Nuoret kysyvät:

Miten voin parantaa läksyjenlukutottumuksiani?

”KUINKA paljon läksyä teille yleensä annetaan?” kysyi yksi Herätkää-lehden toimittajista kouluikäisten nuorten ryhmältä. Nuoret vastasivat heti kuin yhdestä suusta: ”LIIAN PALJON!” Muuan tyttö valitti: ”Miksemme saa vapaata päästyämme kotiin, kun olemme olleet jo tuntikausia koulussa?”

Mutta saadaksesi hyviä numeroita ja oppiaksesi taitoja, joista on sinulle hyötyä koko loppuiäksesi, sinun on puolestasi nähtävä vaivaa ja uhrattava aikaa opiskeluun. ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7) Miten koulussa ja kotitehtävien parissa vietetty aika sitten voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti?

Luokassa

”Uneksin kaiken aikaa”, sanoi Ronda. ”Se oli suurin ongelmani, ja siksi sainkin huonoja numeroita. Ajatukseni olivat aina jossain muualla.” Oppilaat kuuntelevat nykyään niin huonosti, että joissakin kouluissa on jopa oppitunteja, joilla opetetaan kuuntelemista. Mutta todellisuudessa tarvitaan ehkä vain tarpeeksi voimakas vaikutin ja halukkuutta nähdä hieman vaivaa.

Erään opiskeluohjeita sisältävän kirjan (How to Study in High School) kirjoittaja sanoo: ”Tunneilla vietettävä aika on tarkoitettu oppimiseen. Kun istut tunnilla, kuuntele tarkkaavaisesti opettajan selityksiä, tuntikeskusteluja ja muuta opetusta.” Jeesus käytti nuorena hyväkseen oppimistilaisuuksia. 12-vuotiaana hän hakeutui Raamatun opettajien seuraan. Unelmoiko hän? Ei, sillä hänen vanhempansa ”löysivät hänet temppelistä, jossa hän istui opettajien keskellä ja kuunteli heitä ja kyseli heiltä”. (Luukas 2:41, 46) Mikset sinä tekisi samoin?

Lukuympäristösi

Monille nuorille läksyjen lukeminen on vaikeaa. Tri William Glasser selittää, että monien oppilaitten ”lukuympäristö ei ole läheskään ihanteellinen”. Useimmat meistä tarvitsevat lukupaikakseen rauhallisen nurkkauksen. Jos sinulla ei ole omaa huonetta tai jos kotonasi on vain vähän tilaa, voit käyttää mielikuvitustasi! Ehkä voisit varata lukupaikaksesi keittiön tai makuuhuoneen noin tunnin ajaksi joka ilta. Jos ei mikään muu auta, voit mennä kirjastoon tai jonkun ystävän kotiin.

Mikäli mahdollista, istu kirjoituspöydän tai jonkin muun suuren pöydän ääressä, jolla on runsaasti tilaa kaikille tarvikkeillesi. Pidä aina lyijykyniä ja paperia käsillä, niin ettei sinun tarvitse vähän väliä nousta paikaltasi. Huomiota hajottavat kuvat ja koriste-esineet saattaa olla parasta siirtää pois. Ja valitettavasti television tai radion auki pitäminen yleensä häiritsee keskittymistä. Samoin on puhelujen ja vierailujen laita. Kirjailija Eugene Schwartz sanookin: ”Opiskelu on työtä – pelkkää työtä.”

Pidä huoli myös siitä, että valaisimesi on riittävän voimakas (ainakin 100 wattia) ja ettei se häikäise. Riittävä valaistus vähentää lukuväsymystä ja suojelee silmiäsi. Älä unohda myöskään tarkistaa huoneen ilmanvaihtoa ja lämpötilaa. Viileässä huoneessa on helpompi keskittyä kuin lämpimässä huoneessa.

Entäpä jos sinusta tuntuu, ettet ole lukutuulella? Muista että opiskelu on totista työtä, eikä elämässä voi useinkaan antaa myöten mielialoilleen. Vanhempiesikin täytyy todennäköisesti suorittaa monenlaiset tehtävänsä riippumatta siitä, millä tuulella he sattuvat olemaan. Läksyjen lukua voi siis pitää tilaisuutena harjoittaa itsekuria ja harjoitteluna työelämää varten. Ansiotyö on aloitettava joka päivä samaan aikaan. Lisäksi työnantajat arvostavat sellaisia työntekijöitä, joiden voidaan luottaa tekevän työtä myös itsekseen. Suhtaudu siis läksyihisi kuin työhön. Muuan kasvattaja sanookin: ”Mikäli suinkin mahdollista, läksyt tulisi lukea joka päivä samassa paikassa ja samaan aikaan. Siten säännöllisestä läksyjen lukemisesta tulee tapa – – eikä se tunnu enää niin vastenmieliseltä.”

Opiskelumenetelmäsi

Filippiläiskirjeen 3:16:ssa Paavali kannusti kristittyjä ’vaeltamaan jatkuvasti järjestystä noudattaen tähän samaan totunnaiseen tapaan’. Paavali puhui tässä kristillisestä elämäntavasta. Mutta totunnaisista tavoista, jonkinlaisesta käytännöstä, on hyötyä myös muilla elämän aloilla – esimerkiksi opiskelussa. Pyri tekemään opiskelustasi järjestelmällistä. Vältä samanlaisten aineitten (kuten kahden vieraan kielen) lukemista peräkkäin. Pidä pieni tauko eri aineitten lukemisen välillä, varsinkin jos läksyjä on paljon.

Jos kotitehtäviisi liittyy paljon lukemista, voit kokeilla seuraavaa menetelmää: SILMÄILE ensin aineistoa. Käy läpi koko luettavaksi määrätty aineisto lukien vain väliotsikot, taulukot jne. saadaksesi siitä kokonaiskuvan. Tee seuraavaksi KYSYMYKSIÄ, jotka perustuvat lukujen otsikoihin tai kappaleitten alussa oleviin ydinajatuksiin. (Näin mielesi keskittyy siihen mitä luet.) LUE sitten aineisto etsien vastauksia kysymyksiisi. Luettuasi kunkin kappaleen tai jakson SELITÄ itseksesi ulkomuistista, kirjaan katsomatta, se mitä olet juuri lukenut. Ja kun olet saanut koko läksyn luetuksi, KERTAA aineisto silmäilemällä otsikot ja yrittämällä muistaa mitä kussakin jaksossa sanottiin. Jotkut väittävät, että tämän menetelmän avulla oppilaat pystyvät muistamaan jopa 80 prosenttia lukemastaan!

Myös luettavan aineiston ajatteleminen auttaa sinua muistamaan sen. Muuan opettaja sanoo: ”Oppilaan on tärkeätä ymmärtää, ettei mikään asia ole erillinen vaan liittyy aina muihin tietoihin.” Yritä siis liittää lukemasi asiat jo aikaisemmin hankkimaasi tietoon ja kokemukseen. Näin nuo asiat alkavat merkitä sinulle jotakin; tietosi muuttuu ymmärrykseksi. Ja kuten Salomo huomautti: ”Ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.” – Sananlaskut 14:6.

’Tätä kysytään ensi viikon kokeissa’

Näiden sanojen ei tarvitse synnyttää sinussa ylimääräistä levottomuutta. Säännöllisten lukutottumuksiesi ansiosta muistat paljon enemmän asioita kuin oppilas, joka yrittää päntätä päähänsä suuren määrän tietoa viime hetkellä. On kuitenkin syytä pitää mielessä muutamia seikkoja.

Yritä ensinnäkin saada opettajaltasi selville, millainen koe tulee olemaan. Täytyykö siinä kertoa jostakin aiheesta vai sisältääkö se monivalintatehtäviä? Kuuntele myös koetta edeltävinä päivinä ja viikkoina vihjeitä siitä, millaisia tietoja kokeessa kysytään. (”Seuraava seikka on hyvin tärkeä” tai ”Painakaa tämä mieleenne”, ovat Senior Scholastic -lehden mukaan tyypillisiä vihjeitä.) Sitten voit alkaa (mikäli mahdollista jo useita päiviä etukäteen) kerrata muistiinpanojesi, kirjojesi ja harjoitustehtäviesi aineistoa.

Läksyt ovat henkilökohtainen asia, ja olisi täysin järjetöntä, jopa epärehellistä yrittää saada joku ystäväsi tekemään ne puolestasi. Mutta jompikumpi vanhemmistasi kyselee varmasti mielellään kohtia läksystäsi tai kuuntelee sinun esitystäsi siitä. ”Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo”, muistuttaa Salomo. – Sananlaskut 27:17.

Yritä koetta edeltävänä iltana rentoutua ja nukkua hyvin. ”Kuka teistä voi huolissaan olemalla lisätä yhtä kyynärääkään elinikäänsä?” kysyi Jeesus. (Matteus 6:27) On kiinnostavaa, että tutkimukset osoittavat kokeissa jännittämisen johtuvan suurelta osin siitä, ettei ole valmistauduttu hyvissä ajoin etukäteen. Sinun ei tarvitse jännittää, kun kehität hyvät läksyjenlukutavat!

Tee parhaasi!

Eräs tyttö sanoi: ”Kun epäonnistun kokeissa, tunnen itseni lyödyksi – –. Vaikka olisinkin lukenut niihin kovasti, minusta tuntuu silti, että olen pettänyt itseni.” Mutta sinun ei ole mitään syytä tuntea itseäsi lyödyksi, jos kerran olet tehnyt parhaasi. Ponnistelusi eivät myöskään ole menneet hukkaan, jos olet lukemisesi ansiosta saanut jostakin aiheesta käyttökelpoista tietoa – vaikkei kokeen arvosanan perusteella ehkä näyttäisikään siltä.

Arvosanat ovat vain koulumenestyksen mittaamiskeino. Ne eivät viime kädessä määrää ihmisarvoasi. Käytä kuitenkin hyväksesi koulussa viettämäsi aika ja koeta oppia niin paljon kuin suinkin voit. Ahkeruutesi heijastuu yleensä arvosanoissa, jotka ilahduttavat sekä sinua että vanhempiasi.

[Kuvat s. 14]

Lukuympäristösi vaikuttaa usein suuresti sekä oppimiskykyysi että arvosanoihisi

[Kuva s. 15]

Hyvien lukutottumustesi ansiosta voit mennä kokeisiin rauhallisin mielin