Maineikas Brooklynin silta

Kaduille on ahtautunut kymmeniätuhansia innostuneita ihmisiä; toiset marssivat riemuiten juhlakulkueessa, jossa on mukana liikkuvia näytöslavoja esiintyjineen ja orkestereita. New Yorkia halkovalla joella, East Riverilla, on suuri joukko satama-aluksia, joista osa ulvottaa sumusireeneitään vesitykkien suihkuttaessa vettä ilmaan kunnianosoitukseksi. Ohjelma sisältää näytöksiä ja ääni- ja valoesityksen. Liput liehuvat. Ihmiset syövät. Ilotulitus valaisee taivasta.

Mitä newyorkilaiset juhlivat? Oli 24. toukokuuta 1983, ja Brooklynin sillan käyttöönotosta oli ehtinyt kulua tasan 100 vuotta. Mutta miksi juuri silta sai ihmiset innostumaan tällä tavalla?

”BABYLONILLA oli riippuvat puutarhansa, Egyptillä pyramidinsa, Ateenalla Akropoliinsa ja Roomalla Athenaeuminsa. Brooklynilla on siltansa.” Nämä sanat oli eräs ylpeä brooklynilainen kauppias pannut liikkeensä ikkunaan, kun Brooklynin silta avattiin ensi kerran liikenteelle vuonna 1883. Ihmiset olivat innoissaan.

Avajaiset muistettaisiin kauan. Tuona kirkkaana, aurinkoisena toukokuun 24. päivänä Yhdysvaltain presidentti Chester A. Arthur johti juhlakulkueen sillan yli ajoratoja korkeammalle rakennettua kävelytietä pitkin. Tuona iltana taivaalle ammuttiin 14 tonnia ilotulitusraketteja.

”Maailman suurin silta, – – maanosan ja aikakauden mahtavin insinööritaidon näyte.” Tällaiseksi ennusti sillan saksalaissyntyinen suunnittelija Johann Röbling lopputuloksen. Hän oli oikeassa.

Tässä ehkä tärkein syy siihen, miksi komea satavuotisjuhla innosti niin monia. Olihan Brooklynin riippusilta ollut insinööritaidon virstanpylväitä. Sitä paitsi se on yhä käytössä. Sen yli kulkee joka päivä 150000 ihmistä autolla tai jalan. Ja vaikka monet tuskin ajattelevat koko siltaa ylittäessään sitä, heidän oli pakko ajatella sitä 24. toukokuuta, sillä silta oli suurimman osan tuosta päivästä suljettuna. Mutta 18000 ihmisen juhlakulkue sai ylittää sen.

Kallis rakennushanke

Kukapa olisi tiennyt etukäteen, miten paljon tämän sillan rakentamiseen kuluisi aikaa ja rahaa ja miten paljon se vaatisi ihmishenkiä? Johann Röbling oli itse ensimmäinen uhri. Hänen ollessaan tutustumassa rakennuspaikkaan lähellä lauttarantaa hänen toinen jalkansa ruhjoutui rantaan saapuvan lautan tönäisemien paalujen välissä, ja hän kuoli kolmen viikon kuluttua jäykkäkouristukseen.

Riesana oli myös ilmanpainetauti, sillä sitä ei tunnettu silloin eikä sitä osattu varoa.a Miehet, jotka kaivoivat tornien perustuksia ilmatiiviissä vedenalaisissa puuarkuissa, valittivat yhä useammin kärsivänsä nivelkivuista samoin kuin huimauksesta ja oksentelusta. Syvemmälle mentäessä moni mies pääsi hengestään.

Johann Röblingin poika Washington alkoi isänsä jälkeen johtaa rakennustöitä. Mutta ei ehtinyt kulua kuin kolme vuotta, kun ilmanpainetauti ja liikarasitus turmelivat hänen terveytensä. Lopulta hän heikkeni siinä määrin, ettei voinut enää edes käydä rakennuspaikalla. Suurimman osan rakennustöistä hän johti talosta käsin, joka sijaitsi lähellä, Columbia Heightsissa Brooklynissa.

Tällaisen sillan valmistuminen oli melkoinen saavutus. Työt oli tehty hevosten vetämiä vaunuja, vasaroita, talttoja ja höyryvoimaa apuna käyttäen – ei ollut sellaisia työtä säästäviä koneita kuin on nykyään. Sillan rakentamiseen kului 14 vaikeuksien täyttämää vuotta eli 9 vuotta enemmän kuin alun perin oli ajateltu. Se tuli maksamaan yli 15 miljoonaa dollaria eli yli kaksi kertaa alun perin arvioitua enemmän. Sitä rakennettaessa oli kuollut 20 miestä. Mutta valmistuessaan se oli monumentti, joka oli vuosia edellä aikaansa.

Koska se oli yli puolitoista kilometriä pitkä, siitä tuli maailman suurin riippusilta. Se oli myös ensimmäisiä riippusiltoja, joissa käytettiin teräsköysiä. Sen teräsköysien kannattamalla keskijänteellä oli pituutta ennennäkemättömät 485 metriä eli puolet enemmän kuin siihen asti pisimmillä jänteillä. Sen kaksi graniittitornia vaikuttavine goottilaisine kaarineen olivat kookkaimmat ihmisen tekemät rakennelmat Pohjois-Amerikassa.

Poikkeuksellinen silta

Nykyään tämä rakennelma ei enää näytä niin uskaliaalta hankkeelta kuin aikoinaan. Nykyään on suurempia siltoja ja paljon pitempiä jänteitä. Silta näyttää oikeastaan jo hieman vanhalta mutta silti juhlalliselta taustaa vasten, jossa lasista ja teräksestä tehdyt pilvenpiirtäjät kohoavat sen yläpuolelle. Mutta sen käyttöönoton jälkeen tapahtuneesta tekniikan ja arkkitehtuurin kehityksestä huolimatta ei mikään meidän vuosisadallamme vedä vaikuttavuudessaan vertoja vanhalle Brooklynin riippusillalle.

Tämä amerikkalaisille mitä tutuin maamerkki on esittänyt huomattavaa osaa näyttämöllä ja valkokankaalla, se on innoittanut lauluntekijöitä ja sitä on ylistetty runoissa, vitsiniekat ovat olleet myymässä sitä lukemattomia kertoja, ja se on jopa houkutellut monet masentuneet ihmiset hyppäämään siltä viimeisen hyppynsä. Oli miten oli, Brooklynin silta on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan. New York juhli sitä.

Mieliinpainuva ilta

Juhla oli kuitenkin vasta alkamassa hämärän laskeutuessa suurkaupungin ylle. Tällöin sadat veneet täyttivät New Yorkin sataman pohjoisosan sillan alapuolella. East Riverin molemmille rannoille oli kokoontunut yli kaksi miljoonaa newyorkilaista yhdessä muualta tulleitten kanssa. Kansa odotteli yllättävän rauhallisesti ja kärsivällisesti sillan historiaa esittelevän ääni- ja valo-ohjelman alkamista, josta kaikki kuulomatkan päässä olleet saattoivat nauttia.

Sitten tuli juhlan kohokohta. Taivaalle ammuttiin 28 minuutin aikana noin miljoonan markan arvosta raketteja. Taivas liekehti 9600 raketin räjähdellessä sataman yllä. Melu vavisutti lähistön rakennuksia. Newyorkilaiset eivät olleet aiemmin nähneet näin mahtavaa näytelmää. Eräs nuori tyttö sanoi: ”Aion kertoa tästä lapsilleni. Kerron heille miten kaupunki tuli onnelliseksi, hyvin onnelliseksi – vähäksi aikaa.”

Ihmisten hajaantuessa ja hiljaisen, leppeän tuulen puhdistaessa ilman savusta ja ruudista Brooklynin silta seisoi hiljaa paikallaan, valmiina palvelemaan jälleen liikennettä.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

Näkymä sillalta

Kukaan, joka Manhattanilla päin ylittää Brooklynin sillan, ei voi olla huomaamatta oikealla puolella kahta vaikuttavaa rakennusta, joissa kummassakin lukee sana ”Watchtower” ’Vartiotorni’. Heti kun sillan yli johtavalta tieltä poiketaan ensimmäiselle sivukadulle, ollaan Brooklyn Heightsissa, missä sijaitsevat Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran maailmankeskuksen rakennukset. Tämä Seura perustettiin vuonna 1884, vain vuosi Brooklynin sillan valmistumisen jälkeen.

Vain muutaman sadan metrin päässä Brooklynin sillasta – jonka kivet ja vaijerit todistavat sen rakentajien viisaudesta – tämä rakennusryhmä on todisteena erään Jeesuksen Kristuksen, kristillisyyden Perustajan, lausuman ennustuksen täyttymyksestä. Yhteistyössä Vartiotorni-seuran kanssa Jehovan todistajat julistavat nykyään tätä ”valtakunnan hyvää uutista” maailmanlaajuisesti, kuten Jeesus Kristus kauan sitten ennusti tapahtuvan. – Matteus 24:14.

[Kuvat s. 16, 17]

1883

1983