Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g82 8/10 s. 21-23
  • Ruumiin vai koko ihmisen ylösnousemus?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Ruumiin vai koko ihmisen ylösnousemus?
  • Herätkää! 1982
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Omalaatuista kuvakieltä
  • Teologinen ongelma
  • Koko ihmisen ylösnousemus
  • Ylösnousemus, tuomiopäivä ja luopumus
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
  • Synnynnäinen kuolemattomuus vai ylösnousemus?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
  • Miten luja on uskosi ylösnousemukseen?
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1998
  • Valtakunta ja ylösnousemustoivo
    Vartiotorni – Jehovan valtakunnan julistaja 1982
Katso lisää
Herätkää! 1982
g82 8/10 s. 21-23

Ruumiin vai koko ihmisen ylösnousemus?

MONET tietävät, että Raamattu lupaa kuolleille ylösnousemuksen. Ja jos se on merkitsevä omaisten tapaamista onnellisissa olosuhteissa, he ovat yhtä mieltä siitä, että se olisi varmasti suurenmoista. Mutta se käsitys, että tapahtuisi saman ruumiin ylösnousemus, joka koostuisi samoista atomeista jotka siinä olivat alun perinkin, saa jotkut vilpittömät ihmiset epäilemään koko asiaa.

Ilmaus ”minä uskon . . . ruumiin ylösnousemisen” on osa niin sanottua apostolista uskontunnustusta, jonka sanotaan ”yhdistävän kreikkalaista, roomalaista ja evankelista kristikuntaa”. Toisin sanoen useimmat katoliset, ortodoksiset ja protestanttiset kirkkokunnat opettavat, että tuomiopäivänä kaikkien ihmisten ruumiit nousevat maasta tai merestä ja ne yhdistyvät jälleen ”sieluihinsa” voidakseen sen jälkeen päästä osalliseksi joko taivaan autuudesta tai helvetin tuskista.

Athanasiuksen uskontunnustuksessa, jonka useimmat kristikunnan kirkkokunnista hyväksyvät, sanotaan:

”Sieltä [Kristus] on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Jonka tulemiseen kaikkien ihmisten pitää ruumiillisesti nouseman kuolleista ja tekemän tili, kunkin töistänsä. Jotka hyvää ovat tehneet, käyvät iankaikkiseen elämään, mutta jotka pahaa ovat tehneet, joutuvat iankaikkiseen tuleen.”

Omalaatuista kuvakieltä

Tällainen käsitys synnyttää omalaatuista kuvakieltä. Lainaamme erästä katolista julkaisua (Our Sunday Visitor):

”Kuolemassa sielu erkanee ruumiista. Se tutkitaan ja palkitaan pääsyllä taivaaseen tai tuomitaan kiirastuleen tai helvettiin. Sillä välin ruumis alkaa turmeltua ja palata tomuun, josta se on otettu. . . . Joskus ihmisiä hukkuu mereen, ja niinpä he hajoavat alkutekijöihinsä meren syvyydessä. Silti kaikki on mahdollista Jumalalle, ja varmasti Jumalan on hyvin helppo koota yhteen ainekset, olkootpa ne tomua tai tuhkaa tai merten syvyyksissä.” Ihminen voi kuvitella näkevänsä, miten atomit lentävät maasta ja merestä ja jopa muista eliöistä ja yhdistyvät jälleen niiden alkuperäisiksi ruumiiksi, jotka ovat eläneet joskus aiemmin.

Tätä eriskummallista oppia puolustetaan väittämällä, että koska ruumis on väline, jonka avulla pahat ovat tehneet syntiä tai vanhurskaat ovat osoittaneet nuhteettomuutensa, on johdonmukaista että ruumiin tulee yhtyä sieluun asianmukaisen palkinnon tai rangaistuksen saamiseksi. Samainen katolinen julkaisu jatkaa:

”Tosin sielu voi yksinkin tulla hyvin onnelliseksi taivaassa. Kuitenkin ruumiilla, joka on ollut sen toverina sen maallisen kamppailun aikana, on ilman muuta oikeus nauttia ikuisesta onnellisuudesta, tai sitä tulee rangaista ikuisesti, jos se on sen ansainnut. Mutta sen täytyy varmasti herätä jälleen.

”Mutta sen lisäksi että vanhurskaitten ruumiit nousevat ylös kaikessa loistossaan, kauneudessaan ja ihmeellisyydessään, on tapahtuva myös kadotukseen joutuvien kauhea ja pirullisen ruma ylösnousemus. Sillä pahojen ylösnousseet ruumiit tulevat olemaan hirvittävää, pelottavaa, luotaantyöntävää ja kammottavaa katseltavaa. Ne nousevat haudoista vain yhdistyäkseen jälleen sieluihin, jotka on jo tuomittu ikuisiksi ajoiksi helvettiin.” Mikä kaamea kuva!

Teologinen ongelma

Ei ihme, että katoliset hakuteokset, kuten ranskalainen Apologétique, sanovat ”ruumiin ylösnousemusta” ”arvoitukseksi”. Mutta miksi katoliset, ortodoksiset ja protestanttiset kirkkokunnat ovat omaksuneet tällaisen ”arvoituksen”? Syynä on se, että heidän on pakko opettaa ”ruumiin ylösnousemusta” päästäkseen eroon eräästä hämmentävästä ongelmasta.

Heidän ongelmansa on tiivistettynä seuraavanlainen: Sana ”ylösnousemus” merkitsee ”kuolleista heräämistä eli elämään palaamista”. On siksi johdonmukaista, ettei voi olla ylösnousemusta, jollei kukaan ole todellisuudessa kuollut. Kaikki kristikunnan pääkirkkokunnat opettavat myös sielun kuolemattomuutta. Ne opettavat, että kun ihminen kuolee, hän ei todellisuudessa olekaan kuollut. Hänen ”sielunsa” jatkaa elämistään. Hän ei siksi ’voi palata elämään’ eli saada ylösnousemusta. Kristikunnan teologien pulmana oli sovittaa ylösnousemus (kuolleista herääminen) yhteen luontaisen kuolemattomuuden kanssa.

He ratkaisivat ongelman keksimällä opin ”ruumiin ylösnousemuksesta”, jota he sanoivat arvoitukseksi, sillä miten voidaan – vaikka kuinka käytettäisiin mielikuvitusta – elävän ”sielun” vaatettamista liharuumiilla pitää ylösnousemuksena eli kuolleista heräämisenä?

Sitä paitsi ”ruumiin ylösnouseminen”, kuten eräät kirkkokunnat opettavat, merkitsisi täsmälleen saman ruumiin uudelleen kokoamista, joka ihmisellä oli ollut ennen kuolemaansa. Mutta miten voidaan ainekset, joista luonnossa tapahtuvan hajoamisen ja aineidenkierron kautta on tullut osa monien ihmisten ruumista, antaa takaisin kaikille näille ihmisille, kun he saavat ylösnousemuksen? Se on toinen arvoitus.

Lopuksi: mitä mieltä on rasittaa henkiolentoa liharuumiilla, joka tarvitsee unta, syömistä ja juomista puhumattakaan siitä, että ruumiin täytyy päästä eroon kuona-aineista? Ja kuinka kauan tällainen ruumis säilyisi ”helvetin” ”ikuisessa tulessa”, joka myös on osa kristikunnan viimeisen tuomion ohjelmaa?

Koska kaikki nämä ”arvoitukset” ovat sidoksissa katoliseen, ortodoksiseen ja protestanttiseen oppiin ”kuolemattomasta sielusta” ja ”ruumiin ylösnousemisesta”, ei ole yllätys, että monet nykyään epäilevät koko ylösnousemusajatusta. Mutta koska kirkkokunnat jotka opettavat näitä oppeja väittävät myös noudattavansa Raamattua, tarkastelkaamme nyt, mitä raamatunoppineet ja Raamattu itse sanovat tästä.

Koko ihmisen ylösnousemus

Yhä useammat oppineet myöntävät, ettei dualistisella sielu ja ruumis -teorialla ole lujaa raamatullista perustaa. Seuraavassa muutama tyypillinen lainaus:

”Käsitys kuolemattomuudesta on kreikkalaisen ajattelun tuotetta, kun sitä vastoin ylösnousemustoivo kuuluu juutalaiseen ajatteluun.” – Protestanttinen Dictionnaire Encyclopédique de la Bible (1935).

”Sielu VT:ssa [Vanhassa testamentissa] ei merkitse osaa ihmisestä vaan koko ihmistä – ihmistä elävänä olentona.” – New Catholic Encyclopedia (1967).

”Raamattu ei esitä oppia sielun kuolemattomuudesta.” – The Concise Jewish Encyclopedia (1980).

”Itse asiassa UT [Uusi testamentti] ei kerro ’ruumiin ylösnousemisesta’ eikä ’lihan ylösnousemisesta’ vaan ainoastaan ’kuolleitten ylösnousemuksesta’ tai ’ylösnousemuksesta kuolleista’. Ylösnousseet ovat täysiä, kokonaisia ihmisiä.” – New International Dictionary of New Testament Theology (1978).

Sen sijaan että Raamattu opettaisi ”ruumiin ylösnousemista”, se osoittaa, kuten myös Jehovan todistajat uskovat, että kun sielu on kuollut, se on todellakin kuollut, että Jumalan antama rangaistus tahallisesta synnistä on kuolema, ei ikuinen kidutus, ja että Jumala tarjoaa katuville ihmisille toivon todellisesta ylösnousemuksesta eli ”kuolleista heräämisestä”. (Hesekiel 18:4; Roomalaisille 6:23; Johannes 5:28, 29; Apostolien teot 17:30, 31) Tämä merkitsee sielun eli koko ihmisen ylösnousemusta. Samoin kuin Jumala antaa jyvälle ”sellaisen ruumiin kuin hän on tahtonut”, samoin hän on tekevä herättäessään kuolleista ihmisiä. (1. Korinttolaisille 15:35–40, The Jerusalem Bible) Tämän toivon ja itse kristillisyydenkin perustana on Kristuksen kuolema ja ylösnousemus.

Tällainen toivo antaa elämälle todellisen tarkoituksen. Sen mukaan suurenmoinen tulevaisuus odottaa niitä, jotka nyt palvelevat Jumalaa. Toiveet siitä, että voi olla jälleen yhdessä kuoleman kohdanneitten omaistensa kanssa, eivät ole turhia unelmia. Ja luja vakaumus siitä, että Jehova Jumala tosiaankin herättää kuolleet, on vahvistanut Jehovan todistajia nuhteettomuutensa säilyttämisessä Jumalaa kohtaan silloinkin, kun hallitsijat ovat kuoleman uhalla yrittäneet pakottaa heidät rikkomaan Jumalan lakia.

Apostoli Paavali kirjoitti: ”Jos kuolleita ei herätetä, niin ’syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme’.” (1. Korinttolaisille 15:32) Tietenkin hän uskoi ylösnousemukseen. (Apostolien teot 24:15) Koska monilta nykyään puuttuu aito ylösnousemustoivo, he omaksuvat päämäärättömän elämänfilosofian, johon Paavali viittasi. Oletpa sinä sitten sellainen tai et, me pyydämme sinua tarkastelemaan todisteita todellisesta raamatullisesta ylösnousemustoivosta. Jehovan todistajat kertovat siitä sinulle mielellään. Tällainen tieto voi muuttaa koko elämänkatsomuksesi.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa