Älä anna television syrjäyttää lukemista
TELEVISION kaikkialle ulottuva vaikutus levittää henkisen erämaan rajoja joka suuntaan. Yhdysvalloissa on 98 prosentissa ja Suomessa 94 prosentissa kodeista televisio. Amerikkalaisilta television katselu vie jopa 45 prosenttia ja suomalaisilta noin 35 prosenttia heidän vapaa-ajastaan. Yhdysvalloissa 18-vuotias on viettänyt keskimäärin enemmän aikaa television ääressä (15000 tuntia) kuin koulussa. 15-vuotias ruotsalainen on viettänyt keskimäärin 9000–10000 tuntia koulussa mutta on istunut 7000–8000 tuntia television ääressä. Suomessa lasten televisionkatselua ei ole tutkittu tällä tavalla. On syntynyt ilmapiiri, jossa kirjailijat kirjoittavat sitä silmällä pitäen, että heidän tuotteitaan käytettäisiin televisiossa.
”Television vallattua ihmisten tajunnan amerikkalaisilta kirjoittajilta alkoi hävitä kirjallisen perinteen taju”, uhosi kirjailija Norman Mailer Yalen yliopiston järjestämässä symposiumissa. Miksi yrittää sydämestään kunnostautua kirjallisesti, kun räikeästi punottu kiihottava, seksikäs juoni tuottaa enemmän televisiolle myytynä kuin kirjan muodossa? Sitä paitsi kuka enää lukee kirjoja? Eikö se ole ajan ja voimien haaskausta, kun teos tulee jonakin päivänä televisiosta?
Koska 70 prosenttia amerikkalaisista tyydyttää nykyään uutisnälkänsä television ja radion välityksellä, kahden viime vuosikymmenen aikana on moni suuri ja pieni iltapäivälehti joutunut lopettamaan ilmestymisensä. Esimerkiksi New York Daily News (sen iltapainos) ja sellaiset perinteiset laatulehdet kuin Washington Star ja Philadelphia Bulletin lakkasivat äkisti ilmestymästä toinen toisensa jälkeen viime vuonna.
Tajuatko, millainen henkinen köyhdyttäjä televisio voi olla? Elokuvien tavoin televisio tavoittaa meidät silmiemme ja korviemme välityksellä. Se hallitsee täysin kahta tärkeää aistiamme. Se huolehtii toiminnasta. Se valvoo koko huomiokenttää. Ja jos jotakin pitää ajatella, se ajattelee meidän puolestamme. Se tunnustelee, tutkii ja selittää kaiken puolestamme pienintä piirtoa myöten, jokaisena mahdollisena hetkenä. Meidän ei tarvitse ajatella eikä välittää eikä miettiä eikä kysellä. Me kyyhötämme sen edessä roboteiksi rappeutuneina tarvitsematta oman ajattelukykymme käyttöä.
Silti ajattelu, joka on henkistä toimintaa, tarvitsee harjaannusta samalla tavoin kuin lihas. ”Varjele käytännöllistä viisautta ja ajattelukykyä”, kehottaa Raamatun sananlasku, ”niin ne osoittautuvat elämäksi sielullesi ja viehkeydeksi kaulallesi.” – Sananlaskut 3:21, 22, UM.
Kirjojen ja aikakauslehtien kustantajat koettavat kiihkeästi kuroa umpeen television audiovisuaalisella vallallaan hankkimaa etumatkaa. Ne houkuttelevat meitä runsaammalla kuvituksella ja vähemmillä sanoilla. Enimmäkseen ne tarjoavat aistillisuutta, himokkuutta, sensaatioita tai mitä tahansa minkä ne arvelevat parantavan kilpailuasemaansa jokaiseen mahdolliseen lukijaan nähden.
Onko meidän tällaisen henkisen ja moraalisen saastevyöryn edessä luovuttava arvokkaan ja antoisan hengenravinnon etsinnästä? Jollei, niin mitä kannattaa tehdä? Ryhdy lukijaksi!
Kehitä lukemisen taitoa
Haluatko kehittää henkisiä kykyjäsi koko laajuudessaan? Tavoitteletko elämän tärkeimpiä arvoja? Oletko tietoinen hengellisistä tarpeistasi? Jos haluat kehittyä näissä suhteissa, joudut edelleen turvautumaan etupäässä kirjoitettuun sanaan.
Toisin kuin televisioruudun ohikiitävät kuvat painettu teksti pysyy paperilla. Me voimme pysähtyä lukiessamme sitä. Me voimme palata siihen. Me voimme miettiä lukemaamme ja tehdä siitä johtopäätöksiä, oppia jotakin, ja joudumme kaiken aikaa pinnistämään henkisiä kykyjämme. Mutta pitkäaikainen ja jatkuva huomion suuntaaminen televisioon voi veltostuttaa ja jopa heikentää henkisiä refleksejämme meidän huomaamattamme. Se aika, jonka jaksamme keskittyä johonkin asiaan, voi lyhetä. Televisio, jonka voimakkaasti keskitettyjä kohtauksia mainokset katkovat muutaman minuutin välein, voi totuttaa meidät väsymään ennenaikaisesti pitkään keskittymiseen. Henkinen kestävyytemme voi kulua loppuun.
Kirjojen ja aikakauslehtien kustantajat ovat selvillä tästä. He tietävät pitkien yhtenäisten tekstipalstojen, joita kuvahavainnollistus ei kevennä, karkottavan tavallisen lukijan. Lyhyt, havainnollisesti kuvitettu kertomus vangitsee huomiomme helpommin. Jos artikkeli on pitkä ja laaja, ositettuna sen aineisto voi paremmin vangita mielenkiintomme. Esimerkiksi se voidaan jakaa yhden tai kahden sivun suuruisiin kokonaisuuksiin, joita kekseliäät väliotsikot ja marginaaleihin sijoitetut asiaan kuuluvat tekstiotteet tai vihjeet – ja kuvat – hallitsevat.
Kehitä ruokahalua lukemiseen
Älä anna minkään riistää sinulta säännöllistä lukuohjelmaa. Jos mielesi työntää lukuaineiston pois, vedä se takaisin kädelläsi. Pakota silmäsi ahmimaan sanoja niin kuin äiti maanittelisi lastaan avaamaan suunsa lusikalle. Upota mielesi sanojen virtaan, kunnes se alkaa uida niiden ymmärtämisessä.
Lukeminen on viestintää. Eikö olekin olemassa monia hengen jättiläisiä, joiden kanssa haluaisit vaihtaa ajatuksia? Osa ihmisen historian suurimpien hengenmiesten sanoista ja viisaudesta on koottu ja säilytetty meille painettuina sanoina. Herkuttele niillä. Myös enkelit ovat puhuneet sanoja, joita ihmiset ovat tallentaneet. Ja mikä tärkeintä, Jumala itse on antanut elämän sanoja kaikenikäisiä ihmisiä varten. Niitä säilytetään pyhässä Raamatussa. Lukiessasi Raamattua itse huomaat, että ”Jumalan sana on elävä ja voimaa uhkuva”. – Heprealaisille 4:12; Luukas 1:19; 9:35; Johannes 8:40; 2. Timoteukselle 3:16, 17.
Kaiva sanojen merkitys esiin
Jos lukeminen ei ole sinulle helppoa, älä anna periksi. Voit oppia tämän taidon. Käy tähän ongelmaan tarmokkaasti käsiksi. Luultavimmin ongelmasi syynä on se, ettet tunne monia sanoja. Mutta kuinka monella meistä on sama tilanne? Nykysuomen sanakirjassa on runsaat 200000 sanaa. Tavallinen aikuinen käyttää siitä tuskin viidettäosaakaan. Ajattelehan mitä meiltä puuttuu!
Joskus jonkin sanan merkitys voi olla piilossa niin kuin kuoren peittämä pähkinän sydän. Me rikomme kuoren, vedämme sydämen ulos, maistamme sitä ja huomaamme sen herkulliseksi ja ravitsevaksi. Sanat ovat samalla tavalla palkitsevia. Älä heitä outoa sanaa, vierasperäistäkään sanaa, pois, ennen kuin olet rikkonut sen arvoituksellisen kuoren. Uuden sanan oppiminen kiihottaa mielikuvitusta. Se tuo mieleen jotakin vastaavaa, samaa tarkoittavaa – se on kuin timantti, joka sädehtii valoa moneen suuntaan. Jokainen uusi sana valaisee mieltä jollakin aivan uudella alueella.
Mitä sinun pitäisi ensimmäiseksi tehdä nähdessäni sanan, jota et tunne? Eräs asiantuntija sanoo, että ensiksi hän yrittää arvata sanan merkityksen sen tekstiyhteydestä. Mitä ympäröivät sanat paljastaisivat, jos tuo sana puuttuisi? Tämä jo antaa johtolankoja.
Mutta älä jää vain arvailemaan tai miettimään. Riko kuori! Etsi tuo sana sanakirjasta.
Sanokaamme että olet törmännyt sanaan ”katalysaattori”:
”Hannun huumorintaju osoittautui katalysaattoriksi, joka kevensi koko seurueen synkkyyttä tuona iltana.”
Pelkkä tekstiyhteys antaa meille hyvän käsityksen siitä, mitä ”katalysaattori” tarkoittaa. Mutta uskaltaisitko jo käyttää tätä sanaa? Katsokaamme siis sanakirjasta ”katalysaattorin” täsmällinen merkitys ennen kuin lisäämme sen aktiiviseen sanavarastoomme:
”KATALYSAATTORI, aine joka vaikuttaa kemialliseen reaktioon ottamatta siihen itse varsinaisesti osaa.” – Nykysuomen sivistyssanakirja.
Sen lisäksi että ”katalysaattori” kuuluu kemian peruskäsitteisiin, se on hyvä sana kuvaamaan, miten Hannun huumori ’vaikutti’ keventävästi synkkään mielialaan. Mutta mitä kätkeytyy merkityksen taakse? Minne työntyvät pähkinän tuottaneen puun juuret?
Me löydämme ”katalysaattorin” kokonaisen sukulaissanojen perheen keskeltä. Vähän sen alapuolella sanakirjassa on substantiivi ”katalyysi”, joka juontuu kahdesta yhteenliitetystä kreikan juurisanasta, jotka ovat kata ’alas’ ja lyein ’hajottaa’.
Sanan avaaminen tällä tavalla kaivamalla esiin sen juuret voi auttaa meitä muistamaan sanoja ja ymmärtämään paremmin jo tuntemiamme sanoja. Se avaa yhdellä kertaa kokonaisia uusia sanaperheitä. Kieliasiantuntijoitten mukaan antoisinta tällaisessa sanakirjojen käytössä onkin nimenomaan juurisanojen merkityksen oppiminen.
”Katalysaattorin” ympärillä on usealla palstalla sanoja, joiden kaikkien alkuosana on ”kata” eli kreikan kata ’alas’. Monissa sanakirjoissa alkuliite kata- mainitaan ja selitetään vain kerran koko tämän sanaperheen alussa, minkä jälkeen alkukielen sanat esitetään kokonaisina. Muutama esimerkki:
”Katapultti”, (kreik. katapoltes = kivenheittokoje) jousi- tai jännevoimainen heittokoje.
”Katastrofi”, (kreik. katastrofe = käänne, loppu) ratkaiseva (tuhoisa) käännekohta; suuronnettomuus, tuho . . . Näin yksi yksinkertainen juurisana avaa kokonaisen sanojen maailman.
Ajan varaaminen jonkin hyvän sanakirjan johdantoaineiston tutkimiseen on itsessään opettavaa. Ja oletpa koulussa tai et, voit hankkia hyvän lukutaidon kehittämällä sanakirjan käytöstä tämän esimerkin mukaisesti hyvän tavan.
Mikä on lukemisen arvoista?
Kaiken kioskit ja kirjakaupat täyttävän roskan keskeltä löytyy aina jotakin arvokasta luettavaa. Mutta mistä voi varmasti tietää, mikä on hyvää lukemista? Yksi parhaista ohjeista lukemisen tai minkä tahansa muun viestinnän suhteen tulee lähes kahdentuhannen vuoden takaa: ”Mikä on totta, mikä ansaitsee vakavaa huomiota, mikä on vanhurskasta, . . . siveellisesti puhdasta, . . . rakastettavaa, mistä puhutaan hyvää, jos on jotakin hyvettä ja jos on jotakin ylistettävää, sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” – Raamattu, Filippiläiskirjeen 4:8:ssa.