Rouva Hämähäkki kutoo verkkoaan

KAUNEUS on katsojan silmässä, sanotaan. Näin voidaan hyvin sanoa rouva Hämähäkistä.

Kun hän joutuu kosketuksiin jonkun maan jättiläisen – Miehen tai Naisen – kanssa, hän saa tavallisesti osakseen potkuja, luudanhuiskauksia ja lentäviä esineitä. Hänen taidonnäytteensä, hämähäkinseitti, yksi pienoismaailman ihmeistä, pyyhkäistään halveksivasti pois.

Tietenkin jotkut ihmiset puhuvat siitä, miten kaunis kasteen peittämä hämähäkinseitti on aamuauringon säteiden valossa. Lisäksi jotkut tietävät, että rouva Hämähäkki on tavallisesti ihmiskunnan ystävä, joka auttaa pitämään hyönteiskannan kurissa ja pyrkii yleensä pysyttelemään poissa ihmisen tieltä.

Mutta jos useammat ihmiset tuntisivat hänen arkkitehtoniset kykynsä, he ehkä muuttaisivat mielensä. Hänen kahdeksasta karvaisesta säärestään ja rouvamaisen pyöreästä olemuksestaan huolimatta he ehkä näkisivät hänen taiteellisten töittensä kauneuden. Tarkastelehan vain muutamia näiden naisarkkitehtien luomuksia.

Seittimalleja

Ensi silmäyksellä monet hämähäkinseitit näyttävät tuskin muulta kuin ohuitten rihmojen sekasotkulta. Mutta lähempi tarkastelu paljastaa usein suuren taituruuden.

Esimerkiksi rouva Riippuhämähäkki (kysymyksessä on aina rouva, koska urokset eivät kudo verkkoja) pingottaa monta ”estelankaa” toinen toisensa lomaan. Näiden alle hän rakentaa tiheäkudoksisen silkkimaton. Lentävät hyönteiset osuvat lankoihin ja putoavat alla olevaan verkkoon.

Toiset lajit rakentavat kaarenmuotoisen maton, toiset taas pyöreän kuvun, jonka alle hämähäkki piiloutuu. Saaliiksi saadut hyönteiset vedetään näiden verkkojen läpi. Sitten rouva Hämähäkki, joka on usein erittäin siisti taloudenhoitaja, korjaa silkkisen ”pöytäliinansa” repeämät.

Mutta kaikki verkot eivät ole liikkumattomia ansoja. Eräs hämähäkkilaji valmistaa todellisuudessa lasson. ”Cowboytyttö” vetää tämän ohuen, kimmoisan verkon tiukalle ikivihreän puun kahden oksan väliin ja pitää sitä paikoillaan, kunnes jokin pahaa aavistamaton hyttynen törmää siihen. Viuh! Hämähäkki höllentää jonkin verran seitin pingotusta, ja verkko kimmahtaa eteenpäin ja kietoutuu tunkeilijan ympärille. Useitten tällaisten lassonheittojen jälkeen hyttynen on kokonaan ”aitauksessa”.

Vaikkakaan kaikki hämähäkkilajit eivät rakenna verkkoja, yli 29000 tunnetun lajin keskuudessa on runsaasti verkontekijöitä. Niiden kaikkien joukossa kuitenkin yksi heimo erottuu taiteellisimpana. Kysymyksessä ovat verkkohämähäkit. Erään asiantuntijan mukaan nämä ”rakentavat kaikista seiteistä kauneimmat ja monimutkaisimmat”.

Haluaisitko tarkkailla verkkohämähäkkiä ja nähdä, miten hän kutoo seittinsä? Seuratkaamme siis Araneus-sukuuna kuuluvaa ”hämähäkkiarkkitehtien kuningatarta”, kun hän ryhtyy tarmokkaasti toteuttamaan seuraavaa hankettaan.

Araneus kutoo verkkoaan

Ensinnäkin sinun on seurattava häntä tarkoin, sillä hän liikkuu nopeasti ja päättäväisesti. Ensin hän valmistaa pääköyden eli ”siltaköyden”, minkä jälkeen hän tekee verkkonsa kannatusköydet.

Saatat ihmetellä, miksi hän sijoittaa verkkonsa pienen puron ylle. Miksi hän ei valitse helpompaa paikkaa? Ilmeisesti hän tietää, mitä hyötyä on verkon sijaitsemisesta hyönteisten lentoreitillä.

Miten hän saa köyden puron yli? Näetkö, miten hän istuu tuolla oksalla ja nostaa takaruumistaan ylöspäin? Hän työntää ulos silkkilankaa, jota tuuli kohottaa leijan tavoin, samalla kun hän laskee lisää köyttä. Hän pitää köydestä kiinni yhden raajansa kynnellä ja tuntee, milloin se tarttuu kiinni puron toiselle puolelle. Kun hän näin on saavuttanut tavoitteensa, hän kiristää köyden veden yli.

Miten nopeasti hän tältä pääköydeltä käsin valmistaakaan kannatusköydet ja muodostaa suorakulmion (toiset kiinnitysköydet venyttävät sen myöhemmin monisivuiseksi kuvioksi)! Huomaa nyt, miten hän menee tämän suorakulmion yläreunan köyden puoliväliin, kiinnittää silkkinauhan ja pudottautuu alareunan köyden keskelle.

Puolitettuaan täten suorakulmion hän menee tämän puolittavan köyden keskikohtaan ja kiinnittää siihen uuden rihman. ’Miten hän löytää keskikohdan ilman mittanauhaa?’ saatat kysyä. Erittäin hyvä kysymys, mutta kukaan ei ole keksinyt siihen vastausta!

Joka tapauksessa tästä keskikohdasta lähtien Araneus-suvun hämähäkki valmistaa huolellisesti uutta köyttä ja palaa sitten ylimmälle kannatusköydelle. Sitä hän kulkee lyhyen matkaa keskikohdasta oikealle, pysähtyy ja kiinnittää uuden köyden toisen pään. (Katso piirrosta n:o 1.) Geometrisen pyörän ensimmäinen puola on muodostunut.

Kunkin puolan eli sädelangan kiinnittämistä varten hän palaa keskukseen ja laskee uutta köyttä, samalla kun kävelee pitkin vastavalmistunutta verkkoa. Huomaa, että tämä pieni rakentaja valmistaa vuorotellen yhden puolan oikealle puolelle ja seuraavan vasemmalle pitääkseen jännityksen tasapainossa, kunnes kaikki puolat ovat valmiit! Kaikki 25 (tai useampaa) sädelankaa ovat yhtä etäällä toisistaan, mikä on ihmeellistä, kun ottaa huomioon työskentelynopeuden ja -olosuhteet.

Vahvistettuaan keskuksen muutamalla rihmankiertämällä rouva Hämähäkki näyttää nyt laiskistuvan. Alkaen läheltä keskustaa hän kiinnittää sädelankojen poikki karkeatekoisen, harvan kierukan. Tökeröä työtäkö? Ei, sillä tämä kierukka muodostaa ainoastaan ”rakennustelineen”, jolta käsin hän voi suorittaa vaikeamman viimeistelytyön. Araneus poistaa vähitellen rakennustelineen kun sitä ei enää tarvita.

Nyt hän lähtee läheltä suorakulmion reunaa ja valmistaa kierukan edetessään kohti keskustaa. Tässä kierukassa hän käyttää kimmoisaa, tahmeapintaista silkkirihmaa. Jo vuosia tämä tahmea rihma on hämmästyttänyt luonnontieteilijöitä. Miksi? Siksi, että kussakin sädelankojen välisessä rihman osassa liimahelmet ovat täsmälleen yhtä kaukana toisistaan.

Miten tämä pienen pieni luontokappale kykenee mittaamaan niiden etäisyyden niin tarkasti? Lopulta salaisuus paljastui. Kiinnitettyään liimapintaisen rihman kahden sädelangan väliin rouva Hämähäkki ”näppäilee” sitä kuin viulunkieltä. Värähtely erottaa liiman toisistaan yhtä etäällä oleviin pisaroihin!

Näin Araneus siirtyy hitaasti sädelangalta toiselle kiertäen saman keskipisteen ympärillä ja kiinnittää, varustaa liimalla ja näppäilee noin 13000 tällaista tahmaista rihmaa. Viimeistelyn jälkeen hän on lopulta valmis viimeiseen toimenpiteeseen: ”puhelinpalvelun” asentamiseen.

Nyt hän valmistaa silkkisen ”puhelinjohdon”, joka yhdistää verkon hänen kätköpaikkaansa, usein lähellä olevan lehden alle. Koska Araneus ei näe kovin hyvin, hän on suuresti riippuvainen erinomaisesta tuntoaististaan. Kun hyönteinen lentää verkkoon ja takertuu siihen, sen rimpuilu saa ”puhelinlangan” värähtelemään ja ilmoittaa rouva Hämähäkille, että hänen ”ruokakomeroonsa” on juuri tullut täydennystä.

Koska nämä värähtelyt ovat merkkinä ruoka-ajasta, niin kun herra Hämähäkki tulee kosiskelemaan, hän tavallisesti näppäilee verkon reunassa pienen ”sävelmän”. Tämä serenadi estää häntä joutumasta likinäköisen rakastettunsa kynsiin!

Kun tarkastelet Araneuksen taidonnäytettä, sinusta saattaa tuntua vaikealta uskoa, että koko rakennelman valmistaminen vei vajaan tunnin. Voitko kuvitella kenenkään ihmisen kykenevän pingottamaan verkkoa leveän joen yli tunnissa sekä valmistamaan siinä ohessa itse köytensä, liimansa ja puhelinjärjestelmänsä?

Vielä hämmästyttävämpää on, että Araneus ei vaivaudu korjaamaan verkkoa, kun hyönteiset repivät sitä. Hän irrottaa koko verkon kehyksistään ja valmistaa uuden! Tavallisesti hän valmistaa uuden kerran vuorokaudessa. Miten hän kykenee siihen? Mistä hän saa silkkinsä?

Hänen ”kehruukoneensa”

Vaikka kaikilla hämähäkeillä on kehruurauhasia silkkiaineen valmistamiseksi, toisilla niitä on enemmän kuin toisilla. Rauhasia on seitsemää eri lajia, mutta useimmilla hämähäkeillä on niistä 3–5 eri tyyppiä. Kukin niistä tuottaa erilaista silkkirihmaa. Mutta miten rouva Hämähäkki valmistaa tätä silkkirihmaa?

Hänen takaruumiinsa kärjessä on tavallisesti kuusi pitkänomaista elintä, joita kutsutaan kehruunystyröiksi. Näistä erittyy useita erilaisia silkkiaineita. Ne eivät ole kuitenkaan kuusi yksinkertaista liikuteltavaa putkea.

Kussakin kehruunystyrässä on yli sata pienen pientä tiehyttä – ja kukin tiehyt voi toimia erillään toisista! Eräs luonnontieteilijä sanoo tästä monimutkaisesta laitteesta: ”Hämähäkin kehruukone on paljon parempi kuin kone, jonka ihminen on kehittänyt siltavaijerien valmistamiseksi, sillä hämähäkki voi vaihdella köytensä paksuutta ja lujuutta pelkästään levittämällä [kehruunystyröitään] erilleen toisistaan tai painamalla niitä lähemmäs toisiaan.”

”Älykkyyttä” koskeva vaikea pulma

’Hämmästyttävää’, huudahtaa luonnontieteilijä, joka tutkii hänen ruumiinrakennettaan. Mutta jos tiedemies on myös kehitysopin kannattaja, rouva Hämähäkki asettaa hänen eteensä vaikean pulman.

Miten tämä pienen pieni eläin (hämähäkki ei ole hyönteinen; hyönteisillä on vain kuusi raajaa, kun taas hämähäkillä niitä on kahdeksan) ”keksi” ja ”kehitti” raajojensa öljyrauhaset, jotka estävät sitä tarttumasta omaan liimaansa? Kuka opetti sille insinööritaitoa ja geometriaa?

’Vaisto’, joku saattaa sanoa. On totta, että verkkojenvalmistamiskyky on vaistonvaraista, sillä monet hämähäkinpoikaset valmistavat ”täydellisiä pienoisverkkoja, jotka eivät ole postimerkkiä suurempia”. Mutta edessämme on yhä vaikea pulma sen suhteen, miten sellainen pieni luontokappale ”kehitti” niin suuren määrän toimintaohjeita.

’Se kehitti ne vuosisatojen aikana’, kehitysopin kannattaja vastaa. Mutta yksi heistä sanoo rehellisesti: ”Ei ole mitään tieteellisiä perusteita olettaa, että hämähäkkien tavat ovat yleensä suurestikaan muuttuneet.” Niinpä aina kun siitä keksitään uusia piirteitä, nousee esiin kysymys: miksi siinä ilmenee ”älykkyyttä”, jota ei löydy paljon suuremmista, ”edistyneemmiksi” kutsutuista luontokappaleista?

On ihmisiä, joille se ei ole vaikea pulma. He hyväksyvät Raamatussa 1. Moos. 1:25:ssä (Um) esitetyn lyhyen vastauksen: ”Ja Jumala teki . . . kaikki maassa liikkuvat eläimet kunkin lajinsa mukaan.”

Sinun on siis tehtävä ratkaisu. Kun seuraavan kerran näet rouva Hämähäkin harsomaisen seitin, kysy itseltäsi: kuka Mestariarkkitehti opetti hänet kutomaan?

[Alaviitteet]

[Kaavio s. 20]

(Ks. painettu julkaisu)

MITEN VERKKO SYNTYY

pääköysi

kannatusköydet

ensimmäinen sädelanka

keskusköysi

1) Kannatusköydet riippuvat pääköydestä

2) Sädelangat paikoillaan (yksinkertaistettu)

3) Valmis verkko (yksinkertaistettu)