Lintumaailman merkittäviä ammattimiehiä

OLETKO tiennyt, että jotkin linnut olivat taitavia kutomaan, valmistamaan tekstiilejä, räätälöimään ja niittaamaan kauan ennen teollista vallankumousta? Ja niiden rakentamat kodit ovat usein tavattoman lujia. Mutta miten ne oppivat nämä huomattavat taidot?

Pidätkö esimerkiksi kodin lujuutta tärkeänä? Ajattele silloin, mitä varjohaikara tekee. Tämä suurimmassa osassa Afrikkaa asuva ruskea lintu rakentaa puoli vuotta valtavan lujaa pesää. Se tekee haaraiseen puuhun tai kallion ulkonemalle kasaamistaan risuista ja korsista lattian, seinät ja vahvan kupukaton pesäkammion päälle. Rakennelmaa vahvistetaan vielä mutarappauksella. Sisäänkäynti tulee jyrkän pudotuksen yläpuolelle, niin että se on petoeläinten ulottumattomissa. Nämä pesät ovat läpimitaltaan kolmisen metriä ja niin lujia, että ihminen voi hyppiä pesän päällä alla olevan pesäkammion vaurioitumatta!

Muut linnut kaikkialla maailmassa käyttävät heiniä ja risuja rakennusaineena, mutta jotkin ”valmistavat” myös tekstiilejä. Eurooppalainen pussitiainen ja pienen pieni eteläafrikkalainen pussitiainen ovat taitavia rakentajia, jotka käyttävät kasvien ja eläinten hienoista, untuvaisista aineista valmistettua vahvaa huovan kaltaista kangasta pesän rakentamisessa. Eurooppalaisen lajin kerrotaan rakentavan pesänsä niin hyvin, että osa Itä-Euroopan maalaisväestöstä käyttää niitä lasten avokkaina.

Aasialainen räätälilintu osaa ommella lehtiä yhteen. Se voi valita yhden lehden, joka on niin suuri, että sen voi taittaa ja ommella yhteen, tai useita lehtiä, jotka voidaan liittää yhteen. Terävällä nokallaan se rei’ittää lehden reunan, minkä jälkeen se työntää nokallaan ja kynsillään rei’istä ohuita heiniä tai kasvikuituja. Ommeltuna lehdistä syntyy eräänlainen tasku tai kukkaro, jonka naaras vuoraa pehmeällä untuvaisella aineella. Se on nyt valmis munimaan tähän mukavaan pieneen räätälintyönä tehtyyn kotiin.

Eräs eteläafrikkalainen kerttu käyttää hieman erilaista menetelmää. Se liittää kimpun lehtiä yhteen kasvien untuvilla tai hämähäkin seiteillä. Miten? ”Niittaamalla” ne. Lintu työntää langan lehdestä läpi ja sen jälkeen möyhentää kummankin pään, niin että syntyy ’niitin kanta’, joka estää lehtiä liukumasta langasta.

Afrikassa elävät kutojalinnut osaavat tehdä solmuja. Toisella jalallaan ne pitävät heinän toista päätä oksaa vasten, minkä jälkeen ne nokallaan käärivät ja solmivat heinän oksan ympärille. Siitä ripustetaan heinistä kudottu rengas pesän perustaksi. Sen jälkeen jopa 300 säiettä kudotaan ontoksi palloksi. Joidenkin lajien pesissä on pystysuora sisäänkäyntitunneli, joka näkyy useita senttimetrejä pesäkammion alapuolella. Jotta munat eivät vierisi ulos, linnut rakentavat matalan harjanteen pesäkammion ja sisäänkäyntitunnelin väliin.

Todellakin merkittäviä ammattimiehiä! Mutta kuka opetti niille niiden kudonta-, tekstiilienvalmistus-, räätälin-, niittaus- ja insinööritaidot, joiden kehittäminen vaatii ihmisiltä vuosien koulutusta ja harjaannusta? Miten ilmeistä onkaan, että niiden Luoja on istuttanut niihin tällaisen vaistonvaraisen viisauden.