Tajuatko näkemäsi merkityksen?
”RAHAA rehellisin keinoin jos voit; jos et voi, niin keinolla millä tahansa rahaa.” Näin on kirjoittanut kuuluisa roomalainen runoilija Horatius. Hänen sanansa kuvaavat osuvasti, nykyään paremmin kuin silloin, sen asenteen, joka hyvin monilla ihmisillä on kautta maailman.
Etkö ole yhtä mieltä siitä, että on vain vähän sellaista, mitä jotkut eivät haluaisi tehdä rahasta? Antakaamme viimeaikaisten tapahtumien valaista tätä. ”Rahan rakkaus” voi saada ihmiset toimimaan esimerkiksi seuraavin tavoin:
VALEHTELEMINEN JA PETTÄMINEN
”Monet [Länsi-Saksan] Nordrhein-Westfalenin koulujen opettajista mitä luultavimmin kutsutaan pian oikeuteen vastaamaan petossyytteisiin . . . He ovat vuosien ajan koonneet melkoisesti rahaa tekemättömistä ylitöistä . . . myös olemattomina päivinä, kuten esimerkiksi helmikuun 30. tai kesäkuun 31. päivänä, tehdystä työstä . . . sairaslomalla tehdystä työstä.” – Frankenpost, 11.6.1979.
LAHJUSTEN VASTAANOTTO
”Italian jalkapallomestaruuden voittaneen Milanon joukkueen johtaja ja 13 pelaajaa useasta joukkueesta on vangittu syytettyinä lahjusten vastaanotosta etukäteen sovittaja otteluja varten . . . Syytteen mukaan urheilijoille oli maksettu jopa 48000 markkaa henkeä kohti, jotta ottelut olisi hävitty.” – Time, 7.4.1980.
TOISTEN HÄIKÄILEMÄTÖN RIISTO
”Ne USA:n kuubalaiset, joilla on sukulaisia Kuubassa ja jotka kokoontuivat Key Westiin Ohiosta, Kaliforniasta ja New Yorkista, huomasivat, etteivät heidän tuhansien dollareitten käteisvaransa riittäneet kohtuuttomien hintojen maksamiseen. Kapteenit vaativat 1000 dollaria tai enemmän kunkin pakolaisen kuljettamisesta, kalastusalukset vaativat jopa 50000 dollaria.” – Time, 12.5.1980.
OMAISUUDEN TUHOAMINEN
Yhdysvalloissa ”sytytetään nykyään tahallaan yli 100000 tulipaloa vuodessa, mikä merkitsee 400 % lisäystä vuoden 1967 jälkeen . . . Noin 40 % kaikista tämän maan tuhopoltoista tapahtuu taloudellisista syistä.” – Time, 31.10.1977.
VARASTAMINEN
”Vanhemmat, ystävät, naapurit ja tuttavat pitivät kaikkia viittä ’kohteliaina, älykkäinä ja huomaavaisina nuorina miehinä’. . . . Mutta nyt on koko Länsi-Saksan poliisin lisäksi myös Interpol monien päivien ajan etsinyt neljää heistä. Syynä on se, että heidän epäillään tehneen viisi aseellista ryöstöä supermarketteihin. . . . ja vieneen mennessään šekkejä ja rahaa 2,4 miljoonan D-markan [4,8 miljoonan markan] arvosta . . . Vaikuttimena . . . poliisin tutkimusten mukaan oli silkka ahneus.” – Wiesbadener Kurier, 19.–20.7.1980.
KIDNAPPAUKSET
”Rikos- ja rangaistusopin tuntija Ernst Seelig kirjoitti vielä 1950-luvulla kirjassaan Lehrbuch der Kriminologie [Rikosopin käsikirja]: ’Kidnappaus – ihmisten ryöstäminen lunnaitten kiristämiseksi, Yhdysvalloissa melko yleinen, lähes urheiluna pidetty gangsterien käyttämä menetelmä, jota tuskin voidaan ajatella tänne Eurooppaan.’ Mutta vuonna 1958 tehtiin Saksassa ensimmäinen tällainen rikos, vierasperäiseltä nimeltään ’kidnappaus’ . . . Viisi vuotta [vuonna 1971] tapahtuneen supermarketmiljonääri Theo Albrechtin ryöstön jälkeen Saksan liittotasavallassa on tehty 15 kidnappausta, yksistään vuonna 1976 tehtiin 6 kidnappausta. Rikolliset vaativat yhteensä 40412000 D-markkaa [80800000 markkaa] lunnaina.” – Stern, 6.1.1977.
MURHAAMINEN
”Harkittuaan kolme päivää lautamiehet ovat Kremsissä Ala-Itävallassa todenneet [erään 31-vuotiaan miehen] syylliseksi vaimonsa ja anoppinsa kuristamiseen . . . Piirisyyttäjä väitti vastaajan toimineen kylmäverisesti ja taloudellisesta ahneudesta siinä toivossa, että hän kaksoismurhan jälkeen perisi uhrien omaisuuden.” – Frankfurter Allgemeine Zeitung, 27.6.1980.
Poikkeuksellisia tapauksiako? Voit löytää samanlaisia uutisia omasta sanomalehdestäsi.
Miksi se on lisääntymässä?
Ahneus on jo vanha asia, kuten roomalaisen runoilijan sanat osoittivat. Mutta nykyään se on saavuttanut uusia ulottuvuuksia. Koskaan aiemmin ei yhdellä ihmissukupolvella ole ollut yhtä paljon aineellista omaisuutta ja mukavuuksia. Koskaan aiemmin eivät mainostajat ole yhtä hyvin onnistuneet vakuuttamaan ihmisille, että kaikki tällainen on ”ehdottoman välttämätöntä” onnellisuudelle. Rahasta, ostovälineestä, on yhä enemmän tullut onnellisuuden mitta.
Tietenkään ei jokainen, joka tekee työtä vain ansaitakseen rahaa, ole ”rahaa rakastava”. (Vrt. 1. Tim. 3:2, 3.) Mutta monet ovat sellaisia. Jotkut rakastavat rahaa sen vuoksi mitä sillä saadaan ostaa, ja he toivovat voivansa ostaa myös onnea. Mutta toisten hullaantuminen rahaan on kiihkeämpää. Kirjan The Paper Economy tekijä väittääkin, että ”useimmille meistä . . . se ei ole keino jonkin päämäärän saavuttamiseksi, se on intohimo”. Tämä kenties osaltaan selittää sen, miksi ahneudesta johtuvien rikosten määrä kasvaa jatkuvasti, miksi yleisölle palkintoja tarjoavien television tietokilpailujen suosio ei vähene ja miksi jopa inflaatiosta ja työttömyydestä huolimatta tuhlataan joka päivä valtavasti rahaa veikkaukseen, lottoon ja kaikenlaisiin arpajaisiin.
Raamattu on varoittanut, että ”viimeisinä päivinä” ihmiset olisivat ”rahaa rakastavia” tai, kirjaimellisesti kreikasta käännettynä, ”rakastaisivat hopeaa”. (2. Tim. 3:1, 2) Mutta meidän täytyy rakastaa jotakin muuta kuin hopeaa, jos aiomme selviytyä nykyisen pahan yhteiskunnan ”viimeisistä päivistä”. Sananlaskujen 3:13–18 selittää: ”Autuas se ihminen, joka on löytänyt viisauden, ihminen, joka on saanut taidon. Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. . . . Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat.”
Kun pidät silmäsi auki, näet joka päivä todisteita siitä, että ”rahan rakkaus” ei ole koskaan ollut näin voimakasta. (Vrt. 1. Tim. 6:9, 10.) Hanki samalla jumalista viisautta ja tarkkanäköisyyttä tutkimalla Raamattua, niin tulet tajuamaan, mitä nämä todisteet todella merkitsevät: että ”viimeisissä päivissään” oleva materialistinen, rahaa korostava yhteiskunta korvataan pian Jumalan uudella järjestelmällä. Siellä rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen syrjäyttävät ”rahan rakkauden” ikuisiksi ajoiksi.
[Kuva s. 23]
RAHAA RAKASTAVAT . . . . . . YKSI ”VIIMEISTEN PÄIVIEN” MERKKI