Mitkä ovat pulman aiheuttajat?
ONKO sinulla hyvä mielenterveys? Jos on, sinulla on syytä olla kiitollinen. Sinun olisi silti viisasta tuntea joitakin perustekijöitä, jotka voisivat saada sinut menettämään tämän kalliin omaisuuden. Sen tietäminen ei riitä, että äkillinen onnettomuus, vakava sairaus, työpaikan menetys ja muu samankaltainen voi ”laukaista” psyykkisen sairauden. Jotta ne voisivat aiheuttaa psyykkisen sairauden, on ensin oltava pohjimmaiset olosuhteet, jotka edistävät tasapainon menetystä.
Pohjimmaisten syitten voitaisiin sanoa kuuluvan kolmeen peruslajiin: 1) ympäristötekijät, joihin sisältyvät suhteet toisiin, taloudelliset olosuhteet jne.; 2) biologiset tekijät, kuten perinnöllisyys ja aineenvaihdunta ja 3) persoonallisuuden heikkoudet.
Ympäristötekijät
Ympäristön voidaan sanoa vaikuttavan huomattavalla tavalla psyykkisen sairauden syntyyn nykyaikaisen elämäntavan aiheuttaman rasituksen ja paineen tähden. Tämä myönnetään niin laajalti, että Langner ja Michael ovat kirjoittaneet laajan teoksen Life Stress and Mental Health (Elämän paine ja mielenterveys), joka käsittelee juuri tätä aihetta. Samaten tohtori Karl Evang Norjasta sanoo: ”Vaikka hyvin monet ihmiset kykenevät vastustamaan joitakin pelätyimmistä elimistön sairauksista, melkein jokainen näyttää voivan menettää mielenterveytensä, jos jännitys ja paine on riittävän suuri ja ympäristön ilmapiiri riittävän epäsuotuisa.”
Myös julkaisussa The Schizophrenias – Yours and Mine (Jakomielitauti – sinun ja minun) esiintynyt otsikko ilmaisee ympäristötekijän suuren merkityksen. Siinä kysytään: ”Mitä jakomielitautiset voivat tehdä vähentääkseen painetta?” Se vastaa: ”Muuta autiolle saarelle tai ryhdy erakoksi!” Mutta sitten se lisää: ”Näiden pakokeinojen toteuttaminen . . . on tulossa entistä vaikeammaksi.”
Pako nykyajan päivittäisistä painetta aiheuttavista tekijöistä voi todellakin edistää mielenterveyttä, kuten niiden miesten esimerkki osoittaa, jotka työskentelevät yksinäisellä sääasemalla, joka sijaitsee New Hampshiressä Yhdysvalloissa Mount Washingtonin huipulla, missä sanotaan olevan maailman huonoin sää. Yksi näistä miehistä esitti syyn, miksi he asuivat mieluummin siellä: ”Ei ole painetta, ei liikennettä, ei niskaan hengittäviä pomoja. Olemme kaikki torjuneet parempipalkkaiset työpaikat tämän työn tähden. Ihmiset ajattelevat meidän olevan hulluja, mutta me emme ole. . . . Me olemme rauhassa maailman kanssa.”
Toisia ympäristötekijöitä, jotka voivat olla mielisairauden pohjimmaisia aiheuttajia, ovat vihamielisyys, kodin särkyminen, köyhyys ja rotusyrjintä. Niihin täytyy laskea myös vanhempien itsekäs kunnianhimo ja ahneus, joka helposti vahingoittaa lapsia.
Vanhenemisen myötä tulee toisenlainen ympäristötekijä, joka voi hyvinkin aiheuttaa henkisen sairauden. Tyypillistä ympäristöä, joka voi olla tuhoisa iäkkäille, tohtori Evang kuvailee seuraavasti: ”Merkityksellisen toiminnan puuttuminen, unohdetuksi tulemisen tunne, eristäminen muusta yhteiskunnasta laitoksiin, tulojen jyrkkä väheneminen.” Eräs huomattava yhdysvaltalainen psykiatri sanoo, että ”vanhuudenhöperyys” johtuu todennäköisemmin sellaisista olosuhteista kuin elimistön todellisesta rappeutumisesta.
Biologinen tekijä: perinnöllisyys
Mutta vaikka monet ihmiset elävät epäsuotuisissa olosuhteissa, vain verrattain harvat saavat sen tähden psyykkisen sairauden. Miksi sellainen kohtaa näitä harvoja eikä toisia?
Se johtuu todennäköisesti perinnöllisyydestä. Joillakuilla on taipumusta psyykkiseen sairauteen. He eivät ole syntymästään saakka olleet kovin hyvin varustettuja kohtaamaan nykyisiä paineita. He ovat verrattavissa ihmisiin, jotka syntyvät taloudellisesti köyhinä verrattuna toisiin, jotka syntyvät rikkaina. Köyhinä syntyneet saattavat paljon todennäköisemmin velkaantua tai joutua käyttämään hyväkseen sosiaaliapua kuin rikkaina syntyneet. Samaten perinnöllisyyden tähden jotkut syntyvät ”köyhinä” psyykkisesti ja saattavat näin ollen helpommin ”velkaantua” sairastumalla johonkin psyykkiseen tautiin.
Tätä kuvausta ja johtopäätöstä tukee tohtori David Rosenthal: ”Useimmissa tapauksissa on oltava mukana perinnöllinen tekijä, jotta jakomielitauti kehittyisi. Jos ei kuitenkaan esiinny ankaraa ympäristötekijöitten painetta, sairaus ei ehkä puhkea niillä, joilla on siihen taipumusta.”
Tutkimus on myös paljastanut, että mitä läheisempi veriside jollakulla on jakomielitautiseen, sitä suurempi on todennäköisyys, että hänkin joutuu sairauden uhriksi. Niinpä jos isä tai äiti sairastaa jakomielitautia, lapsella on yksi mahdollisuus kuudesta sairastua siihen. Jos molemmat vanhemmat sairastavat sitä, todennäköisyys on neljä kuudesta.
Sen, että jakomielitaudilla voi olla sellainen fyysinen aiheuttaja, osoitti ryhmä tutkijoita, jotka ruiskuttivat jakomielitautisten verta kahden normaalin vapaaehtoisen vangin suoneen. Pian ruiskeen antamisen jälkeen toinen joutui apaattiseen tilaan ja koki aistiharhoja. Toisesta tuli paranooinen: hän epäili kaikkien puhuvan hänestä. Noin kahden tunnin kuluttua molemmat olivat jälleen normaaleja.
Masentuneisuuden pääsyistä psykiatrit ovat tulleet samanlaisiin johtopäätöksiin. Niinpä kerrotaan, että ”todisteet lisääntyvät sen suhteen, että jotkin depression muodot ovat perinnöllisiä ja . . . että on kymmenen kertaa niin suuri todennäköisyys, että henkilö sairastuu ’ensiasteiseen’ [äkilliseen] depressioon, jos hänen lähiomaistensa keskuudessa on joku depressiota sairastava”. Jotkut psykiatrit ovat sitä mieltä, että tämä johtuu jostakin elimistön kemiallisesta viasta tai aivojen kemiallisten toimintojen häiriötiloista.
Toinen biologinen tekijä: aineenvaihdunta
Nykyään osoitetaan lisääntyvää kiinnostusta siihen, että väärä ruokavalio voi aineenvaihduntaan vaikuttamalla aiheuttaa psyykkisen sairauden. Esimerkiksi tohtori J. F. Greden Washingtonissa (D.C.) sijaitsevasta Walter Reedin sotilassairaalasta suoritti menneenä vuonna psykiatrisia tutkimuksia. Hän antoi ymmärtää, että kahvissa, teessä, päänsärkytableteissa ja muissa yleisesti käytetyissä tuotteissa, kuten kolajuomissa, olevat suuret kofeiinimäärät voivat aiheuttaa jonkin psyykkisen sairauden. Amerikan psykiatriliiton vuosikokouksessa pitämässään puheessa hän sanoi:
”Epämääräisen suurelle määrälle [ihmisiä] yhdestä lääkeaineesta – kofeiinista – luopuminen saattaa olla hyödyllisempää kuin jonkin toisen lääkkeen nauttiminen.” Hän kuvaili joitakin tapauksia ”kofeinismiksi” ja sanoi edelleen, että se voi aiheuttaa levottomuutta, ärtyneisyyttä, unettomuutta, päänsärkyä, aistiharhoja, lihaskouristuksia, oksentamista ja ripulia. Hän kuitenkin totesi, että jotkut voivat juoda ja juovat 15 kupillista kahvia tai enemmänkin päivässä kokematta mitään haittavaikutuksia, kun taas vain kaksi kupillista voi vaikuttaa toisiin.
Samansuuntaisia ovat englantilaisen psykiatrin Richard Mackarnessin havainnot. Hän uskoo, että monissa mielisairaustapauksissa psykosomaattisen lääketieteen periaate toimii vastakkaiseen suuntaan: sen sijaan että mieli aiheuttaisi elimistön sairastumisen, elimistö aiheuttaa mielen sairastumisen. Mistä se johtuu? Allergiasta. Hän kertoo potilaista, jotka kulkivat edestakaisin sairaalan ja mielisairaalan välillä, mutta jotka parantuivat, kun he poistivat ruokavaliostaan joitakin ruoka-aineita, joille he olivat allergisia. Eri henkilöillä oli kysymys eri ruoka-aineista.
Persoonallisuuden säröt
Ympäristö- ja biologisten tekijöitten lisäksi persoonallisuuden säröt vaikuttavat asiaan. Ne aiheutuvat siitä, että vanhemmat eivät ole kasvattaneet lapsiaan rakkauden ja lujuuden avulla.
Osaa, joka vanhemmilla on sellaisen vioittuneen persoonallisuuden muodostumisessa, painottaa L. E. Martin kirjassaan Mental Health/Mental Illness (Mielenterveys ja mielisairaus). Hän toteaa, että vanhemmat kiinnittävät usein hyvin vähän huomiota lastensa persoonallisuuden kehityssuuntaan, kunnes lapset joutuvat vaikeuksiin poliisin kanssa. Hän sanoo myös, että vanhemmat edistävät pulmaa ilmaistessaan olevansa itse kiinnostuneempia ulkonaisista seikoista kuin perusarvoista ja antaessaan omalla persoonallisuudellaan huonon esimerkin.
Samaa mieltä on psykiatrian tohtori Robbins, joka toimii New Yorkin Hillside Hospital -sairaalan yhteydessä. Hänen mukaansa lasten oikeanlaatuinen kasvattaminen on erittäin tärkeätä mielenterveydelle; laiminlyönti voi johtaa psyykkisiin ongelmiin. Hän sanoo: ”Hillside Hospitalin lapsipotilaat turhautuvat helposti ja haluavat heti tyydytystä. Sairaalaan saapuessaan he vaativat, että heidän tarpeensa täytetään, sen sijaan että he haluaisivat muuttua.” Nuo sanat soveltuvat ilmeisen selvästi pilalle hemmoteltuihin lapsiin.
Niinpä vaarallisilta vaikuttavat paineet saattavat olla vahingollisia aikuisillekin persoonallisuuden heikkouksien tähden. Depressiota ilmenee yleisemmin nykyaikaisessa kulttuurissa, jossa työtä itseään ei enää pidetä arvokkaana ja tyydytystä tuovana. Työskentelyolosuhteet eivät ole aina nykyään rasittavampia kuin ennen, vaan usein pulma on siinä, että työntekijöitten odotukset ovat paljon suuremmat. He eivät halua työllään ainoastaan hankkia elatusta itselleen ja perheelleen vaan myös tyydyttää omaa itsetuntoaan.
Koska mielisairaudet ovat niin monimutkaisia, voit helposti käsittää, miksi on olemassa monia mielipide-eroja sen suhteen, miten erilaisia psyykkisiä sairauksia tulisi hoitaa. Mitä menetelmiä käytetään, ja miten menestyksellisiksi ne ovat osoittautuneet?
[Kuva s. 8]
MIELISAIRAUS
YMPÄRISTÖ
PERINNÖLLISYYS
AINEENVAIHDUNTA
PERSOONALLISUUDEN VIAT