Vartiotornin VERKKOKIRJASTO
Vartiotornin
VERKKOKIRJASTO
Suomi
  • RAAMATTU
  • JULKAISUT
  • KOKOUKSET
  • g80 8/12 s. 12-14
  • Oletko sinä lääkkeiden tarpeettoman käytön uhri?

Ei videoita valitulla osuudella.

Anteeksi, videon lataamisessa tapahtui virhe.

  • Oletko sinä lääkkeiden tarpeettoman käytön uhri?
  • Herätkää! 1980
  • Väliotsikot
  • Samankaltaista aineistoa
  • Hyökkäävää mainontaa
  • Reseptilääkkeitten myynnin edistäminen
  • Lääkäri vaikean pulman edessä
  • Mitä voit tehdä suojellaksesi itseäsi?
  • Onko lääkkeitten nauttiminen turvallista?
    Herätkää! 1976
  • Miten voin päästä eroon huumeista?
    Herätkää! 1986
  • Miten huumeet vaikuttavat elämääsi?
    Herätkää! 1999
  • Voidaanko huumeiden vastainen sota voittaa?
    Herätkää! 1999
Katso lisää
Herätkää! 1980
g80 8/12 s. 12-14

Oletko sinä lääkkeiden tarpeettoman käytön uhri?

Herätkää!-lehden Australian-kirjeenvaihtajalta

IHMISEN perustarve on halu elää. Siksi hän on aina halunnut maksaa hyvin jokaiselle, joka voi auttaa häntä elämään kauemmin tai vapauttaa hänet kärsimyksistä.

Vanhoissa kirjoissa on runsaasti parannuskeinoja sairauksiin, jotkin niistä ovat hyödyllisiä, toiset kertakaikkisen vaarallisia. Mutta koskaan ei lääketiede ole kukoistanut yhtä paljon kuin meidän 1900-luvullamme. Uusien lääketieteellisten menetelmien jatkuvan kehittämisen rinnalla on keksitty suuri määrä lääkkeitä. Eräänä äskeisenä vuonna markkinoilla on ollut jopa noin 7200 lääkettä ja lääkeyhdistettä.

Toisaalta jotkut ovat sitä mieltä, että vauraista, kehittyneistä maista on tullut historian liikalääkityin yhteiskunta. Maailman lääketilanteessa on silmiinpistävää se, että kysymyksessä on valtava rahasumma. Yksistään Australiassa, jossa on vain 14 miljoonaa asukasta, käytetään yli 300 miljoonaa täkäläistä dollaria (yli 1,2 miljardia markkaa) vuodessa lääkkeisiin. Voisiko olla niin, että lääkkeiden valmistajat käyttävät hyväksi miljoonien ihmisten luonnollista kiinnostusta terveyteen?

Hyökkäävää mainontaa

Australiassa käsikauppalääkkeitä voidaan ostaa apteekeista, suurista valintamyymälöistä ja monista pienistä liikkeistä. Jotta ihmiset ostaisivat niitä enemmän, lääketehtaat kustantavat hyökkääviä, erittäin hienostuneesti laadittuja mainoskampanjoita, joita käydään sanomalehtien, aikakauslehtien, tienvarsimainosten, radion ja television avulla. Mainonnan asiantuntijat tutkivat ”kohderyhmän” – ihmisten, jotka voisivat käyttää heidän nimenomaista lääkettään – tarpeita, asenteita ja mieltymyksiä ja valmistavat sopivan kampanjan. Nokkelat iskulauseet, värikkäät mainokset ja katseen vangitseva myynninedistäminen monenlaisissa tiedotusvälineissä kannustavat ostamaan.

Huomion kiinnittämiseksi käytetään monia ovelia menetelmiä. Lääke voidaan luokitella ”uudeksi”, kun se todellisuudessa onkin vain vanhojen lääkeaineitten erilainen yhdistelmä. Tehdas voi väittää tuotteensa olevan erilainen, koska siinä on ”XYZ”-ainetta, vaikka ”XYZ” on vain jonkin tutun aineosan kauppanimi. Jotkut korostavat omiensa ja kilpailijan tuotteiden välillä olevia pieniä, usein merkityksettömiä eroavuuksia. Voidaan viitata laboratoriokokeisiin tai lääkärin suosituksiin, tai mainokset voi esittää lääkäriksi pukeutunut henkilö.

Särkylääkkeitten valtava suosio johtuu osaltaan massiivisesta ja alituisesta mainonnasta. Ihmisiä kannustetaan pitämään niiden nauttimista normaalina, apuna elämän pikkuongelmien ratkaisemisessa. Tehokkaan myyntiorganisaation ansiosta niitä on saatavissa käytännöllisesti katsoen kaikkialla.

Monien lääkäreitten mielestä aspiriini (myös liukeneva aspiriini) on suhteellisen turvallinen ja tehokas särkylääke. Mutta yksinkertaisetkin päänsärkyvalmisteet, jotka sisältävät aspiriinia ynnä jotakin muuta ainetta, kuten esimerkiksi fenasetiinia [jonka käyttö Suomessa on nykyään erittäin vähäistä], voivat olla hyvin vaarallisia ja aiheuttaa vakavia munuaisvaurioita. Niinpä monet lääketieteelliset järjestöt ovat rynnistäneet voimakkaasti poistaakseen tällaisilta lääkkeiltä niiden nykyisen helpon saatavuuden. Jotkut asiantuntijat ovat tuominneet harhaanjohtavan mainonnan, joka pitää särkylääkkeitä turvallisina, rentouttavina, jännitystä lievittävinä, rauhoittavina tai piristävinä.

Kun siis ostat käsikauppalääkkeitä, muista ensin harkita tarkkaan, tarvitsetko todella niitä. Muista, ettei mikään lääke ole täysin turvallinen. Se ajatus, että apteekista löytyy lääke jokaiseen vähäiseen vaivaan, voi olla valmistajan mieleen, mutta se ei ehkä ole sinun parhaitten etujesi mukaista. Muista myös, että tavallisesti tällaiset lääkkeet lievittävät vain sairauden oireita, eivät syytä.

Reseptilääkkeitten myynnin edistäminen

Koska lääkäri on ainoa, joka voi valtuuttaa hankkimaan reseptilääkkeitä, niitä käsitellessään hänestä tulee välittäjä sinun ja valmistajan välille. Lääkäritkin ovat ihmisiä ja siksi alttiita mainosmenetelmille. Niinpä he saavat runsaasti lääkkeitä mainostavaa kirjallisuutta, joka on näyttävää ja taidokkaasti valmistettua, jotta se kannustaisi lääkäriä määräämään jotakin nimenomaista lääkettä mahdollisimman moneen sairauteen.

Jokaisesta australialaisten lääketehtaitten kuluttamasta dollarista käytetään myynnin edistämiseen 20 prosenttia, josta taas 42 prosenttia menee matkaedustajille, joiden esittelyt sovitetaan lääkärin tarpeitten mukaan. Tapaamisen päätteeksi lääkäri voi saada sen lääkkeen nimellä merkityn muistilehtiön tai kynän, jota he haluavat lääkärin määräävän.

Lääketehtaat väittävät, että tiedon jakaminen lääkäreille on äärimmäisen tärkeää. Lääkärin tietojen lisääminen jostakin uudesta lääkkeestä voi varmastikin olla arvokasta. Kuitenkin näyttää siltä, että tarkoituksena on paljolti myynnin edistäminen, ja lääkäri pyritään saamaan vakuuttuneeksi siitä, että jokin vanha lääke on uusimuotoisena parempi kuin olemassa olevat tuotteet, ja luomaan kannustin siihen, että yhtiön lääkkeitä määrättäisiin yleisemmin. Lääkärit ovat arvostelleet osaa mainonnasta harhaanjohtavaksi, koska se esittää yksipuolisia näkemyksiä ja sivuuttaa vähällä huomiolla lääkkeittensä haitalliset sivuvaikutukset.

Lisäksi lääketeollisuus tuottaa kallista audiovisuaalista materiaalia, tukee konferensseja ja julkaisee lääketieteellisiä lehtiä, joita se antaa ilmaiseksi lääkärille. Vaikka näistä kaikista voi olla hyötyä, samanaikaisesti perimmäisenä väijyvät jatkuvasti myynninedistämispyrkimykset.

Tilanteessa on valitettavaa se, että monet lääkärit saavat tietonsa monien nykyään käytettävien lääkkeitten käytöstä ja sivuvaikutuksista valmistajien mainonnasta sen lisäksi, että heillä on vain rajoitetusti yhteyksiä toisiin lääkäreihin. Ei siksi ole yllättävää, että Australian parlamentin ”Buchanan”-raportissa sanottiin: ”Vältettävissä olevaa liiallista reseptien kirjoittamista on merkittävän paljon, ja se osaltaan lisää [kansallisen terveydenhoito]suunnitelman suuria kustannuksia ja lääkkeitten aiheuttamia sairauksia samoin kuin vähentää arvokkaitten lääkkeitten tehokkuutta tulevaisuudessa.”

Lääkärin asema on kuitenkin vain yksi lääkkeitten lääkinnällisen liikakäytön monista ongelmista. Potilas on paljolti syypää tällaiseen tilanteeseen.

Lääkäri vaikean pulman edessä

Tavallisen potilaan kiihkeä halu käyttää lääkkeitä on lääkäreitten suurimpia ongelmia. Vaikka ehkä pelkkä lepo, aika ja järkevä hoito riittäisivät sairaudesta toipumiseen, niin monien potilaitten mielestä lääkärissä käynti saamatta lääkemääräystä on ajan ja rahan tuhlausta. Odotushuoneen ollessa täpötäynnä lääkärisi ei ehkä halua ruveta vakuuttamaan sinulle, että lääkkeitä ei tarvita, koska se veisi aikaa ja olisi ehkä työlästä. Potilaan ja lääketehtaan painostaessa hän voi havaita pelkän lääkemääräyksen kirjoittamisen helpommaksi.

Lääketehtaatkin väittävät olevansa vaikeassa asemassa. Sen jälkeen kun talidomidionnettomuus johti 8000 lapsen syntymiseen järkyttävän epämuodostuneina, hallitukset ovat vaatineet yhä tiukempia kokeita, ennen kuin uutta lääkettä voidaan markkinoida. Tutkimukset, tuotekehittely ja uuden lääkkeen rekisteröinti tulevat kalliiksi. Kaikki uudet lääkkeet eivät menesty kaupallisesti. Menestyvätkin lääkkeet voidaan patentoida vain rajoitetuksi ajaksi. Joskus voidaan hieman myöhemmin keksiä parempi lääke. Siksi lääketehtaat ajattelevat, että niiden täytyy nopeasti saada lääkkeensä mahdollisimman yleiseen käyttöön.

Mitä voit tehdä suojellaksesi itseäsi?

Miten voit välttyä siltä, etteivät ne, jotka haluavat sinun ostavan ja käyttävän enemmän lääkkeitä, käytä sinua hyväkseen? Kaikkein ensimmäiseksi tajua se, että ihmisruumis on suunniteltu ihmeellisesti sellaiseksi, että se parantaa itsensä monista sairauksista. Australian Prescriber -julkaisu myönsikin: ”Vaikka lääkkeet ovatkin tärkeitä monien tilojen hoidossa, monien potilaitten ongelmat selviävät parhaiten lääkkeettömällä hoidolla. Parhaaseen hoitomenetelmään ei aina kuulu pillereitä tai lääkkeitä.” Se, että elimistö saa kunnolla levätä, on usein paljon hyödyllisempää kuin se, että siihen pumpataan lääkkeitä ja se pidetään pakolla liikkeellä. Joskus voi tietyistä ruoista tai luonnonlääkkeistä olla apua.

Sen sijaan että painostaisit lääkäriäsi kirjoittamaan lääkemääräyksen, auta häntä sen ratkaisemisessa, tarvitaanko tässä tapauksessa todellakin lääkehoitoa. Jos sitä tarvitaan, ota selvää, mitä sivuvaikutuksia tai mahdollisia lisätauteja hoidosta voi aiheutua. Tunnontarkat lääkärit kertovat mielellään siitä. Voisivatko ne painaa enemmän kuin hyödyt? Miten suurta annosta todellisuudessa tarvitaan ja kuinka kauan?

Sen tajuaminen, että mieleen vaikuttavien lääkkeitten käyttö ei korvaa tunneperäisten vaikeuksien ytimeen pureutumista, voi olla erinomainen suoja. Jos sinusta elämässä on vaikeaa selviytyä, voit tarvita vain elintapasi rehellistä tarkastelua ja rohkeutta tarpeellisten muutosten tekemiseen.

Jos näyttää siltä, että sinun on välttämätöntä käyttää lääkkeitä, noudata huolellisesti lääkärin antamia ohjeita. Vältä käyttämästä monia erilaisia lääkkeitä samanaikaisesti ilman lääkärin valvontaa. Kiinnitä huomiota siihen, kehotetaanko lääkkeitä käytettäessä karttamaan alkoholia tai autolla ajamista.

Lääkkeet ovat varmasti säästäneet miljoonia ihmishenkiä. Ne ovat lyhentäneet sairausaikoja ja auttaneet melkoisesti sairauksien pelon poistamisessa. Toisaalta monet ovat aavistamattaan joutuneet tarpeettoman lääkityksen, lääkeriippuvuuden ja lääkkeiden aiheuttamien sairauksien uhriksi. Mutta jos lääkkeitä käsitellään niiden ansaitsemalla kunnioituksella ja ymmärtämyksellä, on vähemmän todennäköistä, että ihmisestä tulee lääkkeitten tarpeettoman käytön uhri.

    Suomenkieliset julkaisut (1950–2026)
    Kirjaudu ulos
    Kirjaudu
    • Suomi
    • Jaa
    • Asetukset
    • Copyright © 2026 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Käyttöehdot
    • Tietosuojakäytäntö
    • Evästeasetukset
    • JW.ORG
    • Kirjaudu
    Jaa