Mikä nykyajan kriiseissä on erilaista?

ELOKUUN 25. päivänä 1974 Bulletin of the Atomic Scientists (Atomitiedemiesten tiedonantolehti) siirsi kansilehdellään olevaa ”tuomiopäivän kelloa” kolme minuuttia lähemmäs keskiyötä. Nämä tiedemiehet ilmaisivat siten pelkonsa siitä, että ydintuhon uhka oli äskettäin kasvanut niin paljon ja saattanut kellon näyttämään ajankohtaa 9 minuuttia vaille keskiyön.

Kuitenkin ne, jotka tuntevat kellon historian, tietävät, että vuodesta 1947 lähtien, jolloin atomitiedemiehet panivat sen käyntiin, sen viisareita on siirretty kahdeksan kertaa, mutta sitä on tapahtunut molempiin suuntiin.

Monet ihmiset uskovat, että historian kulku muistuttaa suuresti tuota ”tuomiopäivän kelloa”. He sanovat kriisien tulevan ja menevän mutta ihmiskunnan aina selviävän niistä jotenkin. Heillä on juuri sellainen näkemys kuin 1900 vuotta sitten elänyt tarkkanäköinen profeetta ennusti heillä olevan: ”Onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.” – 2. Piet. 3:4.

Nämä ihmiset myöntävät olevan ilmeistä, että maapallon taloudellisiin ja poliittisiin järjestelmiin kohdistuu tällä hetkellä ankara paine, mutta eivätkö maailman älykkäimmät ihmiset keskitä huomiotaan näihin pulmiin? Eivätkö Yhdistyneitten Kansakuntien luonnonvaroja käsitellyt erityisistunto ja viimeaikaiset merta, väestöä ja ruokaa koskevat maailmankonferenssit ole ilmaus ennen näkemättömistä yhdistyneistä ponnisteluista? Ja eikö lännen ja idän välisen jännityksen jatkuva lieventyminen kirkasta kuvaa vielä lisää? ”Kysymyksessä on todella jännityksen lieveneminen”, sanoo Saksan liittotasavallan liittokansleri Helmut Schmidt. ”Maailma on paljon vähemmän vaarallinen . . . Uhka on poissa, ainakin se on pienentynyt.”

Optimistit ovat myös varmoja siitä, että kunhan vain on riittävästi aikaa, teknologia keksii tavan, jolla hupenevat ravintovarat palautetaan entiselleen, saadaan väestönkasvu kuriin ja kehitetään uusia energianlähteitä kasvavan kysynnän tyydyttämiseksi. Eräs teknologinen julkaisu sanoo: ”Tieteen ja teknologian täytyy ratkaista pulmamme. Jos ne eivät ratkaise, mikään muukaan ei tule ratkaisemaan niitä.”

Ajan, teknologian ja diplomatian avulla ihmiskunnan on aikaisemmin onnistunut väistää äärimmäiset kriisit. Miksi nykyiset kriisit olisivat erilaisia?

Erilaisuuden käsittäminen

Atomitiedemiehet ja maailman johtajat ovat jo vuosia pelänneet ydintuhon tuomiopäivää, ja tuo uhka on yhä olemassa erityisesti, kun otetaan huomioon äkisti kiihtynyt kilpavarustelu. Mutta jotakin uutta on nyt ilmaantunut sen lisäksi. Mitä se on?

Pääsihteeri Waldheim sanoi luonnonvaroja käsitelleessä YK:n erityisistunnossa:

”Uutta on nykyisen tilanteen äkillinen ja dramaattinen kiireisyys ja historiallisen tapahtumainkulun yhtäkkinen nopeutuminen, joka on saattanut meidät silmätysten maailmanlaajuisen hätätilan kanssa.” (Kursivointi meidän)

Mitä se merkitsee? Voimme käsittää sen paremmin, jos vertaamme muistiinmerkityn historian menneitä 6000 vuotta aikamäärään, joka meidän on helpompi tajuta. Ajattele, että tuo ajanjakso olisi kutistettu 30 vuoteen perheesi elämässä, ja pane merkille pulmien kehittymisen ”nopeutuminen”.

Kuvittele, että sinulla on aluksi vain yksi lapsi, kahdeksan huonetta käsittävä talo ja tasaisesti kasvavat tulot. Vaikka tuo ajanjakso on kutistettu niinkin lyhyeksi, kestäisi kaksikymmentä vuotta, ennen kuin perheeseesi syntyisi toinen lapsi elätettäväksi! Ja vasta 29. vuonna se lisääntyisi jälleen, tällä kertaa kahdella, niin että lapsia olisi kaikkiaan neljä.

Mutta äkisti 30:ntenä ja viimeisenä vuotena perheesi ja sen tarpeet alkaisivat paisua. Pelkästään seuraavien kahdeksan kuukauden aikana se nelinkertaistuu – kuudeksitoista – ja kahdeksan huonetta käsittävä talosi on ääriään myöten täynnä! Kuvittelehan tyrmistystäsi, jos sinulle kerrottaisiin, että perheesi lapsilauma kaksinkertaistuisi jälleen – 32:een – vain kahdessa kuukaudessa! Mutta pelkkä määrällinen kasvu ei ole ainoa edessäsi oleva ongelma.

Perheesi tarpeitten äkisti lisäännyttyä menneitten kahdeksan kuukauden aikana säästösi ovat jo kuluneet loppuun ja olet velkaantunut. Lisäksi kodissasi ei ole enää yhtään vapaata tilaa – juuri silloin kun perheesi kasvu on pääsemässä vauhtiin. Ei ole aikaa eikä rahaa laajentaa kotia. Kaikki menee pelkästään elämiseen. Niinpä perheesi on käännekohdassa. Tästä eteenpäin se on yhä enemmän riippuvainen sitä, että kukin jäsen antaa omastaan toisille.

Mutta otaksukaamme, että viisi perheenjäsentä haluaa välttämättä pitää itsellään yli kaksi kolmasosaa ruoasta ja muista tarvikkeista. Muiden yhdentoista täytyy näin ollen parhaansa mukaan jakaa keskenään se, mitä jää jäljelle. Siten muutamien vaatimukset rasittavat kotiasi ja tulojasi äärimmilleen entistä nopeammin. Ongelmasi ovat täysin erilaiset kuin vain muutama kuukausi aikaisemmin.

Onko edellä kerrottu kuvaus pelkkää liioittelua? Yhä useampien maailman johtajien ja tieteen asiantuntijoitten mukaan se ei ole.

Aikana, joka on runsaat 2 prosenttia muistiinmerkitystä historiasta, on tapahtunut noin 75 prosenttia ihmiskunnan lukumäärän kokonaiskasvusta. Waldheim vakuuttaa, että noin neljännes ihmisistä, jotka ovat koskaan eläneet maan päällä, elää tänä päivänä! Jos kasvu jatkuisi edes nykyisellään, maan – ja meren – jokaista neliömetriä kohti olisi kymmenen ihmistä vajaassa 700 vuodessa.

Näin ollen pelkästään väestön määrällinen kasvu johtaa nopeasti väistämättömään käännekohtaan. Scientific American -lehti sanoo: ”Epäilemättä tämä kasvun kausi on oleva väliaikainen tapahtuma väestön historiassa.” (Kursivointi meidän) Mutta tämänhetkistä pulmaa ei ole luonut niinkään pelkkä määrällinen kasvu kuin se, miten äkisti ja nopeasti se iski maailman jo järkkyviin laitoksiin.

Väestön äkillinen, räjähdysmäinen kasvu on luonut ennätysmäisen ravinnon, vaatetuksen, asuntojen ja koulutuksen tarpeen. Mutta ensimmäisen kerran tieteen ja teknologian kyky näiden tarpeitten täyttämiseksi on kyseenalainen. The Wall Street Journal -lehden huomattavin Euroopan-kirjeenvaihtaja sanoo: ”Väestönkasvu on yllättänyt niin nopeasti teknologian, johon ihmeisiin uskovat kauan ovat kohdistaneet toiveensa, että jopa maailman johtavat tiedemiehet levittelevät käsiään epätoivoisina.”

Mutta vielä enemmän kuin teknologian epäonnistumiset maapallon mahdollisuuksia elättää asukkaansa vähentävät itsekkäitten ja jakavien taloudellisten, poliittisten ja uskonnollisten esteitten muodostamat keinotekoiset rajat. Niistä johtuu esimerkiksi se, että vähemmän kuin kolmasosa maan väestöstä käyttää noin kaksi kolmasosaa sen ravinnosta ja melkein kaikki sen energia- ja luonnonvarat. Ihmiskunnan kahden kolmanneksen täytyy jakaa (tavallisesti epätasaisesti) se vähä, mikä jää jäljelle.

Nämä paineet puristavat yhdessä maailmaa juuri sinä historian aikana, jolloin maan kyky elättää asukkaansa nykyisen hallinnon alaisuudessa on saavuttamassa äärirajansa. Onko sen tähden ihme, että ennen niin vakaat laitokset horjuvat taakan alla? Tämä ”historiallisen tapahtumainkulun yhtäkkinen nopeutuminen” on tuonut maailman äkisti käännekohtaan. Nobelin palkinnon saanut Harvardin yliopiston professori George Wald sanoo:

”Ihmiselämä on nyt enemmän uhattuna kuin koskaan aikaisemmin, ei yhdeltä vaan monelta suunnalta; kukin uhka itsessään kykenee tuhoamaan meidät, mutta ne ovat kaikki riippuvaisia toisistaan ja ne kaikki yhdessä kohtaavat meitä.”

Nykyajan uhkaavien vaarojen ’toisistaan riippuvainen’ luonne on itsessään vakuuttava todistus siitä, että ne ovat todella erilaisia. Tarkastelkaamme, miten nämä uudet toisistaan riippuvaiset kriisit vaikuttavat maailmaan.

[Taulukko s. 3]

(Ks. painettu julkaisu)

AIKANA, JOKA ON 2 PROSENTTIA MUISTIINMERKITYSTA HISTORIASTA, ON TAPAHTUNUT 75 PROSENTTIA VÄESTÖN KOKONAISKASVUSTA

Muistiinmerkityn historian 6000 vuotta

1850–1975

Miljardia ihmistä

–4

–3

–2

–1

[Kuva s. 4]

NOPEASTI KASVAVAN VÄESTÖN VAATIMUKSET

MAAILMAN TIEDEMIEHET