Kaunistitko itsesi tänään?
Vilkaisu kosmetiikkaosaston tiskin taakse naisen silmin
JOS KAUNISTIT, niin ne kauniit kasvot, jotka hymyilivät sinulle katsoessasi peiliin, olivat todennäköisesti saaneet mehiläisvahasta, risiiniöljystä, sellakasta ja kilpikirvaa muistuttavien naarashyönteisten kuolleista ruumiista koostuvan kaunistavan silauksen!
Kuulostaako eksoottiselta? Ehkä. Suurelta osin kuvailemme vain tavallista naista, joka on juuri lopettanut itsensä ehostamisen, kaunistamisen, ja on nyt siis valmis kohtaamaan maailman!
’En tunne itseäni täysin pukeutuneeksi, jos minulla ei ole huulipunaa’, sanovat monet naiset, joista tuntuu, että meikki on yhtä tärkeä kuin vaatteet. Mutta miksi meikkaaminen on joidenkuiden mielestä tärkeää ja toisten mielestä tarpeetonta? Auttaako se saavuttamaan kauneuden perimmäisen tavoitteen vai estääkö se sen? Voitko uskoa kaikkiin lukemiisi mainoksiin, ja jos et, niin miten erotat totuuden valheesta? Tutkikaamme tätä miljoonien naisten mielestä kiehtovaa (ja toisinaan turhauttavaa) aihetta.
Mainostus kannattaa
Suhtautuminen kosmetiikkaan ja ehostamisen sopivuuteen on historian kuluessa vaihdellut suuresti eri hallitsijoitten ja hallitusten mielipiteitten mukaan. Ehostaminen oli välillä suosittua ja välillä ei, kunnes kosmetiikkateollisuudesta tuli ensimmäisen maailmansodan jälkeen todella suurta liiketoimintaa. Sen kokonaistuotto on kasvanut lähes 250 miljoonasta markasta (vuonna 1914) yli 73 miljardiin markkaan (vuonna 1982). Tämä ilmiömäinen kasvu on paljolti mainonnan ansiota.
Television kuvaruudussa kaunis nainen kujertaa: ”Tämä tosin on kallista, mutta olen sen arvoinen.” Myyjätär kysyy: ”Rouva, otatteko tämän kasvohyytelön? Se ei kylläkään vaikuta ilman tätä voidetta. Teidän täytyy käyttää toista aamulla ja toista illalla.” Tuote X ”vaikuttaa – – orvasketeen kiihdyttäen ihon solujen luonnollista uusiutumista – –. Iho näyttää – – nuorekkaammalta”, luvataan esitteessä.
Tarkastellaanpa ostoksiasi. Ensimmäisessä tapauksessa maksoit tuotteesta ylimääräistä, mutta todellisuudessa ”ostitkin” jotakin, joka ruokki ajatusta: ”Helli itseäsi.” Toisessa tapauksessa pyysit yhtä haluamaasi tuotetta, mutta hankitkin ”koko sarjan”, koska ’toinen ei vaikuta ilman toista’. Ja lopuksi, koska ihosi solut uusiutuvat nopeammin, kun niiden on korvattava vahingoittuneita soluja, niin Money-lehden selostuksen mukaan kolmas ostamasi tuote ”saa aikaan näkymättömän ja vaarattoman tulehdusreaktion, joka kiihdyttää solujen uusiutumista. Mutta vaikka marraskeden [ihon uloimman kerroksen] solut olisivatkin uusia ja tuoreita, sen alla oleva vanha orvaskesi kuitenkin rapistuu ja rypistyy.” Ostit siis toivoa etkä varsinaista ainetta 8 markalla grammalta.
Naistenlehtien mainokset ovat myös hyvin tehokkaita. ”’Jo hyvin nuoresta pitäen naisten luonnollista epävarmuutta ruokkii suuresti’ naistenlehdissä kuvattu valmiiksipakattu täydellisyys”, sanoo filosofian tohtori Ellen McCracken, joka tutkii myös naistenlehtien vaikutusta lukijoihin. Kuinka paljon naistenlehdissä sitten on mainoksia? McCracken sanoo Advertising Age -lehden mukaan, että ”naistenlehdet ovat aina listan kärjessä”. Yksistään yhdessä ainoassa lehdessä oli mainoksia 610 sivulla eli 76 prosenttia koko lehdestä! ”Jos lasketaan mukaan varsinaisiin kirjoituksiin kätketty mainonta, lähes 95 prosenttia koko lehdestä on pelkkää mainontaa”, hän sanoo. Kannattavatko nämä mainokset? Erään lehden takasivulla mainostettua tuotetta ostettiin 560000 markalla joka kuukausi. Melkoinen määrä huulipunia!
Onko kalliimpi tuote parempi?
Onko valintamyymälän 10 markan huulipunalla ja tavaratalon 80 markan huulipunalla mitään eroa? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysyt sitä. Suuret kosmetiikan tuottajayhtiöt vastaavat myöntävästi kun taas halpojen tuotteitten valmistajat vastaavat kieltävästi. Huokeitten tuotteiden valmistajayhtiöt väittävät hintaerojen johtuvan kalliimmista pakkaus- ja markkinointitavoista, kun taas suuret kosmetiikan tuottajayhtiöt sanovat kalliimpien hintojen johtuvan uusia tuotteita varten suoritetusta tutkimuksesta ja tuotekehittelystä, laajemmasta sävy- ja värivalikoimasta sekä suuremmista mainoskuluista.
Margaret Morrison Yhdysvaltain lääkintöhallituksen julkisten asiain toimistosta kirjoittaakin: ”Vaikka kosmeettisten tuotteitten mainoksissa toisinaan vihjaillaan niiden sisältävän taianomaisia aineita, niin kemialliset analyysit osoittavat mihin tahansa ryhmään kuuluvien tuotteitten – huulipunien, kasvovoitteitten tai deodoranttien – olevan koostumukseltaan pohjimmiltaan samanlaisia.”
On kiinnostavaa, että kosmeettisten aineiden tuottajayhtiöt uskovat usein tuotteittensa valmistuksen samalle ulkopuoliselle tehtaalle ja vain markkinoivat tuotteet itse, mikä merkitsee sitä, että samanlaisten kilpailevien kosmeettisten tuotteitten pelkät nimet ja pakkaukset ovat erilaisia. Tällaisesta toiminnasta ei ole haittaa terveydellesi mutta kylläkin kukkarollesi.
Epämääräisiä määritelmiä
Ole varovainen sellaisten epämääräisten termien suhteen, joilla kosmeettisia aineita luokitellaan ja kuvaillaan myynnin edistämiseksi. Jossakin mainoksessa tuotteella saatetaan väittää olevan ”hyvin pehmentävä vaikutus”. Mitä se pehmentää? Entä mitä on sanottava termillä medicated ’lääkeaineella kyllästetty’ kuvailluista kosmeettisista tuotteista (näiden myynti on Suomessa kielletty)? Ei ole olemassa mitään laillista määritelmää siitä, mitä lääkeainetta tässä tarkoitetaan, joten nykyään tuo termi merkitsee juuri sitä, mitä valmistaja kulloinkin haluaa. Entä mitä on sanottava ”syväpuhdistavista” tuotteista? Eräs kosmeettisten tuotteiden lääketieteellistä arvoa käsittelevä kirja (The Medically Based No-Nonsense Beauty Book) vastaa: ”Ei ole olemassa kerrassaan mitään ainetta, jonka vaikutus ulottuisi tukkeutuneisiin huokosiin ja joka puhdistaisi ne. Älä usko yhteenkään mainokseen, joka väittää jonkin tuotteen pystyvän tähän.” Yhdysvaltain lääkintöhallitus ehdottaa, että suhtaudut tällaisiin termeihin ”tietyllä varauksella”.
Entä mitä on sanottava hypoallergeenisista kosmeettisista tuotteista? Etuliite ”hypo” merkitsee ’vähemmän’, joten hypoallergeeninen merkitsee yksinkertaisesti vähemmän allergiaa aiheuttavaa. Kuluttajan hyväksi suoritettavia tutkimuksia julkaiseva lehti kertoi Yhdysvaltain lääkintöhallituksen ilmoittaneen seuraavaa: ”Ei ole olemassa säädöstä, joka nimenomaan määrittelisi tai säännöstelisi ’hypoallergeeninen’-termin tai muiden samankaltaisten termien käyttöä. Kuluttajien, jotka ovat huolissaan kosmeettisten aineiden aiheuttamista allergisista reaktioista, tulisi ymmärtää seuraava perustotuus: ei ole olemassa kosmeettista ainetta, josta voitaisiin sanoa, ettei se taatusti aiheuta koskaan allergista reaktiota.” – Consumers’ Research Magazine.
Muut termit valitaan huolellisesti tuotteen totuudenmukaista mainontaa silmällä pitäen. Money-lehden mukaan voit lukea tuotteista, jotka ”silittävät” rypyt tai ”estävät” niiden syntymisen, mutta et löydä mainosta, joka väittäisi jonkin aineen ”poistavan” ne. Auringon säteilyltä suojaavat tuotteet sisältävät ultraviolettisäteilyä imevää kemiallista ainetta, joka voi osaltaan ”ehkäistä” auringonpaistetta aiheuttamasta ennenaikaisia ryppyjä. Jo olemassa olevia ryppyjä voidaan ’tasoittaa’ – eli tehdä vaikeammin havaittaviksi – voiteilla, jotka sisältävät vaseliinia tai kollageenia. Vaseliinikerros peittää ihon pienet rypyt niin, ettei niitä huomaa kovin selvästi valon heijastuessa kasvoista. Kollageenin vaikutus on samanlainen, ja kun se kuivuu ihon pinnalle, se kiristää ihoa ja ”silittää” rypyt väliaikaisesti – siinä kaikki. Joidenkin voiteitten väitetään vaikuttavan siten, että ne paisuttavat ihosoluja saaden näin aikaan sileämmän vaikutelman. Haluatpa siis estää ryppyjen syntymisen, pehmentää tai silittää niitä, ainoa oikea tapa ”poistaa” ryppyjä on mennä plastiikkakirurgille!
Kuinka turvallisia huulipunat, rajaus- ja ripsivärit ovat?
Yhdysvaltain lääkintöhallitus valvoo kosmeettisten tuotteitten vaarattomuutta tarkkailemalla niihin käytettäviä aineita, niiden pakkausmenetelmiä ja -välineitä sekä asianmukaista luokitusta. Yhdysvaltain ravintoa, lääkkeitä ja kosmeettisia aineita koskeva vuodelta 1938 peräisin oleva laki määrittelee kosmeettisten aineiden tarkoituksen olevan ”puhdistaa, kaunistaa ja edistää miellyttävää ulkonäköä”. Koska kosmeettisten aineiden tarkoitus on pelkästään parantaa ulkonäköä, Yhdysvaltain lääkintöhallitus luokittelee ne lääkeaineiksi vain siinä tapauksessa, että ne aiheuttavat muutoksia jossakin ruumiintoiminnassa. Huulipunaa pidetään kosmeettisena aineena; antiperspirantit luokitellaan lääkeaineiksi, koska valmistajien mukaan ne estävät hikoilun eli aiheuttavat muutoksia ruumiin luonnollisessa toiminnassa. Lääkeaineita koskevat säädökset ovat tiukempia kuin kosmeettisia aineita koskevat. Suomessa maahan tuotuja kosmeettisia tuotteita valvoo tullilaboratorio ja maassa valmistettuja Valtion teknillinen tutkimuskeskus.
Yhdysvaltain lääkintöhallituksen julkaiseman kirjasen mukaan ”kosmeettisten tuotteitten valmistaja voi värilisäaineita lukuun ottamatta [joiden turvallisuus ja puhtaus tutkitaan] käyttää omalla vastuullaan melkeinpä mitä tahansa ainetta ja markkinoida mitä tahansa kosmeettista tuotetta, kunnes FDA [Yhdysvaltain lääkintöhallitus] pystyy osoittamaan sen olevan tavallisissa käyttöolosuhteissa kuluttajille vahingollinen.” Virasto sanoo edelleen: ”Siksi emme voi sanoa minkään kosmeettisen aineen olevan turvallinen, sillä meille ei ole toimitettu jokaisen yksityisen aineosan tai valmiin tuotteen turvallisuutta koskevia tietoja.”
Mutta jos kosmeettisten tuotteitten valmistaja ei vahvista tuotteittensa turvallisuutta, laki vaatii häntä lisäämään pakkaukseen seuraavanlaisen varoituksen: ”VAROITUS: tämän tuotteen turvallisuutta ei ole vahvistettu.” Monet kosmeettisten aineitten tuottajayhtiöt antavat kuitenkin vapaaehtoisesti tuotteitaan koskevat tavaraselosteet ja niiden turvallisuuden vahvistavat tutkimusten tulokset, koska ne haluavat myydä hyviä tuotteita ja koska se kuuluu osana hyvään kaupankäyntiin. Suomessa ei saa myydä tuotteita, joiden turvallisuutta ei ole vahvistettu.
Yhdysvaltain lain mukaan kosmeettisten tuotteitten pakkauksissa on oltava luettelo niiden sisältämistä aineista niiden esiintymismäärän mukaisessa järjestyksessä. (Suomessa riittää luettelo pääaineosista ilman määriä.) Tämä siksi, että 1) kuluttajalla on oikeus tietää mitä hän ostaa, ja siksi, että 2) tämä vaatimus lisää totuudenmukaisuutta myös mainonnassa. Tämän lain yksi etu on siinä, että kuluttaja voi helpommin saada selville allergisen reaktionsa syyn. Toinen etu on siinä, että samanlaisten tuotteitten hintoja voidaan vertailla. Lisäksi kuluttaja voi saada selville, mitä aineita tuotteeseen on käytetty, ja ostaa todella hyvän tuotteen joutumatta pelkän hyvän mainoksen uhriksi. Tavaraselosteissa ei kuitenkaan luetella esimerkiksi hajusteita, kosmeettisia mausteita tai mitään muitakaan aineita, jotka hyväksytään valmistajan ammattisalaisuudeksi.
Miten kosmeettisten aineitten turvallisuus tutkitaan? Yhdysvaltain hengenpelastusseuran mukaan ”60–100 miljoonaa eläintä käytetään joka vuosi biologis-lääketieteellisiin ohjelmiin”, joihin sisältyvät kosmeettisia aineita koskevat kokeet. Draize-testin avulla ”saadaan selville, mitkä aineet ärsyttävät silmiä. Albiinokaniinien silmiin tiputetaan saippua-, hajuvesi- ja muiden tavallisten aineiden tippoja sen selville saamiseksi, ovatko nämä aineet vahingollisia ihmissilmille.” Näiden tuskallisten kokeiden tilalle on ehdotettu käytettäväksi kudosviljelmiä, tietokoneita ja bakteereita. Discover-lehden mukaan monet tiedemiehet ovat sitä mieltä, että ”eläinkokeitten määrä voidaan ennen pitkää vähentää vain murto-osaan niiden nykyisestä määrästä ja että tietokoneesta voi jonakin päivänä tulla oivallinen korvike Draize-testeille ja muille senkaltaisille kokeille, joissa ei ole kysymys elämästä ja kuolemasta”.
Ehostusta vai naamiointia?
Kun eräältä naiselta kysyttiin, miksi hän käytti meikkiä, hän vastasi, että ilman sitä hän näytti ”kuolleelta”. Eräs toinen nainen sanoi: ”Jos en meikkaa silmiäni, näytän harmaalta kuin hiiri. Ihmiset sanovat: ’Tuolla menee tuo mukava nainen, joka ei ole minkään näköinen.’” Silti jotkut naiset ovat tätä mieltä: ”Vihaan meikkiä. Se karmii selkäpiitäni: meikki saa minut näyttämään sairaalta.”
Jokainen tietenkin päättää itse sen, käyttääkö hän meikkiä vai ei. Niiden, jotka käyttävät sitä, kannattaa muistaa kosmeettisten aineiden tarkoituksen määritelmä: niiden tarkoitus on ”kaunistaa ja edistää miellyttävää ulkonäköä”. Haluatko, että sinut muistetaan sinä ihastuttavana tyttönä, jolla on kauniit siniset silmät, vai tyttönä, jolla oli sinistä luomiväriä?
Entä mitä sanot tilanteesta, jossa mies kumartui vaimonsa puoleen ja kuiskasi: ”Mitä tuo nainen on tehnyt kasvoilleen?” Nainen oli tuhrinut ruskeita juovia poskiensa alapuolelle ja nenänsä kupeisiin. Hän oli vetänyt hyvin hailakan vaaleanpunaisia raitoja poskiinsa ja pitkin kulmakarvojaan. Poskipäät olivat voimakkaan vaaleanpunaiset, silmäripset ripsivärikokkareitten peitossa, ja lilanvärinen huulikiilto loisti hänen tummiksi maalatuilta ja kynällä rajatuilta huuliltaan. ”Hän on käyttänyt varjostus- ja korostusmenetelmää”, vastaa vaimo huomatessaan, että nainen on huolellisesti noudattanut yksityiskohtaista ohjetta siitä, miten voi saada nenän näyttämään kapeammalta, silmät suuremmilta jne. Mutta miltä lopputulos näytti, ehostukselta vai naamiolta?
Naisellinen nainen on viehättävä. Jos hän ei käytä meikkiä, hän on varma itsestään ilman sitä. Jos hän käyttää meikkiä, hän on varma itsestään sen vuoksi, että hän käyttää sitä arvokkaalla tavalla: hennot ääriviivat ja vain aavistuksen verran väriä korostamaan hänen luonnollisia piirteitään. Samoin kuin hänen puheensa ja vaatteensa kertovat hänestä, niin myös hänen meikkinsä. Kertooko se hänen olevan ystävällinen, lempeä ja hänen omaavan kunnioitettavaa lujuutta, vai onko se räikeä, huolimaton ja liikaa huomiota herättävä? Meikin ei tulisi koskaan olla niin voimakas, että sen huomaa paremmin kuin itse ihmisen. Liian huomiota herättävä meikki ei tee ulkonäköä miellyttävämmäksi vaan kertoo vain mainostajien menestyksestä.
Asiasta kiinnostuneille kerrottakoon, että kirjoituksen alussa mainitulla kauniilla naisella oli huulipunaa (joka on tehty risiiniöljystä ja mehiläisvahasta), ripsiväriä (valmistettu sellakasta) sekä luomiväriä (amerikkalaisen valmistusmenetelmän mukaan tehtyä karmiininpunaa, jota on saatu kilpikirvan kaltaisten kirkkaanpunaisten naaraskirvojen kuivatuista ruumiista).
Päätätpä siis kaunistaa itseäsi meikillä tai et, kaunista itsesi joka tapauksessa iloisella hymyllä!
[Huomioteksti s. 21]
Mitä eroa on 10 markan huulipunalla ja 80 markan huulipunalla? ”Pohjimmiltaan ne ovat samanlaisia”, sanoo eräs Yhdysvaltain valtionvirasto
[Tekstiruutu s. 23]
Kosmeettisten aineiden käytön turvallisuusvihjeitä
1. Kaikkiin meikkituotteisiin voi pesiytyä vahingollisia bakteereita, joten uusi meikkisi noin joka neljäs kuukausi.
2. Kun ostat uuden ripsivärikakun, hävitä aina vanha harja.
3. Pese kätesi ennen meikkaamisen aloittamista.
4. Jos meikin levittämiseen tarvitaan vettä, käytä vettä äläkä sylkeä.
5. Puhdista harjasi ja muut meikkausvälineesi kerran viikossa.
6. Pidä kulma- ja rajauskynät terävinä välttääksesi bakteereita. Puhdista kynänterottaja alkoholiin kostutetulla pumpulitupolla.
7. Pidä pullot ja purnukat tiiviisti suljettuina sisällön saastumisen tai pilaantumisen estämiseksi.
8. Älä käytä toisten meikkivälineitä; ne voivat olla likaisia.
9. Älä levitä meikkiä ärsyyntyneelle tai vioittuneelle iholle.
10. Pidä kosmeettiset aineet poissa lasten ulottuvilta.
11. Kun jokin aine aiheuttaa haitallisen reaktion, lakkaa käyttämästä sitä. Jos ongelma ei häviä, mene lääkärin vastaanotolle ja ota mukaasi reaktion aiheuttanut kosmeettinen aine sekä sen mukana tullut esite ja käyttöohje.
12. Ilmoita kosmeettisen aineen aiheuttamasta haitallisesta reaktiosta ensin liikkeeseen, josta olet ostanut tuotteen, tai suoraan maahantuojalle, ja jos ei asia selviä, sitten kuluttaja-asiamiehelle.
[Tekstiruutu s. 24]
Mitä Jumalan sana sanoo kaunistamisesta ja kauneudesta
”Samoin haluan naisten kaunistavan itsensä huolitellulla puvulla, häveliäästi ja tervemielisesti.” – 1. Timoteukselle 2:9
”Olkoon se [kaunistuksenne] sydämen salainen ihminen sen hiljaisen ja lempeän hengen turmeltumattomassa vaatetuksessa, joka on suuriarvoinen Jumalan silmissä.” – 1. Pietari 3:4
”Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!” – Sananlaskut 31:30