Voidaanko maanjäristyksiä ennustaa?
PELKÄSTÄÄN vuoden 1976 aikana mahdollisesti yli 686800 ihmistä menetti henkensä eri puolilla maailmaa sattuneissa maanjäristyksissä. Tuhannet muut menettivät aineellista omaisuuttaan, jopa kotinsa. Niin, kun nämä mahtavat järistykset iskevät, ihmisten henki, terveys ja aineellinen omaisuus ovat vaarassa.
Kohtalaiset maanjäristykset luokitellaan lukemiin 6,0–6,9 Richterin asteikon mukaan. Suuret maanjäristykset saavat Richterin asteikossa lukemat 7,0–7,9, ja erittäin suuret maanjäristykset saavat lukeman 8,0 tai siitä ylöspäin. Guatemalassa, Panaman ja Kolumbian rajalla, Kuriileilla, Sumatrassa, Uudessa-Guineassa ja Turkissa sattui suuri maanjäristys; Neuvostoliitossa niitä esiintyi kaksi ja Kiinassa kolme. Kaksi erittäin suurta maanjäristystä iski eteläisen Tyynenmeren Kermadecsaarille ja yksi Filippiinien Mindanaoon. Eivätkä tässä olleet suinkaan kaikki maanjäristykset, jotka sattuivat eri puolilla maailmaa vuoden 1976 kuukausien aikana.
Koska maanjäristykset voivat olla niin vaarallisia ja tuhoisia, mitä tekisit, jos kuulisit radiosta varoituksen, jonka mukaan asuin- tai lomaseutuasi kohtaisi tuhoisa maanjäristys parin seuraavan päivän aikana? Mutta osaavatko tiedemiehet todellakin ennustaa maanjäristyksiä?
Miten maanjäristysten ennustaminen alkoi
Muutamia maanjäristyksiä on jo ennustettu oikein. Yhden ensimmäisistä onnistuneista ennustuksista esitti Kalifornian teknillisen korkeakoulun geofyysikko tri James H. Whitcomb. Vuoden 1973 joulukuussa hän ennusti, että kolmen kuukauden kuluessa sattuisi maanjäristys Riversiden itäpuolella Kaliforniassa ja että sen voimakkuus olisi 5,5 tai enemmän Richterin asteikon mukaan. Kuten oli ennustettu, järähtelyä todettiin seuraavan vuoden tammikuun 30. päivänä, ja sen keskus oli noin 48 kilometriä Riversidestä itään. Järistyksen voimakkuus oli kuitenkin vain 4,1 Richterin asteikon mukaan.
Myöhemmin tuona vuonna marraskuun 27. päivän iltana Pohjois-Kaliforniassa pidetyssä geologien epävirallisessa kokouksessa Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen Menlo Parkissa sijaitsevan laboratorion tiedemiehet sanoivat, että maanjäristys, jonka voimakkuus olisi suunnilleen 5 oli odotettavissa San Andreaan siirroksessa lähellä Hollisteria mahdollisesti seuraavana päivänä. Seuraavana iltapäivänä Hollisteria kohtasi järistys, jonka voimakkuus oli 5,2 Richterin asteikon mukaan.
Tähän mennessä huomiota herättävin maanjäristysennustus on esitetty Kiinassa. Helmikuun 4. päivänä vuonna 1975 Liaoningin maakunnassa Koillis-Kiinassa sijaitsevaa Haitšengia kohtasi voimakkuudeltaan 7,3:ksi luokiteltu ankara maanjäristys. Kaupunki tuhoutui, mutta ihmishenkiä menetettiin tuskin lainkaan, koska seismologit olivat ennustaneet järistyksen ja ihmisiä oli varoitettu vaarasta. Oli määrätty toteutettavaksi yleinen evakuointi, ja seudun miljoona ihmistä lähti pois kotoaan. Tuskin viisi ja puoli tuntia viimeisen varoituksen jälkeen tuhoisa järistys iski. Vaikka tuhansia taloja tuhoutui, ainoastaan noin 200 ihmistä kuoli.
Kuultuaan kiinalaisten oikeaan aikaan esittämistä varoituksista ihmiset, jotka asuvat muilla maanjäristykselle alttiilla alueilla, pohtivat nyt, miksei heillekin voitaisi ilmoittaa etukäteen maanjäristyksistä. Mitkä merkit auttavat seismologeja tietämään, että maanjäristys on uhkaamassa? Millaisia laitteita he käyttävät? Missä määrin ihmiset olisivat halukkaita keskeyttämään päivittäiset toimensa noudattaakseen maanjäristysvaroitusten kehotusta? Entä millaisia olisivat väärien varoitusten vaikutukset?
Maanjäristystä edeltäviä maankuoren liikkeitä
Maanjäristyksen ennustamiseksi geologit tarkkailevat ensinnäkin merkkejä maan pintakerroksissa tapahtuneista muutoksista. Uskotaan, että maan kuoren suuret laatat liikkuvat hitaasti maapallon vaipan pinnalla. Kun kaksi laattaa kohtaa toisensa, syntyy geologisia siirroksia. Kun toinen laatta työntyy toista vasten, niin pinta saattaa kohota. Jos taas toinen laatta liikkuu toisen ohi, siirros tapahtuu vaakasuorassa suunnassa.
Tällaiset siirtymiset ovat vain muutamia senttimetrejä vuodessa, eikä niitä näin ollen havaita paljain silmin. Ne voidaan kuitenkin todeta tarkoilla mittauksilla, joita tehdään useitten vuosien kuluessa. Niin kutsuttu Palmdalen kohouma, joka sijaitsee Los Angelesin pohjoispuolella Kaliforniassa, on noin 12000 neliökilometrin suuruinen alue, joka kohoaa jatkuvasti. Se on nyt noin 25 senttimetriä korkeammalla kuin 15 vuotta sitten. Tämä viittaa muodostumassa olevaan jännitykseen, joka vapautuu lopulta maanjäristyksessä.
Pohjoisempana sijaitsevassa San Andreaan siirroksessa Kaliforniassa suoritetut mittaukset ovat osoittaneet monien vuosien ajan, että siirroksen läntinen reuna siirtyy hitaasti pohjoiseen pitkin siirroksen itäreunaa. Hollisterin kaupungin läheisyydessä tämän liikehdinnän aiheuttavat pitkin siirrosta verrattain säännöllisin väliajoin tapahtuvat perättäiset pienet järistykset. Kauempana pohjoisessa, missä siirros kulkee San Franciscon läpi, ei esiinny liikehdintää. Vaikuttaa siltä, että täällä siirroksen molemmat puolet ovat lukkiutuneet aina vuoden 1906 suuresta maanjäristyksestä lähtien. Jos tämä pitää paikkansa, siitä voidaan tehdä se pahaenteinen päätelmä, että kun lisääntyvä paine ylittää kallioitten lujuusrajan, se vapautuu äkisti uudessa tuhoisassa maanjäristyksessä.
Tavanomaisilla mittausmenetelmillä seismologi voi saada selville, missä maanjäristys todennäköisesti tapahtuu, mutta niiden avulla hän voi saada ainoastaan summittaisen arvion siitä, milloin järistys tapahtuu ja miten voimakas se on. Äskettäin on alettu käyttää lasersädettä Hollisterin alueen täsmällisiin mittauksiin. Näin siirroksen vastakkaisilla puolilla sijaitsevien ”kiintopisteitten” liikkeet voidaan mitata entistä tarkemmin. Pieninkin liikehdintä voidaan siten havaita nopeammin. On siis odotettavissa, että maanjäristysten ajankohta voidaan ennustaa entistä tarkemmin.
Seismiset varoitusmerkit
Maanjäristysten ennustamisen kannalta arvokkaimmat osoittimet perustuvat nykyään pienten maanjäristysten tai ihmistekoisten (kuten kivilouhoksissa suoritettujen) räjähdysten seismografisiin tutkimuksiin. Seismologit ovat jo kauan erottaneet kahdenlaista värähtelyä maanjäristysaaltojen kulkiessa maan vaipan läpi. Toista nimitetään P-aalloksi. Se puristaa kalliota kokoon siinä suunnassa, missä aalto etenee. Toinen, jota nimitetään S-aalloksi, puristaa kalliota kokoon sivuittaisessa, aallon etenemissuuntaan nähden kohtisuorassa suunnassa. P-aallot kulkevat kallioperän läpi nopeammin kuin S-aallot, minkä vuoksi ne näkyvät seismografissa ensin.
Vuonna 1971 neuvostoliittolaiset tiedemiehet ilmoittivat saaneensa selville, että P-aallot hidastuvat vähää ennen suurta maanjäristystä. Nopeus alkaa laskea joitakin viikkoja tai kuukausia etukäteen, mutta se palautuu äkkiä normaaliksi vain muutamia tunteja tai päiviä ennen järistystä. Kun yhdysvaltalaiset tiedemiehet tutkivat aikaisempia muistiinmerkintöjä, he saattoivat todeta tämän havainnon oikeaksi. He saattoivat havaita, että P-aaltojen nopeus oli pienentynyt jo kolme ja puoli vuotta ennen tuhoisaa San Fernandon järistystä, joka tapahtui Kaliforniassa 1971. Tämän ilmiön perusteella onnistuttiin ennustamaan vuoden 1974 Riversiden järistys.
Seismisesti aktiivisilla alueilla sattuu usein pieniä järistyksiä, joiden suuruusluokka on 3 tai 4 – ne ovat niin heikkoja, että niitä ei havaita ilman erikoislaitteita. On todettu, että nämä vähäiset järistykset saattavat lakata, jolloin seurauksena on muutamien kuukausien rauhallinen kausi, ja sitten niitä alkaa jälleen esiintyä juuri ennen suurta järistystä. Tutkimalla huolellisesti kaikkialle tarkkailtavalle alueelle asetettujen seismografien merkintöjä tiedemiehet voivat näin ollen saada varhaisvaroituksen sekä kiireellisen tärkeän merkin tuhoisasta maanjäristyksestä.
Muita varoitusmerkkejä
Muunlaiset mittaukset, joista voi olla hyötyä ennustettaessa maanjäristysten ajankohtaa ja suuruutta, perustuvat kallioperän laboratoriotutkimuksiin. Kun kallioon kohdistuu yhä suurempi paine, siinä ilmenee merkkejä jännityksestä kauan ennen kuin se murtuu. Kallio näyttää alkavan turvota, samalla kun siihen avautuu vähäisiä halkeamia, jotka suurenevat. Tämä muuttaa useita kallioperän ominaisuuksia, joita ei voida mitata ainoastaan laboratoriossa, vaan myös maan kuoressa. Tällaisia vaikutuksia ovat esimerkiksi 1) kallion tilavuuden lisääntyminen, 2) muutos sen sähkövastuksessa, 3) tähän liittyvät muutokset paikallisessa magneettikentässä ja 4) kaasun- tai vedenläpäisevyyden lisääntyminen. Kaikki nämä antavat aiheen alueella suoritettaviin mahdollisiin mittauksiin, joista voidaan saada edeltäviä merkkejä uhkaavista maanjäristyksistä.
Kallio saattaa turvotessaan muuttaa hieman asemaansa. Sellaisen muutoksen ilmaisemiseksi kallion päälle voidaan asettaa kallistuksen mittari (samankaltainen kuin kirvesmiehen vesivaaka, mutta paljon herkempi). Pitkin San Andreaan siirrosta noin 85 kilometrin matkalle asetetut sellaiset laitteet antoivat ne ennakkotiedot, joille edellä mainittu Hollisterin ennustus vuoden 1974 marraskuussa pääasiassa perustui.
Kallioperän sähkövastusta maanjäristysalueella voidaan mitata syöttämällä sähkövirtaa maahan useiden kilometrien päähän toisistaan pistetyistä elektrodeista ja mittaamalla jännite toisissa elektrodeissa. Neuvostoliitossa suoritetut tutkimukset osoittavat, että vastus saattaa vähitellen pienetä useiden maanjäristystä edeltävien kuukausien kuluessa. Toisinaan tapahtuu päinvastainen muutos vähää ennen järistystä. Samalla tavoin saattaa laite, joka mittaa maan magneettista kenttää sadastuhannesosan tarkkuudella, osoittaa uhkaavan järistyksen näyttämällä epätavallisia lukemia. Magneettikentän muutoksia oli havaittu ennen Hollisterin järistystä.
Kallioperän huokoisuuden lisääntyminen ennen sen repeämistä näyttää sopivan yhteen sen havainnon kanssa, että kaivovedestä tavataan ennen järistystä normaalia enemmän radonia. Radon on radioaktiivinen kaasu jota syntyy kallioperässä olevasta vähäisestä määrästä uraania. Kun paineen kasvaessa syntyy halkeamia, pohjaveteen pääsee enemmän radonia. Tämän virtaamisen paljastavat laitteet ovat erittäin herkkiä, ja niitä voidaan käyttää kaivojen tarkkailemiseksi koko maanjäristysalueella.
Kallioperän turpoaminen näyttää myös selittävän ne usein havaitut muutokset, joita tapahtuu kaivojen veden pinnan korkeudessa ennen järistystä. Näiden havaintojen tekemiseen tarvitaan vain, että joku tarkkailee etukäteen valittuja kaivoja ja ilmoittaa kaikista muutoksista. Japanissa eräs amatöörityöryhmä väittää kykenevänsä ennustamaan järistyksiä pelkästään tämän menetelmän avulla.
On kertomuksia, joiden mukaan eläimet käyttäytyvät oudosti juuri ennen järistystä. Sanotaan, että hevoset vauhkoontuvat, koirat karkaavat kotoa, rotat lähtevät taloista eivätkä kanat mene orrelle. Villieläimistä oravat ja linnut lähtevät liikkeelle ja käärmeet jättävät kolonsa joukoittain. Eläintarhoissa apinat joutuvat pakokauhun valtaan, riikinkukot kirkuvat, joutsenet nousevat vedestä maalle ja pandat valittavat ja tanssivat. Sellaisiin selontekoihin suhtaudutaan vakavasti Kiinassa ja ne yhdistetään ”tieteellisempään” tietoaineistoon ennustettaessa maanjäristyksiä. Jotkut länsimaiset tiedemiehet ovat nykyisin taipuvaisempia tutkimaan eläinten käyttäytymistä yhtenä mahdollisesti hyödyllisenä järistyksen varoittimena.
Maanjäristysennusteiden laatiminen
Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että tiedemiehet ovat saavuttamassa kyvyn ennustaa maanjäristyksiä. On kuitenkin eri asia ratkaista asiaan liittyvät tieteelliset perusongelmat ja on aivan toista esittää maanjäristysennustuksia kaikkia niitä maapallon osia varten, joissa niitä saatetaan haluta. Maaperää tutkivat tiedemiehet valittavat usein maanjäristysten tutkimiseen myönnettyjen määrärahojen vähäisyyttä. Lisäksi tarvittavien laitteiden asetteleminen suurille alueille tulee olemaan vielä kalliimpaa. Saatetaan myös tarvita suuret joukot tiedemiehiä ja teknikkoja tarkkailemaan laitteita ja erittelemään tuloksia.
Olettakaamme kuitenkin, että olisi saatavissa järkevän luotettavia järistysennustuksia. Mitä tehdä silloin? Jotkut pelkäävät, että ennustus voisi saada ihmiset sellaisen pakokauhun valtaan, että siitä koituisi yhtä pahaa vahinkoa kuin itse maanjäristyksestä. Vaikka sellainen pelko saattaa olla liioiteltu, niin mitä on sanottava vääristä hälytyksistä? Olettakaamme, että suuri kaupunki keskeyttää tavanomaisen teollisen ja kaupallisen toimintansa tai vähentää sitä maanjäristysvaroituksen vuoksi, mutta mitään ei tapahdu päivään tai pariin ja sen jälkeen hälytys peruutetaan. Kuvittele taloudellisten menetysten vuoksi esitettäviä valituksia!
Jotkut saattaisivat jopa olla sitä vastaan, että yleisöä varoitetaan maanjäristyksestä. Kun tri Whitcomb kertoi sanomalehdille, että vahinkoa aiheuttava järistys saattaisi iskeä Los Angelesin alueelle vuoden kuluessa, eräs kaupunginvaltuutettu puhui vahingonkorvausoikeudenkäynnin nostamisesta häntä vastaan, koska hänen ilmoituksensa alentaisi kiinteistöjen arvoa.
Mitä sinä tekisit?
Kuinka reagoisit luotettavaan maanjäristysennustukseen, jos olisit maanjäristysalueella? Muuttaisitko tavanomaista elämäntapaasi lisätäksesi mahdollisuuksiasi jäädä eloon, mikäli ennustus osoittautuisi paikkansa pitäväksi? Mihin toimiin voisit ryhtyä?
Voisit järjestää niin, että perheesi nukkuisi taivasalla. Jos sinulla on retkivarusteita, kuten teltta, makuupusseja, retkivalaisimia tai -liesi, voisit panna ne hyvään käyttöön. Jos omistat auton, voisit jättää sen autotallin ulkopuolelle sisäänajotielle tai kadulle. Olisi järkevää panna jonkin verran juomavettä säiliöihin varmaan paikkaan. Jonkin verran säilykeruokaa voitaisiin panna paikkaan, josta se olisi saatavissa, jos asuinpaikkasi sortuisi. Olisi viisasta olla menemättä sisälle suuriin rakennuksiin tai niiden lähellekään. Jos asut omakotitalossa, niin tiedätkö, mistä kaasu ja sähkö voidaan katkaista, jotta vähentäisit katkenneista johdoista ja putkista aiheutuvaa tulipalonvaaraa?
Jos asut alueella, jolla tuhoisat maanjäristykset eivät ole todennäköisiä, jotkin varotoimet olisivat vaivan arvoisia, mikäli järistys iskisi varoittamatta. Voisit pitää hätäajan varusteita ja tarvikkeita paikassa, mistä ne olisivat saatavissa, mikäli talosi sortuisi. Voisit perheesi kanssa suunnitella vaihtoehtoisia teitä asunnostanne poistumiseksi, jos tavanomaiset ulospääsytiet olisivat tukossa. Voisit aina pitää taskulamppua helposti saatavilla olevassa paikassa.
Jeesuksen Kristuksen ennustuksen mukaan tuhoisien maanjäristyksien voidaan odottaa jatkuvan ”paikassa toisensa jälkeen”, kunnes nykyinen ”asiainjärjestelmä” päättyy. (Matt. 24:3, 7) Mikäli tänä aikana todella esitetään maanjäristysennustuksia, olisi viisasta suhtautua sellaisiin varoituksiin vakavasti. Jos asut uhanalaisella alueella, on jo nyt järkevää suunnitella, mitä tekisit, jos suuri maanjäristys iskee varoittamatta. Raamattu sanoo: ”Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy.” – Sananl. 22:3.