Tarkkailemme maailmaa
Ei riskin arvoinen
◆ Ajajat, jotka yrittävät ”voittaa aikaa” hurjastelemalla ja antautumalla vaaratilanteisiin liikenteessä, eivät voita paljoakaan, pikemminkin saattavat kokea menetyksiä. Saksan liittotasavallassa suoritettiin koe, jossa kaksi täysin samanlaista autoa varustettiin laitteilla, jotka rekisteröivät jokaisen ajotapahtuman kokeessa ajetulla 1600 kilometrin matkalla. Toista ajajaa kehotettiin ajamaan niin lujaa kuin hän suinkin kykenisi ja suoriutumaan matkasta mahdollisimman lyhyessä ajassa. Toiselle ajajalle annettiin ohjeeksi tehdä matkaa leppoisan juoheasti, olla ottamatta minkäänlaisia riskejä ja edetä muun liikenteen tahdissa. ”Nopea” ajaja oli perillä vain 31 minuuttia toisen edellä. Hän oli painanut jarrua 1339 kertaa ja niistä neljä oli hätäjarrutuksia. ”Hidas” ajaja jarrutti vain 652 kertaa, eikä hän joutunut turvautumaan hätäjarrutuksiin. Nopeampi ajaja käytti 38 litraa enemmän bensiiniä, ja hänen autonsa jarruhihnat, jousitus, moottori ja vaihteisto olivat rasittuneet ja kuluneet enemmän. Epäilemättä myös hänen hermostonsa oli joutunut kovemmalle koetukselle. ”Ajamalla rauhallisemmin teet hyvän palveluksen itsellesi ja ajoneuvollesi. Ja seurauksena on vain muutamien minuuttien tai sekuntien menetys”, päätteli eräs huomioitsija. Sitä paitsi yritys ”voittaa aikaa” voi todellisuudessa käydä kalliiksi, koska liian kova vauhti on pääsyitä liikennekuolemiin ja loukkaantumisiin.
Vapaaehtoisuutta kaivataan
◆ ”Onko vapaaehtoisia – vai maksetaanko palkkio?” otsikoi kirkollinen Kotimaa-lehti pääkirjoituksensa 24.10.1978. Kirjoituksessa suositeltiin sen tutkimista, ”kuinka paljon tässä kirkossa sen eri tasoilla vuosittain menee pelkästään toimikuntien ja vastaavien matkoihin, päivärahoihin ja kokouspalkkioihin”. ”Kuluu aikaa, kuluu rahaa ja kuluu paperia, ja liiankin usein kaiken tuloksena on ympäripyöreä tyhjänpäiväisyys”, sanoo kirjoitus ja jatkaa: ”Järjestelmä palkkioineen kaikkineen on tuotu kunnallisesta ja valtiollisesta elämästä. Ei olisi pitänyt tuoda. Olisi pitänyt kristillisessä kirkossa vaalia niin pitkään kuin mahdollista vapaaehtoista, pyyteetöntä ja omakohtaista uhrautumista yhteisiin tehtäviin.”
Epätavallista hoitoa munuaiskiville
◆ Münchenin yliopiston klinikan lääkärit sanovat, että munuaiskivistä kärsiviä potilaita voidaan pian auttaa vapautumaan kivistään kivuttomasti ja ilman leikkausta ultraäänen avulla. On kehitetty laite, joka kohdistaa munuaiskiviin ultraääniaaltoja erityisen heijastimen avulla. Ääni pirstoo kivet pieniksi kappaleiksi sekunnin tuhannesosassa. Väitetään, ettei käsittely vahingoita lähellä olevia pehmeitä kudoksia. Potilaasta otetaan sitten röntgenkuva, ja jos havaitaan, että jäljellä on yksikin suurempi munuaiskiven kappale, se hajotetaan uusintakäsittelyllä. On olemassa toiveita, että laite sopisi noin joka toisen munuaiskivistä kärsivän hoitoon.
Onko tupakoivia lähellä
◆ Vaikka et itse tupakoisikaan, terveytesi voi vaarantua, jos oleskelet huoneessa, jossa tupakoidaan. Sydäntautiopin tutkija Wilbert Aronow on tullut tällaiseen johtopäätökseen tutkittuaan kymmentä miestä, jotka potevat angina pectorista, joka aiheuttaa kipua rinnassa, silloin kun sydän ei saa riittävästi happea. Eräässä kalifornialaisessa sairaalassa (Long Beach Veterans Administration Hospital) suorittamissaan tutkimuksissa Aronow järjesti niin, että kunkin koehenkilön piti istua huoneessa, jossa kolme tupakoivaa poltti yhteensä 15 savuketta kahden tunnin aikana. Normaalisti koehenkilöt ”pystyivät jatkamaan rasituskoetta noin neljä minuuttia ennen rintakipujen ilmaantumista”, kertoo Time-lehti ja lisää: ”Istuttuaan tupakansavuisessa huoneessa heidän oli kuitenkin pakko lopettaa jo 21/2–3 minuutin jälkeen, ja kun he hengittivät nikotiinipitoista ilmaa, heidän pulssinsa ja verenpaineensa kohosi.”
Marihuanan vaaroja
◆ ”Marihuanan käyttöön sisältyy tuntuva riski. Kuka tahansa, joka ottaa tuota huumetta ja ajattelee, ettei hänen elimistölleen tapahdu mitään, on mieletön. Marihuana on voimakas huume, joka vaikuttaa koko hänen ruumiiseensa.” Tällaisen arvion esittää tri Robert DuPont j:r, joka toimii kansainvälisen psykiatrien seuran (World Psychiatric Association) huumeriippuvaisuutta tutkivan osaston puheenjohtajana. Hän sanoi myös: ”Yksi minua eniten huolestuttavista tosiseikoista on ollut se, että marihuanan käytön riskeistä ei mielellään keskustella.” Hän huomautti, että ”marihuana vaikuttaa ruumiin hormonitasapainoon, immuniteettiin, ajattelutoimintaan ja keuhkojen kudoksiin. Esimerkiksi keuhkoputkentulehdus on yleinen marihuanasavukkeita polttavilla. Sitä paitsi laboratoriossa suoritetut kokeet osoittavat, että marihuana aiheuttaa todennäköisemmin syövänkaltaisia vaurioita kuin tupakansavu.”
Koettelevia harrastuksia
◆ Miljoonista yhdysvaltalaisista on tullut ”viikonloppu-urheilijoita”, jotka yrittävät pitää painonsa kurissa ja kehonsa edustavana harrastamalla liikuntaa, esimerkiksi hölkkäämistä. Monet heistä ovat kuitenkin jo iäkkäämpiä ja he rasittavat harjaantumatonta ruumistaan liian ankarasti, liian nopeasti. Seurauksena on ollut se, että liikuntaharrastusten yhteydessä sattuneet loukkaantumiset ovat lisääntyneet tasaista vauhtia: vuonna 1963 sattui noin 12 miljoonaa loukkaantumista, vuonna 1971 määrä oli noussut 17 miljoonaan, vuonna 1977 niitä kirjattiin noin 20 miljoonaa. Monet loukkaantuneista joutuivat turvautumaan sairaalahoitoon. Muutamat kuolivat sydänkohtaukseen. ”Ihmisten tulisi tajuta, etteivät he yksinkertaisesti voi vaatia ruumiiltaan 30- tai 40-vuotiaina tai sitä vanhempina niin paljon kuin he saattoivat 20-vuotiaina”, sanoo newyorkilainen ortopedi B. Berson. Jokaiselle yli 35-vuotiaalle suositellaan perinpohjaista lääkärintarkastusta ennen minkäänlaisen ruumiinharjoitusohjelman aloittamista.
Varo selkääsi
◆ Uusiseelantilainen alan asiantuntija Leonard Ring sanoo, että nostamisessa tulisi käyttää reisilihasten voimaa eikä selkälihaksia. Lisäksi jalat tulisi asetella suunnilleen hartioiden etäisyydelle toisistaan. Toisen jalkaterän tulisi olla hieman toisen edellä. Kun esineeseen tartutaan, selkä tulisi pitää mahdollisimman suorana ja polvet koukistettuina. Taakka tulisi nostaa asteittain jalkoja ojentaen, ei äkkinäisesti. Aikakauslehti Industry Week lainaa tämän neuvon kirjoituksessa, jossa mainitaan että ”joka päivä arviolta 6,5 miljoonaa yhdysvaltalaista loukkaa selkänsä”.
’Parempia lehmiä’ tietokoneen avulla
◆ Yhdysvaltalainen karjankasvatusyhdistys (The Holstein-Friesian Association of America) turvautuu tietokoneeseen ”saadakseen aikaan parempia lehmiä”, kertoo muuan yhdistyksen edustaja. Joko mikrofilmille tai yhdistyksen tietokoneen muistilaitteisiin on koottu tiedot yli 10 miljoonasta rekisteröidystä friisiläislehmästä lähes sadan vuoden ajalta. Järjestelmän avulla voidaan antaa lähes silmänräpäyksessä tiedot kunkin rekisteröidyn lehmän tai sonnin polveutumisesta, kantakirjatiedoista ja rotuominaisuuksista. Virkailijat sanovat, että tietokoneen käyttöönotto on johtanut todella tuntuvaan kohennukseen maan suosituimman lehmärodun, friisiläislehmien, maidontuotannossa.
Kiinan väkiluku
◆ Kiinan kansantasavallassa on nyt noin 900 miljoonaa asukasta. Näistä noin 80 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Parade-lehden julkaisemat tiedot perustuvat Kiinan Washingtonissa olevalta edustustolta saatuun ilmoitukseen.
Oppia tulikärpäsistä
◆ Mikä saa tulikärpäset loistamaan? Sen saa aikaan niiden ruumiissa olevan lusiferaasi-nimisen entsyymin joutuminen kosketuksiin toisen sen ruumiissa olevan, lusiferiiniksi kutsutun, aineen kanssa. Lusiferiinimolekyylit virittyvät ja luovuttavat ylimääräistä energiaa valona. Syntyvää valoa kutsutaan ’kylmäksi valoksi’, koska siitä ei säteile lämpöä, kuten tulesta ja tavanomaisesta sähkölampusta. Tiedemiehet yrittävät jäljitellä tätä ilmiötä, vaikka tällä hetkellä lusiferaasi on liian monimutkaista valmistettavaksi keinotekoisesti. Yksi kehitetyistä sovellutuksista on valopuikko, joka säteilee kellanvihreää kylmää valoa. Se on muovipuikko, joka sisältää kahta erilaista nestettä, joista toinen on erillisessä lasikapselissa. Kun puikkoa taivutetaan riittävästi, kapseli särkyy ja siinä oleva neste pääsee sekoittumaan sen ympärillä olevaan toiseen nesteeseen. Kemikaalit reagoivat ja tuloksena on virittyneitä molekyylejä, jotka säteilevät näkyvää valoa. Kuitenkin vain 16 prosenttia kemikaalien molekyyleistä säteilee valoa, kun vastaava määrä tulikärpäsillä on 88 prosenttia. Silti puikon valoteho riittää lukemiseen noin kolmen tunnin ajan ja sitä voidaan käyttää merkki- tai varoitusvalona noin 12 tuntia.
Sähköä auringonvalosta
◆ Sähkön kehittämisessä suoraan auringonvalosta on edistytty. New Scientist -lehti kertoo aurinkokennoista, joiden avulla voidaan nyt muuttaa noin 11 prosenttia niille lankeavasta auringonvalosta sähköksi. Kaksi vuotta sitten aurinkokennon hyötysuhde oli vain noin 4 prosenttia ja viime vuonna noin 8 prosenttia. Työ kennojen hyötysuhteen parantamiseksi jatkuu.
Sukupuuton uhkaamia elämänmuotoja
◆ Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Worldwatch Institute varoittaa, että satojatuhansia kasvi- ja eläinlajeja saattaa kuolla sukupuuttoon tämän vuosisadan loppuun mennessä, jos nykyinen yhä paheneva suuntaus jatkuu. Seurauksena olisi perinpohjainen muutos maan luonnonvaraisessa kasvi- ja eläinkannassa. Vuosien 1600–1950 välillä hävisi maan pinnalta keskimäärin yksi eläinlaji kutakin vuosikymmentä kohti. Tällä hetkellä vauhti on yksi laji vuodessa. Kasvielämän katoaminen on nyt saavuttamansa vauhdin, joka merkitsee yhden lajin sukupuuttoon kuolemista joka päivä. Pelätään, että 20 vuoden kuluessa kasvien ja eläinten kuoleminen sukupuuttoon on lisääntynyt yhteen joka tunti. Asiantuntijat syyttävät ilman ja veden saastumista, luonnollisten elinympäristöjen turmeltumista, ylenmääräistä metsästämistä, vain muutamien harvojen lajikkeiden kasvattamista siellä, missä aikaisemmin on tavattu monenlaisia kasveja, sekä räjähdysmäistä väestönkasvua, joka on levittänyt kaupunkeja, taloja ja tehtaita entisille maaseutualueille.
Uudentyyppinen kaukoputki rakenteilla
◆ Neuvostoliitossa on käytössä halkaisijaltaan kuusimetrinen eli tähtitieteilijöiden käsityksen mukaan todennäköisesti suurin milloinkaan rakennettava peilikaukoputki. Tätä suuremmat joutuisivat alttiiksi painovoimasta johtuville kohtuuttomille jännityksille, joiden takia tarvittava tarkkuus voisi kärsiä. Tähtitieteilijät ajattelevat kuitenkin voivansa voittaa ongelman kokoamalla yhteen useampia keskikokoisia teleskooppeja, joiden yhteinen valonkeräämiskyky vastaisi yhtä paljon kookkaampaa. Sellainen laite on nyt rakenteilla Mount Hopkinsilla, lähellä Tucsonia, Arizonan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Kuusi 183 senttimetrin läpimittaista kaukoputkea on ryhmitelty kehään kuin ”kuudesti laukeavan” revolverin patruunarullan pesät. Kaikki kuusi kaukoputkea suunnataan samaan kohteeseen. Jos hanke osoittautuu menestykselliseksi, aiotaan rakentaa toisia vastaavankaltaisia laitteita, joiden suorituskyky voisi yltää samaan kuin noin 25-metrinen teleskooppi.
Johtamisen taito
◆ Texasissa Yhdysvalloissa toimiva tutkimuslaitos perehtyi 16000 johtajan työskentelyyn sen ratkaisemiseksi, minkätyyppinen johtaja sai parhaat arvosanat työntekijöiltä. Arvostetuimpien johtajien havaittiin kiinnittävän huomiota sekä työntekijöihin että tuotantoon. Ne, jotka saavuttivat keskinkertaiset arvosanat, keskittivät huomionsa lähinnä tuottavuuteen. Vähiten arvostetut johtajat olivat ”kiinnostuneita lähinnä omasta turvallisuudestaan”. Arvostetuimmat kuuntelivat sekä työntekijöitä että heidän esimiehiään, kun taas heikoimmat arvosanat saaneet johtajat olivat taipuvaisia välttämään neuvottelemista ja vetosivat sen sijaan yhtiön laatimiin toimintaohjeisiin. Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että hyviksi johtajiksi ei synnytä, vaan sellaiseksi tuleminen vaatii harjaantumista. Avaimena on nuorten johtajien kouluttaminen niin, että heille muodostuu oikeat näkemykset tuotannosta ja työntekijöistä.