukselle tehdystä rakennuksesta ja pysy loitolla metalliesineistä, putkista ja märistä seinistä. Daily Telegraph -lehti kertoi: ”Jos ukonilma yllättää ollessasi avoimella paikalla, jossa ei ole mitään suojaa, kyyristy syvimpään painanteeseen. On parempi kastua kuin kuolla.”

Sotilasmenot

● Biljoona dollaria! Yhdysvaltain aseidenvalvonta- ja aseidenriisuntaviraston mukaan tullaan tänä vuonna käyttämään tuon summan verran rahaa sotilaallisiin tarkoituksiin kautta maailman. Viraston mukaan maailman sotilasmenot ovat kasvaneet tasaisesti 290,9 miljardista dollarista vuonna 1972 889,6 miljardiin dollariin vuonna 1983, ja niiden arvioidaan vuonna 1984 nousevan noin 970 miljardiin dollariin [yli kuuteen biljoonaan markkaan]. Menot ovat nousseet kehitysmaissa kaksi kertaa niin nopeasti kuin teollisuusmaissa. Kärjessä ovat Lähi-idän ja Afrikan maat. Todelliset menot voivat olla ilmoitettuja suuremmat koska jotkin maat tuntuvat arvioivan todellista vähäisemmiksi ne varat, jotka ne käyttävät sotilastarkoituksiin, sanoi aseidenriisuntaviraston edustaja. Lähi-idän maat ovat olleet johtavassa asemassa aseidentuonnissa vuodesta 1977 lähtien.

Mistä aseet ovat tulleet? Raportin mukaan, joka käsittää ajanjakson 1972–1982, Neuvostoliitto on vuodesta 1978 lähtien ollut suurin aseiden toimittaja, ja vuonna 1982 se hallitsi 30,1:tä prosenttia asemarkkinoista. Yhdysvallat tuli seuraavaksi 26,2 prosentilla. Muita huomattavia aseidenviejiä ovat Ranska, Iso-Britannia, Länsi-Saksa, Italia, Tšekkoslovakia, Puola, Romania ja Kiina. Viraston mukaan myös useista muista maista on tullut viime vuosina tärkeitä aseidenviejiä. Näitä maita ovat Brasilia, Israel, Pohjois- ja Etelä-Korea sekä Turkki.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa