Luovatko tiedemiehet elämää?
VUOSIEN kuluessa tiedemiehet ovat usein tehneet erilaisia keksintöjä tai kehittäneet joitakin teorioita, jotka antavat ymmärtää, että elämää voidaan luoda tai että sitä olisi jo luotu laboratoriossa.
Pane merkille joitakin sanomalehtien otsikoita: ”Tervehdimme päivää, jona ihminen rakentaa viruksen” (Vancouver Sun, 16.8.1962); ”Yhdysvaltalaisia tiedemiehiä kiirehditään elämän uudelleen luomisessa” (New York Times, 14.9.1965); ”Elämän luominen näköpiirissä viiden vuoden kuluessa” (New York Times, 18.1.1966); ”Elämän luominen laboratoriossa ei enää vain unelma” (Buffalo Evening News, 7.12.1970); ”Elämän kemiallisia perustekijöitä löydetty runsaasti avaruudesta” (New York Times, 23.11.1973).
Mutta ovatko tiedemiehet työskennellessään virusten ja molekyylien parissa todella luoneet elämää koeputkessa, niin sanoaksemme?
Encyclopædia Britannica -tietosanakirjan vuoden 1974 laitoksessa ranskalainen mikrobiologi Rene Dubos käsittelee asiaa tutkielmassa ”Elämän mysteerit”. Huomaa mitä hän sanoo väitteistä, joiden mukaan tiedemiehet ovat synnyttäneet elämää uudelleen.
”Elävän organismin luonnonmukaisesti tuottama täysin kehittynyt virus jaettiin kemiallisilla menetelmillä osatekijöihinsä. Kun nämä erotellut osat testattiin biologisen aktiivisuuden toteamiseksi, ne havaittiin elottomiksi, ts. ne olivat kykenemättömiä lisääntymään vastaanottavaisessa organismissa. Tämä biologinen aktiivisuus palautui kuitenkin, kun viruksen osat yhdistettiin jälleen kemiallisesti koeputkessa, jossa vallitsivat sopivat olosuhteet. Niin vaikuttava kuin tämä saavutus onkin kemialliselta näkökannalta katsoen, se ei merkitse – kuten on väitetty – elämän uudelleen luomista. Koska elävän organismin oli ensin pitänyt tuottaa virus ja koska sen jälleen yhdistetyt osat olivat aktiivisia vain silloin, kun ne sijoitettiin vastaanottavaiseen elävään organismiin, koko sen uudelleen tuottamiseksi välttämätön biologinen koneisto oli saatava jo olemassa olleen elämän avulla.
”Täysin erilaisessa laboratoriokokeessa on tuotettu useita monimutkaisia elollisista löytyviä muistuttavia molekyyleja asettamalla yksinkertaisia kemikalioita alttiiksi sellaiselle säteilylle, joka todennäköisesti vallitsi varhaisessa ilmakehässä. Mutta tämä kemiallinen saavutus ei merkitse elämän uudelleen tuottamista, koska niin tuotetut molekyylit eivät ole liittyneet yhteen – järjestäytyneet – tavalla, joka mahdollistaisi niiden jakautumisen ja kasvun. Orgaaninen molekyyli, vaikka se olisikin monimutkainen ja muistuttaisi elollisista löytyviä, kuuluu yhä elottoman aineen maailmaan, jos se ei voi lisääntyä ja kehittyä.”
Monista kohua herättävistä sanoma- ja aikakauslehtien kirjoituksista huolimatta pysyy siis edelleen tosiasiana, ettei ihminen ole luonut elämää! Ja edellä mainittu tietosanakirja muistuttaa myös kiinnostavasti: ”Sikäli kuin me nyt tiedämme, elämää ei esiinny missään muualla aurinkokunnassa, sen alkuperä on yhä mysteeri ja sen aikaansaannokset planeetallamme ovat olleet melkeinpä ihme.”