Lasten seksuaalinen ahdistelu – jokaisen äidin painajainen
NUORELLE äidille se oli todellinen painajainen. Kun hänen nelivuotias tyttärensä valitteli vatsakipua, hän vei tämän lääkäriin. Perusteellisen tutkimuksen jälkeen lääkäri kertoi totisena äidille, että hänen pikkutyttärensä oli joutunut seksuaalisen ahdistelun uhriksi. Hänet oli raiskattu. Äiti ilmoitti asiasta New Yorkin kaupungin viranomaisille, jotka saivat nopeasti selville, että tämä oli tapahtunut eräässä päiväkodissa Bronxissa New Yorkissa.
Päiväkodissa suoritetut tutkimukset tuottivat pöyristyttäviä tuloksia. Ensin yksi lapsi paljasti, että häntäkin oli ahdisteltu, ja sitten toinen ja kolmas. Lopulta ainakin 30 lasta väitti, että heitä oli käytetty seksuaalisesti hyväksi tuossa samassa päiväkodissa. Yhdellä heistä oli tippuri. Sitten kävi ilmi, että eräässä toisessakin päiväkodissa oli ahdisteltu lapsia. Ja myös kolmannessa. Lopulta yksistään New Yorkin kaupungin alueella täytyi tutkia seitsemän päiväkotia.
Aina kun uusi tapaus tuli julkisuuteen, myös maan muista osista alkoi tulla lasten ahdistelusta kertovia raportteja. Skandaali levisi. Vanhemmat kyselivät toisiltaan: ”Mitä oikein on tapahtumassa?” Niin, mitä tosiaan? Oliko tämä vain eriskummallinen ahdistelutapausten yhteensattuma? Vai oliko kyseessä jokin hyvin laajalle levinnyt ilmiö, joka vasta nyt huomattiin?
Laajalle levinnyt ongelma
Tosiasia on, että lasten seksuaalista ahdistelua on tapahtunut jo kauan, ja nykyään se on hyvin yleistä. New Yorkissa toimivan raiskauksia käsittelevän neuvoa antavan työryhmän puheenjohtaja kertoi vuonna 1983 ’raiskauksen, sukurutsauksen ja muiden seksuaalisen hyväksikäytön muotojen uhriksi joutuneiden lasten määrän kasvaneen huimasti’. Tri David Finkelhor, joka on mukana New Hampshiren yliopiston perheväkivaltaa koskevassa tutkimusohjelmassa, suoritti laajamittaisen tutkimuksen aiheesta. Hän sai selville, että 9 prosentilla haastatelluista vanhemmista lapset olivat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Haastatelluista naisista 15 prosenttia ja miehistä 6 prosenttia oli itsekin joutunut lapsena samanlaisen kohtelun alaiseksi.
Täsmällisiä tilastoja on vaikea laatia. Yhdysvalloissa on yhden vuoden aikana rekisteröity 55399 tapausta, joissa lapsi on joutunut kärsimään seksuaalista ahdistelua. Mutta nämä ovat vain sukurutsaustapauksia. Jos mukaan laskettaisiin ystävien, naapureiden, opettajien yms. samoin kuin täysin vieraiden ihmisten aiheuttama seksuaalinen väkivalta, tuo luku nousisi huomattavasti. Ja Yhdysvaltain lastensuojeluliiton edustaja kertoi Herätkää-lehdelle, että ”tiedossamme olevat luvut ovat vain jäävuoren huippu”.
Ladies Home Journal -lehdessä ollut raportti esittää seuraavan arvion: ”Nuorten tyttöjen seksuaalinen hyväksikäyttö on neljä kertaa yleisempää kuin aikuisten naisten raiskaaminen. Joka neljäs 5–13-vuotias tyttö joutuu jonkinlaisen seksuaalisen hyväksikäytön – joko sopimattoman paljastamisen, sopimattoman hyväilyn, raiskauksen tai sukurutsauksen – uhriksi. Vaikka nuoret tytöt ovatkin yleisimpiä uhreja, 20–25 prosenttia niistä, joihin käydään käsiksi, ovat pikkupoikia.”
Lääkärit ovat vakuuttuneita, että tällaisesta hyväksikäytöstä on vahingolliset ja pitkäaikaiset seuraukset. Niinpä vanhemmat ihmettelevätkin: ’Ovatko minun lapseni vaarassa? Mihin toimiin voin ryhtyä suojellakseni heitä? Minkälainen henkilö voisi yrittää vahingoittaa heitä?’