Rikkauksia ulottuvillasi

KUKAPA ei haluaisi olla rikas? On olemassa monia ammattimaisia neuvonantajia, jotka vakuuttavat sinulle, että jos kuuntelisit heitä ja toimisit heidän neuvojensa mukaan, niin voisit tulla rikkaaksi, aineellisesti rikkaaksi. Mutta tosiasiat osoittavat toista. On niin monia epävarmoja tekijöitä – terveys, koulutus, ympäristö, luonteenlaatu tai luontaiset kyvyt ja ennalta aavistamattomat olosuhteet – jotka tekevät heille mahdottomaksi taata, että jokaisesta heidän neuvojaan noudattavasta tulisi rikas.

Koska aineellisia rikkauksia tavoittelevien on voitettava monia esteitä (ja sellaisten rikkauksien tavoittelemisen tiellä on todella monia esteitä!), niin seuraukset ovat usein olleet huonot niille, jotka ponnistelevat kovasti tullakseen rikkaiksi. Siksi apostoli Paavali varoitti siitä, että ’päättäisi olla rikas’. Lisäksi viisas kuningas Salomo kirjoitti: ”Joka kiiruhtaa rikastumaan, ei jää viattomaksi.” – 1. Tim. 6:9; Sananl. 28:20, UM.

Miten totta se onkaan! Etkö olekin nähnyt näin tapahtuvan? Ne, jotka ovat päättäneet tulla rikkaiksi tai jotka haluavat koota omaisuutta nopeasti, välittävät harvoin siitä, jäävätkö he viattomiksi, ja joutuvat siksi usein vaikeuksiin. Niinpä monet liikemiehet antavat vääriä tietoja tuotteistaan tai palveluksistaan saadakseen voittoa, niin että valtion on vaadittava heidät tilille ja määrättävä heidän maksettavakseen suuret sakot. Poliitikot ottavat vastaan lahjuksia tullakseen nopeasti rikkaiksi. Toiset harjoittavat myymälävarkautta tai muita varkauden muotoja, jopa ryöstävät pankkeja – mistä onkin tullut yhä yleisempi rikos – rikastuakseen nopeasti. Erään Yhdysvaltain johtavan talousasiantuntijan mukaan ”liikemaailmassa nykyään ilmenevän rikollisuuden valtava määrä Yhdysvalloissa menee yli ymmärryksen . . . se arvioidaan 125 miljardiksi dollariksi [540 miljardiksi markaksi] vuodessa”. Heinäkuussa vuonna 1976 rikoskopla kaivoi tunnelin erään pariisilaisen pankin holviin ja pakeni mukanaan kaikkien aikojen suurin saalis, jonka arvo oli 30 miljoonaa markkaa. Tekikö tuo saalis heidät onnellisiksi? Ei, se aiheutti useille heistä pitkäaikaisia vankeustuomioita.

Silloinkin kun aineellisia rikkauksia hankitaan rehellisin keinoin, ne harvoin tekevät omistajastaan onnellisen. Rikkauksien mukana usein tosi ystävät kaikkoavat ja tilalle tulee pelko ryöstetyksi tai kidnapatuksi tulemisesta. Myöskään tyydytys ja onnellisuus eivät riipu aineellisista rikkauksista. Lisäksi rikkaudet eivät varmasti säästä kenenkään elämää, kuten Jeesus sanoi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” (Luuk. 12:15) Rikkauksien innokkaassa tavoittelemisessa on siis oikeastaan hyvin vähän myönteistä. Joko niiden tavoitteleminen osoittautuu hyödyttömäksi tai niiden omistaminen turhuudeksi, kuten kuningas Salomo niin osuvasti huomautti omista valtavista rikkauksistaan. – Saarn. 2:4–11.

On kuitenkin olemassa rikkauksia, jotka ovat kaikkien ulottuvilla. Sellaisten joukossa ovat tosi tieto ja viisaus. Näitä voidaan hankkia Jumalan sanan vilpittömän ja valistuneen tutkimisen avulla. Tämä vaatii aikaa ja ponnistelua, mutta tulokset ovat vaivan arvoiset. Luojaan tutustuminen, hänen käyttäytymissääntöjensä oppiminen ja niiden soveltaminen elämässäsi tekevät sinusta todella rikkaan, kuten Jumalan sana osoittaa sanoessaan: ”Parempi on hankkia sitä [viisautta] kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi.” Miksi? Koska ”pitkä ikä on sen oikeassa kädessä” ja ”sen tiet ovat suloiset tiet, sen polut rauhaisat kaikki tyynni. Elämän puu on se niille, jotka siihen tarttuvat; onnelliset ne, jotka siitä pitävät kiinni.” – Sananl. 3:13–18.

On vielä yksi rikkauden muoto, joka on saatavissasi ja ulottuvillasi. Se on rikkaus, joka tulee hyvien tekojen, epäitsekkäiden töiden tekemisestä. Aineellisesti rikkaita ihmisiä kehotetaan 1. Timoteuksen kirjeen 6:18:ssa ’tekemään työtä hyvässä, olemaan rikkaita hyvissä teoissa, olemaan anteliaita, auliita jakelemaan’. Jeesus Kristus esitti samanlaisen ajatuksen suositellessaan vuorisaarnassaan aarteitten keräämistä taivaaseen ja puhuessaan siitä, että hänen taivaallinen Isänsä palkitsee sen, joka tekee hyvää toisille. (Matt. 6:3, 4, 20) Sellaisilla huomaavaisuuden ja armon teoilla ihminen tulee rikkaaksi tyydytyksestä ja saa osakseen runsaasti arvostusta toisilta.

Esimerkiksi: Eräällä kristityllä naisella, joka on työssä säännöllisesti 40 tuntia viikossa, on silti aikaa ommella kaikenlaista käytännöllistä vanhemmille ihmisille ja muille sitä ansaitseville. Eikä hän tyydy vielä tähän, vaan hän on uhrannut aikaa äänittääkseen koko Raamatun tekstin kasettinauhoille, joita hän lainaa eräälle iäkkäälle sokealle kristitylle uskonsisarelleen hänen nautinnokseen. Lisäksi hän saarnaa Jumalan valtakunnan hyvää uutista talosta taloon ja johtaa raamatuntutkisteluja kiinnostuneille ihmisille. Saako hän tyydytystä ja onnea kaiken tämän tekemisestä? Aivan varmasti. Tämä nainen on rikastunut myös niistä runsaista arvostuksen ilmauksista, joita hän saa niiltä, joiden hyväksi hän tekee kaiken tämän.

Eräs vanhahko pariskunta sai yllättäen aika suuren summan rahaa. Ei se ollut niin suuri, että se olisi tehnyt heidät rikkaiksi, mutta he käyttivät osan siitä tavalla, joka sai heidät tuntemaan itsensä rikkaiksi. Miten? He jakoivat anteliaasti tämän odottamattoman siunauksen joidenkuiden puutteenalaisten ja sen ansaitsevien tuttaviensa kanssa. Juuri se seikka, että he saattoivat auttaa toisia niin suuressa mitassa, sai heidät tuntemaan itsensä rikkaiksi. Ja tietenkin he olivat rikkaita hyvissä teoissa ja siksi myös rikkaita taivaaseen keräämiensä aarteiden suhteen.

Kaikki tämä liittyy siihen, millaisiksi Luoja teki meidät. Hän varusti meidät neljällä pääominaisuudellaan: viisaudella, oikeudenmukaisuudella, voimalla ja rakkaudella. Hän antoi meille myös omantunnon. Tuo omatunto ei ainoastaan varoita meitä väärintekemisestä ja tuomitse meitä, jos me hairahdumme, vaan se antaa meille myös hyvänolon tunteen, kun teemme epäitsekkään, anteliaan, armollisen tai rakkaudellisen teon. Tämä on sopusoinnussa sen periaatteen kanssa, jonka Jeesus Kristus, Jumalan Poika, esitti: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apt. 20:35) Tämä on myös sopusoinnussa sen kanssa, mitä kuningas Salomo sanoi noin tuhat vuotta aikaisemmin: ”Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.” (Sananl. 11:25) Apostoli Paavali esitti samankaltaisen ajatuksen kirjoittaessaan: ”Joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää.” (2. Kor. 9:6) Hän ei pääasiassa eikä välttämättä tarkoittanut sitä, että se joka antaa aineellista, niittää aineellista. Apostoli tarkoitti sen sijaan sitä, että se joka antaa anteliaasti puutteenalaisille, niittää hengellisiä rikkauksia, nimittäin Jumalan suosion, onnellisuuden ja tyydytyksen. Niin, sellaiset rikkaudet ovat sinun ulottuvillasi.