Voiko televisio hyödyttää meitä?

TELEVISIO on epäilemättä ihmiskunnan hämmästyttävimpiä keksintöjä. Se on nykyajan uutuus pitkien matkojen yksisuuntaisen tiedonvälityksen alalla. Ja kun sitä käytetään oikein, niin siinä voi olla lukuisia hyödyllisiä piirteitä.

Se tuo meille ensiksikin tietoa ajankohtaisista tapahtumista nopeammin kuin aikakaus- tai sanomalehdet. Ja tämä tapahtuu elokuvien muodossa, mikä on silmälle erittäin kiinnostavaa. Meistä tuntuu siltä kuin olisimme todellisuudessa mukana todistamassa, mitä tapahtuu tuhansien kilometrien päässä.

Katsoitko esimerkiksi televisiota tuona muistettavana heinäkuun päivänä vuonna 1969? Sadat miljoonat ihmiset kaikkialla maailmassa katsoivat sitä. Jotkut sanovat, että 500 miljoonaa katseli samaa ohjelmaa! Se oli silloin, kun ensimmäiset avaruusmiehet laskivat jalkansa kuun pinnalle. Se oli tiedonvälitystekniikan riemuvoitto, erittäin mielenkiintoinen ja historiallinen tapahtuma.

Nykyään on tullut jo lähes rutiininomaiseksi, että toisessa osassa maailmaa sattuvat tapahtumat voidaan korkealla avaruudessa kiertäviä tietoliikennesatelliitteja käyttämällä hetkessä välittää toisessa osassa maailmaa oleville ihmisille. Milloinkaan aikaisemmin sellainen ei ole ollut mahdollista. Niinpä nykyajan ihmisillä on enemmän tietoa siitä, mitä maailmassa tapahtuu, kuin millään muulla sukupolvella ihmiskunnan historiassa on ollut. Tietenkin nurkkakuntaiset edut, kuten kansallismielinen propaganda, voivat vääristää TV-uutisia ja -informaatiota. Mutta samanlaista vääristelyä voivat suorittaa myös radio, aikakaus- ja sanomalehdet ja kirjat.

Televisio on osoittanut hyötynsä antamalla tietoja monenlaisista aiheista. Tavallisella ihmisellä olisi mahdollisuus hankkia vain pieni osa tästä tietomäärästä elinaikanaan. Monissa arvokkaissa ohjelmissa on käsitelty historiallisia tapahtumia ja luonnontieteellisiä tutkimuksia sekä yhteiskunnallisia, taloudellisia, uskonnollisia ja muita asioita. Nämä ohjelmat voivat laajentaa ihmisen näköpiiriä ja auttaa häntä ymmärtämään paremmin sitä, mitä hänen ympärillään tapahtuu.

TV on myös osoittautunut hyödylliseksi monille köyhille, joilla ei olisi ollut varaa muilla keinoin hankkia vastaavaa tietoa ja viihdettä. Vanhukset, joiden on pysyteltävä sisällä, sairaat ja vammaiset ovat myös todenneet television käyttökelpoiseksi, koska se auttaa karkottamaan yksinäisyyden.

Opetuksen apuväline

Opetuksessa televisiolla on yksi hyödyllinen käyttöalue. Hyvät TV-ohjelmat voivat varmasti opettaa lapsille (ja aikuisille) monia asioita.

Yhdysvalloissa suunnilleen yksi jokaisesta kolmesta peruskoulun oppilaasta sai luokassaan säännöllistä TV-opetusta tavanomaisen opetuksen lisäksi. Tämä opetus koski noin 15 miljoonaa oppilasta ja 727000 opettajaa. Opettajien mielestä tästä opetukseen sovelletusta television käytöstä luokkahuoneessa saatiin myönteisiä tuloksia. Useimmat sanoivatkin, ettei tätä opetuksen apuvälinettä käytetty riittävästi.

Televisiota on myös käytetty kokeissa, joissa on pyritty auttamaan joidenkin pelontunteiden voittamisessa. Eräässäkin tapauksessa lapsille, jotka luonnottomasti pelkäsivät koiria, näytettiin TV-elokuvia toisista lapsista, jotka iloisesti leikkivät niiden kanssa. Jälkeenpäin monet elokuvaa katsoneista lapsista halusivat seurata esimerkkiä, tietenkin oikean ohjauksen alaisina.

Samoin lapsille, jotka pelkäsivät kovasti hammaslääkäreitä, näytettiin TV-elokuva pojasta, joka pelottomasti kiipesi hammaslääkärintuoliin, jossa hänen hampaansa tutkittiin ja puhdistettiin. Elokuvassa näytettiin myös hänen pikkusisarensa, joka ensin tarkkaili veljeään pelokkaana, mutta kiipesi sitten itsekin hammaslääkärintuoliin pelkonsa kaikottua. TV-elokuva onnistui poistamaan lapsista suuren osan heidän hammaslääkäreitä kohtaan tuntemastaan pelosta.

Oikein käytettynä TV voi jopa kannustaa lukemaan. Se voi esittää ajatuksia, jotka saavat katselijat haluamaan lisää tietoa, joten he hankkivat luettavaa, mikä lisää heidän tietojaan kyseisestä aiheesta. Varsinkin vanhemmat voivat olla valppaita kannustamaan lapsiaan tähän.

Sen laajin käyttö

Kaikissa maissa televisiota käytetään nykyisin eniten viihteen tarjoamiseen. Esimerkiksi Neuvostoliitossa vain 8 prosenttia lähetysajasta sanotaan omistetun sosiaalisen ja poliittisen tiedon jakamiseen, noin 17 prosenttia uutislähetyksiin ja loput 75 prosenttia viihteeseen, urheilutapahtumat mukaan luettuina.

Jotkut voivat vastustaa television käyttöä viihteeseen. Mutta kun sitä käytetään arvostelukykyisesti, niin sen katselu ei eroa suurestikaan siitä, jos menee teatteriin 2–3 tunniksi tai konserttiin tai pallopeliä katsomaan. Jotkut haluavat mieluummin olla mukavammin kotona ja katsella televisiosta suurin piirtein samanlaista viihdettä. Ja jos heidän katselemansa ei täytä heidän mittapuitaan, niin he voivat sammuttaa television. Tosiasia on, että nykyään useimmille ihmisille, joilla on TV-vastaanotin, siitä on tullut pääasiallinen viihteen lähde.

Miksi televisiota arvostellaan niin voimakkaasti? Vaikeudet kohdistuvat ohjelmien sisältöön ja myös ihmisten, varsinkin lasten, katselutottumuksiin.

[Huomioteksti s. 6]

TV on ollut hyödyksi monin tavoin, kuten opetuksen apuna kouluissa ja monien ihmisten yksinäisyyden karkottamisessa.

[Kuva s. 5]

TV voi välittää tietoa nopeammin kuin sanomalehdet ja kiinnostavassa muodossa. Tapahtumat voidaan nähdä hetkessä missä tahansa maapallolla käyttämällä avaruudessa kiertäviä tietoliikennesatelliitteja