Miksi Yhdysvaltain dollarin ostovoima heikkenee?
YHDYSVALTAIN dollarin arvo laski jälleen viime helmikuussa, kun se devalvoitiin kymmenen prosenttia. Tämä oli sen toinen devalvointi noin 14 kuukauden kuluessa. Miksi niin kävi?
Ymmärtääksemme dollarin arvon viimeaikaisen alaspäin luisumisen pohjimmaiset syyt meidän on silmättävä taaksepäin siihen kansainväliseen asemaan, joka dollarilla on ollut toisen maailmansodan päättymisestä lähtien.
Dollarin asema toisen maailmansodan jälkeen
Yhdysvallat oli toisen maailmansodan päätyttyä maapallon rikkain kansakunta. Yhdysvaltojen valtavan kultavarannon ansiosta dollarista tuli kansainvälisten kiinteitten valuuttakurssien perusta. Toisin sanoen muiden valuuttojen tarkka arvo ilmaistiin suhteessa Yhdysvaltain kullan tukemaan dollariin.
Tällä menettelyllä oli siihen aikaan tiettyjä etuja. Yhdysvaltain tehtaat eivät olleet eurooppalaisten tehtaiden tavoin tuhoutuneet sodassa. Eurooppa tarvitsi amerikkalaisia tuotteita. Yhdysvaltain täytyi hankkia jatkuvasti työtä suunnattomalle sodanaikaiselle työvoimalleen. Eri maiden valuuttojen dollariin perustuvat kiinteät vaihtokurssit nopeuttivat sodan raastaman maailman uudelleen rakentamista. Suuret amerikkalaiset yhtiöt saattoivat käydä kansainvälistä kauppaa tietoisina siitä, että ulkomaisten valuuttojen arvot pysyisivät suhteellisen vakaina jonkin aikaa.
Muutaman vuoden ajan sodan jälkeen Yhdysvallat kukoisti. Varakkaat yhtiöt myivät tuotteitaan USA:n entisille liittolaisille ja vihollisille. Kun amerikkalaiset liikeyritykset kukoistivat, Yhdysvaltain hallituksen verotulot vuorostaan kasvoivat.
Mikä sitten muutti tämän suuntauksen? Miksi dollarin arvo on alentunut?
Dollarin arvon aleneminen
On syntynyt tilanne, jota kutsutaan ’maksutasevajaukseksi’. Toisin sanoen yhdysvaltalaiset kuluttavat ulkomailla enemmän rahaa kuin he tuovat maahan. Kuten olemme nähneet, Yhdysvaltain teollisuus on sijoittanut valtavia summia ulkomaille. Myös amerikkalaiset turistit vievät dollareita muihin maihin. Yhdysvaltain sotilaallisten toimien ja ulkomaanavun ylläpito lähettää lisää dollareita maan rajojen ulkopuolelle.
Samanaikaisesti Euroopan teollisuus ja talous ovat kuitenkin vahvistuneet. Euroopan kansat valmistavat mieluummin enemmän omia tuotteitaan kuin ostavat niitä Yhdysvalloista. Lisäksi Yhdysvaltoihin myydään entistä enemmän tavaraa. Nykyään USA:n tuonti on itse asiassa suurempi kuin sen vienti. Maa ostaa enemmän kuin se myy.
Dollarin ongelmat ovat kasvaneet kahdenkymmenen vuoden aikana. Amerikkalainen Time-lehti tekee siitä yhteenvedon:
”Dollarin heikkouden perussyy on se, että 1950-luvun alkupuolelta lähtien USA on elänyt maailmassa yli varojensa. Kuluttajat, liikemiehet, turistit ja hallitus ovat kuluttaneet joka vuosi kymmeniä miljardeja [dollareita] rakentamalla tehtaita Eurooppaan, ostamalla japanilaisia autoja ja kameroita, paistattelemalla Rivieran auringossa, jakamalla ulkomaanapua, sijoittamalla joukkoja ympäri maapalloa ja käymällä kallista Vietnamin sotaa.”
On ymmärrettävää, että muut maat menettivät hitaasti luottamuksensa dollarin arvoon. Siitä huolimatta muiden maiden keskuspankit ovat aina ostaneet maassaan olevat liiat dollarit. Miksi?
Pitääkseen liikkeellä olevien dollarien määrän alhaisena. Jos dollareita olisi liikaa, niiden arvo alenisi. Jos dollarin arvo laskisi, maan oman valuutan dollariin perustuva arvo kohoaisi. Silloin tuon maan vientituotteet maksaisivat entistä enemmän USA:n suurilla markkinoilla. Amerikkalaiset lakkaisivat ostamasta niitä. Myynti vähenisi. Liikemaailma ja hallitus kärsisivät. Sitä ei voitaisi sallia.
Niinpä dollareita virtasi jatkuvasti USA:n ulkopuolelle. Vuoden 1973 helmikuuhun mennessä muihin maihin oli kerääntynyt yhteensä arviolta 80 miljardia dollaria.
’Keinottelijat’, joilla on suuria määriä Yhdysvaltain dollareita ulkomailla, ovat lisänneet dollarin pulmia. Yhtiöt ja yksityisetkin ostavat dollareillaan jotakin vahvaa valuuttaa, tavallisesti Saksan markkoja tai Japanin jenejä. Kun noiden valuuttojen arvo nousee, keinottelijat myyvät ostamansa valuutat. Tällä kertaa he kuitenkin ostavat enemmän dollareita kuin he myivät.
Kun monet keinottelijat myyvät samanaikaisesti runsaasti dollareita, syntyy kriisi. Eri maiden hallituksilla ei ole riittävästi varoja, jotta ne pystyisivät ostamaan tarpeeksi dollareita. Mitä niissä olosuhteissa olisi paras tehdä? Devalvoida dollari!
Dollari devalvoidaan
Dollarin devalvointi merkitsee sen arvon alentamista, samalla kun muiden maiden vahvojen valuuttojen arvot saavat pysyä entisellään. Näin kävi ensimmäisen kerran vuoden 1971 joulukuussa. Mutta oli välttämätöntä ryhtyä lisätoimenpiteisiin! Yksi devalvointi ei riittänyt. Miksi ei?
Koska devalvoinnin aiheuttaneet syyt jäivät olemaan. Yhdysvaltojen tuonti oli jatkuvasti vientiä suurempi. Lisäksi inflaatio jatkui edelleen maan rajojen sisäpuolella; elintarvikkeiden kaltaiset perushyödykkeet olivat kalliita ja niiden hinnat kohosivat edelleen.
Niinpä oli välttämätöntä devalvoida toisen kerran helmikuussa 1973. Hälvensikö se Yhdysvaltain ulkopuolella vallinneita pelkoja? Ei! Itse asiassa heti toisen devalvoinnin jälkeen USA:n dollarien myynti kohosi suurimpiin lukemiin, mitä sillä on ollut. Lisäjärjestelyt olivat ilmeisesti välttämättömiä. Mitä tehtiin?
Dollari kelluu
Yhdysvallat sopi kolmentoista huomattavan ei-kommunistisen maan kanssa, ettei sillä olisi enää kiinteää valuuttakurssia. Siitä pitäen dollari sen sijaan kelluisi, so. sen arvo määräytyisi kussakin maassa kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Ainakin kuusi Euroopan maata päätti ryhtyä ”yhteiskelluntaan”. Ne määräsivät keskuudessaan kiinteät valuuttakurssit, mutta kelluivat ryhmänä USA:n dollariin nähden. Dollarin kellunta vähentää keinottelua. Ennen kuin dollari päästettiin kellumaan, keinottelijat tiesivät etukäteen tiettyjen vaihtokurssien olevan voimassa, mutta nyt tuota takuuta ei enää ole.
Tämä kaikki ei merkitse sitä, että dollarilla ei enää ole keskeistä asemaa rahamaailmassa. Sillä on. Eräs tärkeä syy siihen esitettiin suorapuheisesti Newsweek-nimisen amerikkalaisen aikakauslehden 19. maaliskuuta 1973 ilmestyneessä numerossa:
”USA:lla on myös yhä hallussaan perimmäiset ’rahavarat’: ydinpelote ja sotilasmahti, jotka yksin takaavat, kuten eräs huomattava saksalainen viranhaltija sanoi, ’vapautemme, koko elämäntapamme’.”
Mutta tuloksena siitä, mitä on tapahtunut vuoden 1971 loppupuolelta lähtien, on nyt dollari, jolla on entistä vähemmän ostovoimaa sekä kotimaassa että ulkomailla. Miten nämä muutokset heijastuvat jokapäiväiseen ostosten tekoon?
Vaikutus dollarin käyttäjiin
Sen, miten viimeaikaiset taloudelliset muutokset vaikuttavat pitkän ajan kuluessa, amerikkalaiset saavat kokea myöhemmin. Välittömänä seurauksena ovat kuitenkin ulkomaisten tuotteitten ja palvelujen kohonneet hinnat.
Helmikuussa tapahtuneen dollarin devalvoinnin jälkeen erään suositun saksalaisen auton hinta nousi 2059 dollarista (8030 mk:sta) yli 2200 dollarin (8580 mk:n). Japanilaisten autojen hinnat ovat nousseet Yhdysvalloissa vieläkin enemmän.
Lomamatkoista ja matkustamisesta Euroopassa, Neuvostoliitossa ja Japanissa tulee entistä kalliimpaa, koska dollareita kuluu entistä enemmän asuntoon, ruokaan ja matkantekoon.
Ankarin isku monille amerikkalaisille perheille on kuitenkin elämän välttämättömyyksien huimaava kallistuminen. Esimerkiksi elintarvikkeitten hintojen, jotka jo ovat korkeat, voidaan odottaa jatkuvasti kohoavan devalvaation tähden. Miksi? Siksi, että nyt korostetaan tuotteitten viennin edistämistä eli myymistä eikä ostamista, koska Yhdysvaltojen kauppatase yritetään saada vientivoittoiseksi. Koska elintarvikkeita myydään maan rajojen ulkopuolelle, amerikkalaisille jää vähemmän ostettavaa, mikä kohottaa hintoja.
Öljyä – toista nykymaailman välttämättömyyshyödykettä – tulee yhä enemmän keski-idästä ja Etelä-Amerikasta. Sen Yhdysvaltain dollareissa laskettu hinta tulee olemaan entistäänkin korkeampi. Sen myötä lämmitysöljy, bensiini ja lopulta sähkö tulevat epäilemättä myös kallistumaan.
Välttämättömyyshyödykkeitten hintojen kohoamiseen vaikuttavat myös muut tekijät. Yhdysvaltain teollisuus käyttää ulkomailta saatavia raaka-aineita. Alumiinin valmistuksessa tarvittavaa bauksiittia tulee Jamaikasta ja Surinamista sekä villaa takkeja, puseroita ja pukuja varten Australiasta. Koska Yhdysvaltain dollarin ostovoima on heikennyt noissa maissa, valmiissa amerikkalaisissa tuotteissa näkyy varmasti vastaava hinnannousu.
Tuleeko dollarin kellunta ratkaisemaan sen ongelmat hyvään suuntaan? Monet taloustieteilijät ovat mielissään kiinteiden valuuttakurssien poistamisesta. Useimmat tunnustavat kuitenkin, että tulevaisuus on epävarma. Nykyiset ’kelluvat’ kurssit ovat ilmeisesti parhaassa tapauksessa välivaihe. Harvardin yliopiston taloustieteen professori H. S. Houthakker sanoo: ”Pysyvämmän kansainvälisen rahajärjestelmän etsintää ei pitäisi lopettaa.” Asiantuntijat eivät ole varmoja siitä, mitä muutoksia dollari ja muut valuutat saattavat joutua kohtaamaan.
Taloustieteilijöiden tulevista toimenpiteistä huolimatta tarvitaan lisäksi muita suuria muutoksia, ennen kuin ihmiskunta voi koskaan nauttia tosi turvallisuudesta. Tarvittavat muutokset ovat paljon laajakantoisempia, kuin ihmiset pystyvät toteuttamaan. Jumala on kuitenkin luvannut toteuttaa ne, ei paikkaamalla nykyistä itsekästä järjestelyä, vaan pyyhkäisemällä sen pois ja tuomalla tilalle sellaisen täysin uuden asiainjärjestelmän, jossa vallitsee vanhurskaus. – 2. Piet. 3:11–13.
Ei ole epäilystäkään siitä, että Jumalalla on kyky toteuttaa nämä muutokset. Lisäksi hän on Raamatussa ilmoittanut, että hänen nimenomainen tarkoituksensa on toteuttaa ne, vieläpä tämän sukupolven aikana. Kaipaatko sydämestäsi elämää sellaisessa vanhurskaassa uudessa järjestyksessä? Jos kaipaat, pyydä Jehovan todistajilta lisää tietoja. He auttavat sinua mielellään korvauksetta saamaan tietoa siitä.