Eläinten ystävät, olkaa varuillanne!
Herätkää!-lehden Australian-kirjeenvaihtajalta
TAUTI vaikuttaa keskushermostoon aiheuttaen tervejärkisyyden menetyksen. Sen uhrien yritykset juoda johtavat nielemiskyvyttömyyteen ja aiheuttavat tavallisesti kivuliaita, tukehduttavia kouristuksia. Siksi tautia sanotaan ”vesikauhuksi”.
”Vesikauhun” toinen nimitys on ”raivotauti”, joka tulee sen latinalaisesta nimestä rabies ’hulluus, raivo’. Se leviää sellaisen eläimen puremasta, jonka syljessä on vesikauhuviruksia. Kaikki tasalämpöiset eläimet ja ihmiset ovat alttiita tartunnalle.
Vuosina 1959–1973 ainakin 11000 ihmistä kuoli vesikauhuun. Asiantuntijoiden mielestä todellinen lukumäärä saattoi olla 50000. Tämä tauti on vitsannut ihmiskuntaa muistiin merkityn historian alusta asti, ja monilla alueilla se muodostaa uhan eritoten eläinrakkaille ihmisille. Ei ole ainuttakaan todistettua tapausta, jossa ihminen olisi parantunut vesikauhusta.
Taudin tunnistaminen
Sairauden kehittyminen tartunnan saaneissa rokottamattomissa eläimissä saattaa kestää neljä kuukautta tai kauemmin. Ihmisillä on erityisen suuri vaara saada tartunta tänä taudin itämisaikana, sillä silloin eläimissä ei ehkä ilmene merkille pantavia oireita. Vesikauhun kehittyneemmissä vaiheissa eläinten käyttäytymisessä tapahtuu kuitenkin seuraavanlaisia muutoksia:
KOIRISTA tulee hyökkäyshaluisia, toisin sanoen niillä on taipumus hyökätä ja purra yllyttämättä ja erittää suustaan limaista vaahtoa. Vihlovaan loppusointuun päättyvä ”vesikauhuisen haukunta” on yleinen oire. Eläin saattaa kieltäytyä syömästä. Se voi yrittää juoda, mutta ei kykene nielemään. Se saattaa juosta pitkiä matkoja ja purra kaikkea tielleen sattuvaa. Toisinaan yksi tai useampia raajoja alkaa halvaantua tai nytkähdellä. Kuolema seuraa tavallisesti viikon kuluessa näiden ilmeisten merkkien ilmaantumisesta.
KISSOISSA ilmenee samanlaisia oireita; mutta kissat etsivät lepo- tai piilopaikkaa. Vesikauhuiset kissat myös purevat alinomaa.
HEVOSILLA esiintyy huomattavaa ärsytystä tartuntakohdassa. Eläimet näykkivät sitä ja painavat sitä seinää vasten. Lisäksi ne tulevat levottomiksi, ne puskevat ja purevat vieraita esineitä, niin että hampaita saattaa mennä rikki. Suun lihakset saattavat halvaantua ja johtaa ruoan ja nesteen vuotamiseen takaisin sieraimista. Ja vesikauhuiset hevoset ovat usein kiimaisia.
KARJAELÄIMISSÄ vesikauhun oireet ilmenevät erilaisina yhdistelminä, joihin sisältyvät usein toistuva mylviminen, ähky, jatkuva kuolaaminen ja levottomuus. Lampailla on samanlaisia oireita. Mutta ihmisten ei juuri tarvitse pelätä tartunnan saaneita karjaeläimiä, sillä ne ovat luonnostaan sellaisia, että ne eivät pure.
VILLIELÄIMISTÄ, kuten ketuista, oravista, haisunäädistä ja kojooteista, voi tulla epätavallisen ystävällisiä ja kesyjä. Itsesäilytysvaiston menetys on tärkein oire.
Vesikauhu ja ihmiset
Taudin itämisaika ihmisissä vaihtelee kolmesta kahdeksaan viikkoon. Harvoissa tapauksissa se on ollut niin lyhyt kuin 10 päivää ja niin pitkä kuin kahdeksan kuukautta. Mutta varoittavat merkit ilmaantuvat säännöllisesti 2–4 ensimmäisenä vuorokautena. Niitä ovat päänsärky, kuume, epämukavuuden tunne ja hermostuneisuus.
Nämä oireet voivat tietenkin johtua monista vähäpätöisemmistä vaivoista. Mutta jos vesikauhu on yleistä alueellasi, olisi viisasta käydä lääkärissä jopa tällaisten tavallisten sairauden todisteiden ilmaantuessa.
Jos hoitoa ei hankita heti, itämisajan jälkeen ilmaantuu positiivinen reaktio. Tauti aiheuttaa mielenhäiriöitä aistiharhat mukaan luettuina. Lisäksi on kipua, kuumetta, oksentelua, tahmean syljen runsasta eritystä, kouristuksia, halvaantumista ja hengitys- ja nielemisvaikeuksia. Kuolema seuraa melkein joka tapauksessa 2–5 päivässä. Virus on asettunut hermokudoksiin niin lujasti, ettei rokotuksesta ole enää mitään apua.
Mitä voit tehdä välttääksesi tällaiset kauheat seuraukset? Kun leikkisä koiran- tai kissanpentu seuraavan kerran nuolaisee sinua tai jotakuta huonekuntaasi kuuluvaa, ajattele: onko vesikauhu yleistä alueellamme? Jos vesikauhuisen eläimen sylkeä pääsee elimistöön ihossa olevan haavan kautta, seuraukset voivat olla vakavat, jollei hoitoon hakeuduta heti. Vesikauhu uhkaa erittäin suuresti lapsia, sillä he eivät yleensä tunne tätä vaaraa, eivätkä he usein kerro mitään vanhemmilleen.
Tätä ei sanota pakokauhun synnyttämiseksi jokaisessa kodissa, jossa on lemmikkieläimiä. Vesikauhu on verrattain harvinaista monilla seuduilla. Lisäksi vaikka ihmiset eivät hakeutuisikaan hoitoon, ainoastaan noin yhteen kuudesta vesikauhuisen eläimen puremasta ihmisestä kehittyy tauti. Se johtuu siitä, ettei jokaisella eläimellä, jolla on virus aivoissa, ole sitä sylkirauhasissa. Eikä tartuntaa ehkä saada, jos iho on vahingoittunut vain pintapuolisesti tai purema on tapahtunut vaatteiden läpi.
On kuitenkin parasta ilmoittaa lääkärille viipymättä jokaisesta eläinten puremasta, sen sijaan että ottaisit riskejä. Nykyään on saatavana erityyppisiä rokotteita ja seerumeja vesikauhuvirusta vastaan. Niistä viime aikoina kehitetyt ovat melko tehokkaita ja vailla vaarallisia sivuvaikutuksia.
Mitä tehdä, jos meitä purraan
Seuraavassa on eräitä toimintaohjeita siltä varalta, että vesikauhuiseksi epäilty eläin hyökkää rokottamattoman ihmisen kimppuun:
1) Jos suinkin mahdollista, koeta estää, ettei sinua purra kasvoihin, kaulaan tai käsiin. Päästyään elimistöön virus matkustaa hermoja pitkin aivoihin. Mitä kauempana purema sijaitsee päästä, sitä kauemmin sen kestää päästä aivoihin.
2) Koeta määrittää eläimen tuntomerkit, niin että se voidaan ottaa kiinni. Tutkituta se eläinlääkärillä niin pian kuin mahdollista. Vesikauhun varma määritteleminen saattaa kestää useita päiviä.
3) Jos se on villieläin, yritä tappaa se vahingoittamatta päätä. Näin voidaan aivoja tutkimalla varmistaa, onko kysymyksessä vesikauhutapaus.
4) Pese purema niin pian kuin mahdollista tavallisella saippualla ja vedellä tai pesuaineliuoksella. Sen jälkeen sivele siihen jotakin antiseptista tai desinfioivaa ainetta, esimerkiksi eetteriä tai alkoholia. Eläinten puremista syntyneiden haavojen tulisi antaa vuotaa vapaasti verta aina silloin, kun se on käytännöllistä.
5) Käänny heti lääkärin puoleen tai mene lähimpään vesikauhuntorjunta- ja hoitokeskukseen. Maailman terveysjärjestön vesikauhua tutkiva asiantuntijakomitea on valmistanut lääkäreille erityisen vesikauhutapauksia koskevan yksityiskohtaisen hoito-oppaan.
Eläinten ja ihmisten välinen hellä vuorovaikutus voi olla nautittavaa. Eläinrakkaiden ihmisten täytyy olla kuitenkin varuillaan sellaisilla alueilla, joissa vesikauhua tiedetään esiintyvän. Välinpitämättömyys voisi maksaa ihmiselle hänen terveytensä ellei peräti hänen henkeään.