Mukavaa kiikkumista

Herätkää!-lehden Dominikaanisen tasavallan -kirjeenvaihtajalta

AAH! Onko mitään parempaa kuin istua mukavassa tuolissa seistyäsi kaiken päivää? Jos tuoli lisäksi sattuu olemaan keinutuoli, niin se vasta onkin miellyttävää kiikkumista!

Mistä keinutuolin suuri suosio johtuu? Miksi monet pitävät sitä yhtenä miellyttävimmistä ja hyödyllisimmistä tuoleista? Satojen vuosien ajan äidit ovat käyttäneet tätä tuolia keinuttaakseen lapsensa uneen tai saadakseen heidän itkunsa lakkaamaan. (Samalla moni äiti on havainnut, että keinuminen rauhoittaa hänenkin hermojaan!) Myös isoäidit ovat keinuttaneet lempeästi monia pieniä poikia ja tyttöjä kertoessaan heille ”iltasatuja”. Keinutuolin liikehdinnässä näyttää olevan jotakin, joka synnyttää pienokaisissa turvallisuuden tunteen.

Myös monet vanhukset ovat havainneet keinutuolin hellävaraisen heilahtelun tyynnyttäväksi voiteeksi iän tuottamiin särkyihin ja kipuihin. He ovat havainneet, että kun he ovat olleet liian hermostuneita nukkuakseen, muutaman minuutin kiikkuminen on tyynnyttänyt heidät ja tehnyt heidät raukeiksi. Verannan keinutuolissa istuminen illansuussa on antanut heille tilaisuuden mietiskellä, nähdä asiat oikeassa suhteessa. Joidenkuiden vanhojen ihmisten mielestä nuoremman sukupolven yksi ongelma on, että se ei osaa rentoutua. Ehkäpä siksi keinutuolin kasvava suosio joissakin paikoissa ilmaisee, että nuoret kaipaavat hieman ”vanhanaikaista” rauhallisuutta.

Tunneperäisen hyödyn lisäksi keinutuolista on myös monenlaista käytännöllistä hyötyä. Tropiikissa edestakainen keinunta viilentää oloa viuhkan tavoin ja estää myös moskiittoja laskeutumasta iholle. Siinäpä syy liikkeellä pysymiseksi!

Jos lisäksi kolme tai neljä ihmistä istuu kuumalla ilmalla pehmeässä sohvassa, heidän olonsa tulee pian epämiellyttävän lämpimäksi. Mutta keinutuolissa kukin on omassa erillisessä tuolissaan, ja ilma kiertää kunkin ympärillä. Tästä syystä trooppisessa Dominikaanisessa tasavallassa tyypillisessä olohuoneessa on neljä keinutuolia. Ne on usein asetettu niihin soveltuvan pyöreän pöydän ympärille. Näin kullakin vieraalla on ilmaa ja jokainen voi itse säätää keinumisnopeutensa!

Keinutuolin suosiota ja mainetta on lisännyt myös se, että sitä on niin monenkokoista ja -muotoista. On raudasta ja teräksestä valmistettuja keinutuoleja, joita käytetään ulkona. On yksinkertaisia puisia keinutuoleja katettuja kuisteja varten, ja on myös hienoja pehmustettuja keinutuoleja.

Monet ovat pitäneet niin kutsutusta ”bostonilaisesta” keinutuolista. Erään lähdeteoksen mukaan tämän tuolin varhaisissa malleissa ”oli kaareva, edestä taaksepäin laskeutuva istuinosa, korkea selkä, jossa oli pään tukena koristeellinen levy tai poikkilauta, johon oli tavallisesti maalattu kukka-aihe”.

Mutta kuka suunnitteli ensimmäisen keinutuolin? Kuka pani ensimmäisenä tuolin ’kiikkumaan’? Vaikka kehtoa, pientä keinuvaa sänkyä, on käytetty vuosisatojen ajan, keinutuoli on ilmeisesti myöhempää keksintöä. Monet sanovat, että ensimmäiset keinutuolit tehtiin 17. vuosisadalla alueella, missä nykyään on Yhdysvallat. Keinutuolin on väitetty alkujaan tulleen myös Lancashiresta Englannista. Luonnollisesti myös keksijästä kiistellään. Siitä ollaan kuitenkin yleensä yhtä mieltä, että ensimmäiset keinutuolit valmistettiin lyhentämällä vanhojen tuolien jalkoja. Sitten tuoliin liitettiin jalakset eli kaarevat aluspuut, niin että se saattoi heilahdella edestakaisin.

Yhdysvalloissa monet, jotka keräävät antiikkisia huonekaluja, ovat erityisen kiintyneitä keinutuoleihin. Jotkut ovat ostaneet vanhan, maalatun keinutuolin (joka on ollut ehkä hylättynä kuistilla tai vajassa vuosikausia), poistaneet vanhan maalin ja löytäneet sen alta hyvän tammipinnan, joka vain odottaa entistämistä. Heidän mielestään vanhan keinutuolin ’narina ja natina’ ovat menneen aikakauden ”musiikkia”, eivätkä he vaihtaisi vanhaa keinutuoliaan uuteen.

Vaikka keinutuolissa on monia myönteisiä puolia, siihen liittyy yksi vaara. Lapset tai lemmikkieläimet voivat toisinaan ryömiä keinutuolin jalaksien alle ja joutua puristukseen lattiaa vasten. Epäillään suuresti, että jos kissat osaisivat puhua, moni häntänsä loukannut viiksiniekka ei äänestäisi keinutuolia suosituimmaksi tuolikseen. Niillä saattaisi olla erittäin voimakas mielipide asiasta.

Ihmiset eivät kuitenkaan ajattele näin. Vaikka keinutuolin suosion syyt vaihtelevat eri paikoissa, yksi johtopäätös on ilmeinen: yhä useammat ihmiset pitävät keinutuolia suosikkinaan. He ovat yhtä mieltä siitä, että keinutuolissa on mukava kiikkua!