Elämän ja kuoleman joki

Herätkää-lehden Intian-kirjeenvaihtajalta

”PALATESSAMME näimme, että vettä tuli pienenä purona meitä kohti. Aloimme juosta, ja vesi seurasi meitä, sai meidät kiinni ja sen jälkeen me juosta loiskimme vedessä. Riisuimme sandaalimme voidaksemme juosta nopeammin, mutta vesi nousi koko ajan ja pyörteili nyt nilkkojemme ympärillä. Onneksi pääsimme kotiin ja ryntäsimme yläkertaan varmoina siitä, ettei vesi nousisi sinne asti.

”Menimme katolle seuraamaan tulvan nousua. Oli outoa seurata teiden muuttumista virroiksi ja kohiseviksi joiksi, jotka yhtyivät kadunristeyksissä. Vesi nousi nopeasti. Meidän kaupunginosassamme vettä oli lopulta puolitoista metriä.”

Näin kertoi eräs intialaisen Patnan kaupungin asukas kokemuksistaan mahtavan Gangesin tulviessa rajusti.

Kuvittele 2500 kilometrin pituista jokea, joka elättää 300 miljoonaa ihmistä. Neljästoista osa koko ihmiskunnasta siis turvaa Gangesin virtaamiseen toimeentulolähteenään. Mutta monille intialaisille Ganges merkitsee vielä enemmän. Hinduille se on Ganga, (Himalajan personoituman) Himavatin tytär, jumala jota palvotaan. He uskovat, että peseytymällä Gangesissa ihminen puhdistuu synneistään, ja vainajan, jonka tuhka sirotellaan siihen, ajatellaan menevän suoraan taivaaseen.

Uttar Pradeshissa

Joki alkaa intialaisesta Uttar Pradeshin osavaltiosta läheltä Tiibetin rajaa noin kolmen kilometrin korkeudella Himalajalla sijaitsevasta jääluolasta. Sulavan lumen paisuttama nuori joki virtaa kohisevina koskina pitkin rosoisia rinteitä ja yhtyy pian toiseen lähdejokeen, Alaknandaan. Tällä kohtaa se on todella nimensä arvoinen. Ganga, joksi Gangesia kutsutaan Intian kielillä, tarkoittaa ’nopeaa menijää’.

Lopulta joki jättää vuoriston ja juoksee Hardwarin raunioitten läpi. Nykyään näissä raunioissa asuu enimmäkseen hindulaisia ”pyhiä miehiä”. Tavallisesti heillä on yllään vähäinen lannevaate, heidän hiuksensa ovat ruokkoamattomat ja he ovat hanganneet ruumiiseensa ”pyhää” tuhkaa.

Nyt Ganges virtaa rauhallisemmin kohti kaakkoa. Tällä välin etelästä lähestyy toinen suuri joki. Jumnan alkulähteet ovat myös korkealla Himalajalla, ja matkattuaan lähes 1400 kilometriä se yhtyy kohta Gangesiin Allahabadin kohdalla. Mutta ennen yhtymistään nämä kaksi jokea muodostavat niin sanotun doabin eli ’kahden joen välisen maan’.

Tiettyinä aikoina vuodesta doab muuttuu reheviksi vehnä-, ohra-, hirssi- ja puuvillapelloiksi. Jopa Gangesin hiekkaisiin rantavalleihin syntyy vehnä- ja sokeriruokopeltoja. Särkät tuottavat myös runsaasti arbuuseja, kurkkuja ja herkullisia meloneja.

Ennen Jumnaan yhtymistään Ganges kulkee halki Kanpur-nimisen teollisuuskaupungin, ”Intian Manchesterin”. Täälläkin Ganges on antelias. Kanpurissa asuva Wilfred John kertoo: ”Gangesin perääntyessä pitkänä kuivana kautena maalaiset rakentavat sen särkille pieniä hökkelikyliä. He kasvattavat kaikenlaista pientä hedelmällisessä maaperässä, ja he tuovat joka päivä venekuormittain vihanneksia ja myyvät niitä tien ohessa.” Mitä tapahtuu joen tulviessa? ”Nämä viljelijät muuttavat joka vuosi pois pienine karjoineen ja vähäisine kimpsuineen ja etsivät muualta tilapäistä suojaa seuraavaan kuivaan kauteen asti.”

Lopulta Jumna ja Ganges yhtyvät Allahabadissa. Se, että Jumnaa pidetään myös pyhänä, nostaa nyt Gangesin pyhyyden kaksinkertaiseksi, ja monet pyhiinvaeltajat tulevat jokien yhtymäkohtaan palvomaan ja peseytymään joessa. Allahabadin jälkeen joen tulvatasanko on joskus 16 kilometrin levyinen. Kuumana, kuivana kautena se voi näyttää petollisen leppoisalta, mutta sadekautena se voi muuttua kuohuvaksi, vastustamattomaksi virraksi – joeksi joka voi tappaa varomattoman.

Seuraava suurempi kaupunki on Varanasi eli Benares, toinen pyhiinvaelluspaikka. Joen rannalla on kilometrien pituudelta porraspengermiä, ghateja, joita pitkin pyhiinvaeltajat laskeutuvat veteen peseytymään. Eräs paikalla käynyt kertoo: ”Rantaviiva on tupaten täynnä hartaita hinduja suorittamassa erilaisia palvontatekoja. Surevat ihmiset keräävät tuhkaa poltettujen sukulaistensa hehkuvista jäännöksistä; toiset seisovat vedessä kuka missäkin uskonnollisten peseytymismenojensa vaiheessa. Edelleen toiset istuvat jalat ristissä kunnioittavassa asennossa, ja he nähtävästi yhdistävät joen palvonnan auringon palvontaan. He kaatavat jokeen vettä juomauhrina ja mumisevat aurinkoon päin kääntyneinä mantroja.”

Bihariin ja Länsi-Bengaliin

Joen kiemurrellessa itään Biharin osavaltioon kasvillisuus muuttuu vähitellen niin että lopulta riisi on vallitsevana. Siihen on kaiken aikaa yhtynyt muita jokia, mm. Kosi, jonka vedet tulevat läheltä Mount Everestiä. Joki suurenee koko ajan. Riisistään kuuluisan Patnan itäpuolella joen ”mutkitteluvyöhyke” levenee 32 kilometrin levyiseksi.

Biharista Ganges soluu arvokkaasti Länsi-Bengaliin ja sen jälkeen Intiasta Bangladeshin puolelle. Sen valtava suistoalue alkaa vähän ennen Bangladeshin rajaa. Suiston laajuus on kaiken kaikkiaan 57000 neliökilometriä. Täälläkin joki on elämää antava. Suiston maisemat ovat rehevän vihreitä. Bengalilaiset viljelijät kasvattavat 295:tä erilaista riisilajia.

Suiston rannanpuoleisella sivulla on vuoroveden vaikutuspiirissä olevia viidakoita, ja niissä asuu bengalintiikereitä ja gangesingaviaaleja (krokotiileja). Vesissä elää monenlaisia kaloja, jotka ylläpitävät vähäistä kalastuselinkeinoa.

Bangladeshin puolella suistossa Gangesin pääuoman nimenä on Padma. Tämä uoma jakautuu lopulta moniksi kanaviksi. Vihdoin mahtava Ganges tyhjentyy noin 40 suuhaaran kautta Bengalinlahteen.

Suiston eteläisin suuhaara, Hooghly, jää Intian puolelle ja virtaa Kalkutan suurkaupungin halki. Vaikka Kalkutta sijaitseekin 130 kilometrin päässä merestä, se on kuhiseva satamakaupunki. ”Hooghlyn kautta Kalkutta käy tavaramääräisesti suurta kauppaa”, sanoo Kalkutan lähistöllä syntynyt Tapash Chakravarty. ”Kalkutta on maailman suurin juutinviejä, ja siellä on myös Intian perinteinen teepörssi. Gangesin ansiosta Kalkutta on se mikä se on.”

Elämän ja kuoleman joki

Mielialoistaan riippuen Ganges voi merkitä elämää tai kuolemaa niille 300 miljoonalle ihmiselle, jotka asuvat leveällä Gangesin tasangolla. Monsuunisateitten tullessa joki voi muuttua raivoavaksi tulvaksi ja nousta rannoilleen ja viereisille maille.

Biharin osavaltiossa monien elämä on kovin epävarmaa. Kuivina aikoina he ovat vaarassa kuolla nälkään. Mutta sadekautena he saavat paeta jotteivät hukkuisi. Eräs Biharissa sijaitsevaa Patnaa äskettäin koetelleista talvista selvinnyt kertoi, että lehtitietojen mukaan yksistään Patnassa ja sen lähiympäristössä vaurioitui 140000 rakennusta ja yli 300000 ihmistä joutui kodittomaksi. Ganges voi siis olla kuoleman joki!

Näin käy kuitenkin vain silloin, kun ihmiset eivät lue sen mielialoja ja ryhdy varotoimiin. Todellisuudessa siitä voidaan puhua paljon enemmän elämän jokena. Se kuljettaa joka päivä 900000 tonnia lietettä ja samalla suuret määrät vuorilta tulleita luonnonsuoloja. Tulva-aikoina ne huuhtoutuvat maaperään antaen yhdelle maailman viljellyimmistä alueista tuoreen, hedelmällisen ruokamultakerroksen.

Miljoonat hindut palvovat tätä arvaamatonta elämää antavaa jokea. Monet intialaiset kuitenkin tajuavat, että todellisuudessa se on vain persoonaton joki. He tietävät sen olevan lahja rakkaudelliselta Luojalta, jonka nimi on Jehova. Sen sijaan että he palvoisivat luomakuntaa he kiittävät Luojaa elämästä, jonka mahtava Ganges on mahdollistanut niin monille.

[Huomioteksti s. 26]

Suistossa on vuoroveden vaikutuspiirissä olevia viidakoita, joissa asuu bengalintiikereitä ja gangesingaviaaleja

[Huomioteksti s. 27]

Mahtava Ganges jakautuu lopulta moniksi kanaviksi ja tyhjentyy vihdoin noin 40 suuhaaran kautta Bengalinlahteen

[Kartta s. 25]

(Ks. painettu julkaisu)

KIINA

TIIBET

NEPAL

SIKKIM

BHUTAN

Brahmaputra

BANGLADESH

GANGES

Jamuna

Noakhali

Gangesin suuhaarat

BENGALINLAHTI

INTIA

Gangotri

Hardwar

Alaknanda

Ramganga

GANGES

DELHI

Agra

Jumna

Betwa

Lucknow

Kanpur

Allahabad

Benares

Gumti

Son

GANGES

Gogra

Gandak

Patna

Kosi

Monghyr

KALKUTTA

Hooghly