Turvallista lentomatkaa!

Herätkää-lehden Australian-kirjeenvaihtajalta

LOS ANGELESIIN matkalla ollut matkustajakone nousi Chicagon O’Haren kentän kiitoradalta. Noin 150 metrin korkeudessa koneesta putosi vasemman siiven moottori. Kone kääntyi vasemmalle kyljelleen ja syöksyi maahan, jolloin kaikki 272 koneessa ollutta saivat surmansa.

Tutkimuksissa moottorin putoamissyyksi selvisi virheellinen menettely huoltotöissä. Moottoria irrotettaessa ja paikoilleen asennettaessa oli haluttu säästää aikaa eikä ollut toimittu ohjeitten mukaan.

Jotkut eivät luota lentomatkustuksen turvallisuuteen, ja tällaiset onnettomuudet vain ruokkivat heidän pelkoaan. Me haluamme nyt vähentää tätä pelkoa, sillä me kurkistimme erään tavallisen kansainvälisen lentoyhtiön kulissien taakse nähdäksemme, miten paljon lentoyhtiöt kiinnittävät huomiota siihen, että sinä, matkustaja, pääsisit turvallisesti määränpäähäsi.

Huollot ja tarkastukset

Useimmat lentomatkustajat tietävät, että joka kerta kun kone laskeutuu kentälle, siihen kapuaa joukko asiantuntijoita suorittamaan niin sanottua välilaskutarkastusta. Esimerkiksi jumbolle, johon mahtuu noin 500 matkustajaa, voidaan suorittaa täydellinen tarkastus kahdessa tunnissa. Jos välilasku kuitenkin kestää yli neljä tuntia, kone hinataan huoltoalueelle, jossa se huolletaan perusteellisemmin.

Vaikka jotkin lentokoneet voivat näyttää hieman vanhoilta, jokaiselle koneelle tehdään aina 1400 lentotunnin jälkeen – lentokoneen elämässä siis 3–4 kuukauden välein – ”sairaalassa” suurempi huoltotarkastus. Joka viides vuosi eli aina noin 20000 lentotunnin jälkeen koneen moottoreille ja rungolle tehdään perushuolto. Tämän jälkeen lentokone on kuorta lukuun ottamatta lähes uuden veroinen.

23000 kilon työntövoimalla toimivan suihkumoottorin huolto on vielä tarkempaa kuin kellosepän työ hänen korjatessaan hienoa kelloa. Kun moottorit on puhdistettu erittäin huolellisesti, ne tarkastetaan perinpohjaisesti mikroskoopeilla, röntgenlaitteilla ja laitteilla, joissa käytetään fluoresoivia aineita, ultraviolettivaloa ja magneettisia hiukkasia mahdollisten säröjen tai halkeamien havaitsemiseksi, jotka ovat niin pieniä ettei niitä näe paljain silmin.

Äärimmilleen viety tarkkuus, johon pyritään ja johon myös päästään, näkyy esimerkiksi konepajalla, jossa koneitten työstötarkkuus on 0,000025 millimetriä. Tällä sivulla, jota nyt luet, on paksuutta yli 3000 kertaa tuo määrä, eli 0,075 millimetriä!

Suunnistuslaitteet

Lentokoneitten hyrräkompassit testataan niin huolellisesti, että niiden poikkeama pysyy alle 0,1 asteen suuruisena tuntia kohden. Tämä merkitsee sitä, että kymmenen tunnin lennon jälkeen (Sydneystä Honoluluun), lennettyään 8000 kilometriä ilman suunnantarkistuksia tai maa-asemien suorittamaa lennonvalvontaa, kone olisi pahimmassa tapauksessa harhautunut vain 11 kilometrin päähän tavoitteestaan. Silti koneessa on kolme suunnistuslaitetta, joten jos yksi laite pettää, jäljelle jää vielä kaksi muuta.

Pienikin huollon yhteydessä suunnistuslaitteisiin päässyt pölyhiukkanen voisi heikentää näiltä herkiltä laitteilta vaadittavaa toimintatarkkuutta. Kuin takeeksi siitä että tällaista ei pääse tapahtumaan, tukikohdan mittarihuoltamo on sopivasti nimetty ”puhtaaksi huoneeksi”. Jokainen perheenemäntä ja sairaaloitten leikkaussalit kadehtisivat sen puhtausnormeja.

Ennen sisäänpääsyä kaikki mittarihuoltamossa työskentelevät harjataan puhtaiksi ja heille annetaan suojavaatteet, jotka peittävät jopa heidän hiuksensa ja jalkansa. On hyvin epätodennäköistä, että varsinaiseen huoltamoon pääsisi mitään epäpuhtauksia, sillä sen ovea avattaessa sisältä käy tulijaa vastaan ilmavirta, jonka nopeus on kaksi kilometriä tunnissa.

Työtilojen ilmaa suodatetaan koko ajan elektronisilla laitteilla, ja ne sallivat ilmalitraa kohden korkeintaan kolme ja puoli 0,0005 millimetrin kokoista ilmassa leijuvaa hiukkasta (yksi hius on noin kaksisataa kertaa paksumpi eli 0,1 millimetrin paksuinen). ”Puhtaan huoneen” ilmassa leijuvan saasteen määrää seurataan erittäin herkillä laitteilla. Ihanneolosuhteissa laitteen numeronäyttö näyttää pelkkiä nollia.

Kun mittarihuoltamo sai tämän laitteen, teknikot epäilivät aluksi sen toimintakelpoisuutta, koska se koko ajan näytti nollaa tai lähes nollaa. Tehtiin yksinkertainen koe: laite vietiin ”puhtaasta huoneesta” viereiseen käytävään. Muutamassa sekunnissa laitteen laskuri vilisti satojen tuhansien suuruusluokkaa oleviin lukemiin osoittaen, miten puhtaita heidän työtilansa todellisuudessa olivat.

Tietokoneitten apu

Avaruusajan tekniikan hedelmänä tietokoneet ovat tulleet mukaan lentoyhtiöitten turvatoimiin ja huoltotöihin. Tietokoneella on muistissaan kaikki henkilöllisyyskortit jotka huoltohenkilökunnan täytyy näyttää huoltohallien portilla. Kukaan, joka yrittää käyttää kadonneeksi ilmoitettua korttia, ei pääse sisään.

Tietokone pitää myös kirjaa lentävän henkilöstön palveluslistoista sen varmistamiseksi, että ohjaajat ovat kokeneita. Ohjaajat varsinkin ovat sen tarkan silmälläpidon alaisina. Heillä täytyy olla tuoretta kokemusta vaaditulla reitillä lentämisestä, heidän on täytynyt tehdä yölasku vähintään 90 vuorokauden välein ja mittarilasku vähintään 45 vuorokauden välein ja heidän täytyy täyttää monia muitakin vaatimuksia ennen kuin he pääsevät ohjaamaan lentokonetta.

Turvallisuuttasi on lisännyt myös automaattinen lennonsuunnittelu, mikä myös tehdään tietokoneilla. Lentokone lentää lyhintä mahdollista reittiä – kuitenkin kiertäen myrskyalueet – jotta polttoainetta kuluisi mahdollisimman vähän. Tietokoneen laskemalla lentosuunnitelmalla voidaan säästää esimerkiksi Sydneyn ja Singaporen välillä noin 3000 kiloa polttoainetta.

Henkilökunnan koulutus

Kapteenin luottavaisten sanojen takana on paljon enemmän kuin useimmat matkustajat tajuavat. Koska ohjaajien ja lentoteknikoitten täytyy osata tehtävänsä moitteettomasti, heidän taitojaan, terveydentilaansa ja pätevyyttään seurataan alinomaa läpi koko heidän lentäjäuransa.

Lentosimulaattorien käyttöönotolla (ja jatkuvalla ajanmukaistamisella) on lentävän henkilöstön koulutus astunut aimo askeleen eteenpäin. Simulaattorit ovat lentämisen jäljittelyyn eli simulointiin tarkoitettuja opetuslaitteita. Ne ovat todellisen lentokoneen ohjaamon kopioita kaikkine sen mekaanisine ja elektronisine hallinta- ja säätöjärjestelmineen. Lentosimulaattoreilla voidaan jäljitellä suihkukoneen lento kaikkine vaiheineen ja joissakin tapauksissa kaikkine liikkeineen, vaikka ne eivät koskaan nousekaan maanpinnalta. Ohjaaja kuulee moottorin äänen, matkustamon äänet, tuntee kiitoradan pomput rullatessaan pitkin sitä. Irrotessaan kentästä hän näkee kiitoradan katoavan altaan ja puitten ja lentokentän rakennusten vilistävän ohitseen. Simulaattorissa hän lentää useammanlaisten säätyyppien läpi kuin hän normaalisti lentäisi oikealla koneella. Simuloimalla luodun yömaiseman avulla hänet opetetaan tunnistamaan lentokenttiä ympäristöineen ja tekemään yölaskeutumisia. Opettaja istuu ohjaamon takana, ja hän voi tietokoneella luoda minkä tahansa 350 vaaratilanteesta, joita on erilaisista vioista koneen järjestelmissä aina äärimmäisiin sääoloihin asti, tai järjestää ohjaajien riesaksi kerralla useammanlaisia häiriöitä ja vikoja. Näin lentäjien saama koulutus ylittää normaalien lentotilanteitten vaatimukset jo ennen kuin he pääsevät lentämään oikeilla koneilla.

Stuertit ja lentoemännät koulutetaan samalla tavalla kaikkiin niihin tehtäviin, joita heidän eteensä todennäköisesti tulee normaalissa työssä, ja heille järjestetään perusteellisia hätätilanneharjoituksia, jotka aika ajoin uusitaan. Boeing 747 Jumbon runkojäljitelmässä heille opetetaan asioita, joiden skaala ulottuu cocktailien sekoittamisesta kätilönä toimimiseen asti. Heidät opetetaan tyhjentämään kone 90 sekunnissa yli 400 matkustajasta käyttämällä vain viittä koneen kymmenestä varauloskäynnistä, ja heidät opetetaan tekemään pakkolasku mereen.

Aika ja aavistamattomat tapahtumat

Raamattu muistuttaa meitä Saarnaajan 9:11:ssä (UM), että kaikesta taidosta ja valmistautumisesta huolimatta ”aika ja aavistamattomat tapahtumat kohtaavat heitä kaikkia”. On siis olemassa ulkopuolisia riskitekijöitä, joita ei voida poistaa lentoturvallisuuden teknillisellä kehittämisellä ja tehostamisella. Väsymys, sydänkohtaukset ja pelkät arviointivirheet ovat kaikki vaatineet veronsa.

Kiitoratavalot vetävät puoleensa hyönteisiä ja hämähäkkejä, jotka vuorostaan vetävät puoleensa lintuja. Sen lisäksi että lentokoneitten ja lintujen yhteentörmäykset ovat aiheuttaneet miljoonavahinkoja, niissä on menetetty ihmishenkiä.

Sen jälkeen kun lentoturvallisuutta ryhdyttiin tehostamaan vuonna 1973, Yhdysvalloissa on lentokenttien turvatarkastusten läpi kulkenut yli 2,5 miljardia matkustajaa ja 4 miljardia kappaletta mukana pidettäviä matkatavaroita. Tuona aikana löytyi yli 19000 ampuma-asetta, mikä johti runsaaseen 7000 pidätykseen. Vain yhdessä tapauksessa, vuonna 1979, on konekaappaaja onnistunut salakuljettamaan aseen lentokoneeseen. Kaikissa muissa yrityksissä konekaappaaja on vain väittänyt, että hänellä on ase.

Ihminen on onnistunut huomattavan hyvin kunnianhimoisessa pyrkimyksessään päästä lentämään ilmaa raskaammalla laitteella turvallisesti. Kun meillä nyt on jonkin verran tietoa siitä, mitä kulissien takana tehdään turvallisuutemme varmistamiseksi, voimme varmasti hengittää rauhallisemmin. Lentämisemme on turvallisinta, mitä vuosisatamme tekniikalla pystytään tuottamaan.

[Huomioteksti s. 14]

Aina 1400 lentotunnin jälkeen eli 3–4 kuukauden välein jokaiselle matkustajakoneelle tehdään ”sairaalassa” suurempi huoltotarkastus

[Huomioteksti s. 15]

Turvallisuuttasi on lisännyt myös automaattinen lennonsuunnittelu, mikä myös tehdään tietokoneilla

[Huomioteksti s. 15]

Lentosimulaattorien käyttöönotolla on lentävän henkilöstön koulutus astunut aimo askeleen eteenpäin