Mitä voit tehdä päänsäryllesi
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN LÄÄKETIETEEN-KIRJEENVAIHTAJALTA BRITTEIN SAARILTA
LÄHES jokainen on joskus elämässään kokenut, miltä päänsärky tuntuu. Muistelehan viimeksi kokemaasi influenssaa tai nuhaa, jolloin nenän sivuonteloiden ja ylempien hengitysteittesi limakalvot olivat täysin tulehtuneet. Jomottava särky tai jyskyttävä kipu, jonka tunsit päässäsi, oli vain yksi masentavista oireista, jotka tekivät sinut tietoiseksi sairaudestasi. Jokainen yskäisy tai niistäminen tuntui pahentavan päänsärkyä. Miten halukkaasti painoitkaan pääsi tyynylle, ja mikä helpotus olikaan herätessäsi havaita, että päänsärky oli kadonnut! Jos tämänlaatuinen päänsärky on ainoa, jonka olet kokenut, sinun tulisi olla kiitollinen.
Monet ihmiset kärsivät nykyään – ja jotkut lähes joka päivä – päänsärystä, joka ei liity mihinkään ilmeiseen sairauteen. Sellainen päänsärky saattaa olla ankaraa, ja se voi tehdä henkilön työhön kykenemättömäksi, eikä sitä ole aina helppo lievittää. Ehkä tällainen päänsärky on sinulle tuttu, ja epäilemättä olisit kiitollinen, jos voisit päästä siitä eroon.
Mutta miksi ihmisillä on päänsärkyä? Mitä silloin todellisuudessa särkee, kun päätäsi särkee? Onko olemassa erilaisia päänsärkyjä? Mitkä tekijät aiheuttavat päänsärkyä? Vastaukset näihin kysymyksiin saattavat auttaa sinua ymmärtämään paremmin, mitä voit tehdä päänsäryllesi.
Suojamekanismi
Ihmiset kokevat kipua elimistössään olevan suojamekanismin tähden. Sitä voidaan verrata varoitusjärjestelmään, joka kertoo meille, että jotakin kipua aistivaa kudosta ärsytetään ja että vaaditaan toimenpiteitä vahingoittavan ärsykkeen eristämiseksi siitä.
Samoin on päänsäryn laita. Se tiedottaa sinulle, että kaikki ei ole kunnossa. Fyysisen ja henkisen hyvinvointisi ja mukavuutesi tähden on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin. Sen tähden on vain luonnollista, että sinun tulisi olla kiinnostunut tietämään, mitä voit tehdä päänsäryllesi.
Mutta mitä todellisuudessa särkee, kun sinulla on päänsärky? Mitkä kipua aistivat kudokset ovat kysymyksessä? Hämmästyttävää kyllä, aivot itse eivät aisti kipua. Vaikka kivun tajuaminen on aivojen yksi tärkeä tehtävä, kirurgit ja fysiologit ovat osoittaneet, että kun pääkallon sisällä alkaa tuntua särkyä, se ei johdu aivojen ärtymystilasta, vaan aivojen verisuonten ja aivokalvojen jännitystiloista. Samaten kun päänsärky alkaa pään ulkopuolelta, kipuaistimus johtuu useimmiten valtimoiden seinämien hienojen hermosäikeiden tai pään ja niskan voimakkaiden lihasten ärtymyksestä.
On sen tähden ymmärrettävää, että kipua tuottavan ärsykkeen sijaintipaikka määrää tavallisesti päänsäryn luonteen. Niinpä jos kyseessä ovat valtimot, päänsärky saattaa olla luonteeltaan jyskyttävää, mikä johtuu verisuonten seinämien sykkeestä jokaisella sydämenlyönnillä. Jos taas on kysymys lihaksista, päänsärky on pikemminkin tasaisen jomottavaa.
Tähän mennessä on käynyt ilmi, että kaikki päänsärky ei ole samanlaista. Näin ollen se, miten hoidat päänsärkyäsi, riippuu päänsärkysi luonteesta ja aiheuttajasta.
Päänsäryn eri muotoja
Päänsärky on varoittava oire monenlaisista elimistön poikkeustiloista, joista jotkut ovat luonteeltaan vakavia ja hengenvaarallisia, toiset taas paljon lievempiä. Erilaiset päänsäryt voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: ensinnäkin ne, joiden aiheuttajana on jokin sairaus ja joita kutsutaan ”elimellisiksi” päänsäryiksi; toiseksi ”toiminnalliset” päänsäryt, jotka johtuvat jostakin toimintahäiriöstä.
Elimellisiä päänsärkyjä aiheuttavat nenäontelon ja sen sivuonteloiden tulehdukset tai allergiat, hampaiden ja leuan sekä silmien ja korvien sairaudet, kaularangan yläosan rappeutumismuutokset ja otsan valtimoiden tulehdus samoin kuin vakavammat sairaudet, kuten aivokasvain ja aivokalvontulehdus. Näissä tautitiloissa päänsärky on usein vain yksi monista oireista ja merkeistä, jotka luonnehtivat sairautta ja saattavat vaatia pikaista lääkärinhoitoa.
Luultavasti huojennut saadessasi tietää, että suurin osa päänsäryistä, ehkä noin 90 prosenttia, on luonteeltaan toiminnallisia eikä johdu kallon sisä- tai ulkopuolella olevista elimellisistä sairauksista. Mutta vaikka päänsärkyä yleensä pidetään luonteeltaan vaarattomana, se on siitä huolimatta varoitus joidenkin elintoimintojen häiriöstä. Tällaista yleistä ja tavanomaista päänsärkyä sinäkin olet luultavasti kokenut.
Jos kuitenkin olet alkanut potea itsepintaista päänsärkyä, johon liittyy tai ei liity muita oireita, tai jos viime viikkoina tai kuukausina päänsärkysi luonne on muuttunut, saatat havaita viisaaksi mennä lääkäriin. Jos päänsäryn takaa löytyy jokin vakava sairaus, sopiva hoito voidaan aloittaa ilman tarpeetonta viivytystä.
Tavallinen päänsärky
Jos päänsärky on vaivannut sinua toistuvasti useiden vuosien ajan, se on luultavimmin joko niin sanottua jännityspäänsärkyä tai harvinaisempaa migreeniä. Saatat haluta tietää, miten voit erottaa ne toisistaan.
Jännityspäänsäryssä kipu on yhtäjaksoista ja jomottavaa. Se tuntuu niskan lihaksissa tai pään molemmin puolin; harvemmin se tuntuu silmien yläpuolella. Sinusta saattaa tuntua, kuin pääsi olisi ruuvipenkissä tai kireä nauha puristaisi päätäsi, tai toisaalta tunnet ehkä pääsi vain raskaaksi tai ikään kuin päässäsi olisi painetta. Jännityspäänsärky johtuu päänahan lihasten ja niskan voimakkaiden, päätä kannattavien lihasten liiallisesta tai jatkuvasta supistuksesta. Tästä syystä sitä kutsutaan myös lihassupistumapäänsäryksi.
Migreeni on sangen erilaista. Nimitys tulee ranskankielisestä sanasta ”migraine”, joka merkitsee ’puoli päätä’ ja on sopiva ilmaus, koska useimmiten päänsärky rajoittuu vain pään toiseen puoliskoon. Päinvastoin kuin jännityspäänsäryssä, kipu tulee pian jyskyttäväksi tai sykkiväksi, mikä johtuu pääasiassa kallon ulkopuolisten valtimoiden liiallisesta laajenemisesta. Oireisiin liittyy usein pahoinvointia tai muita ruoansulatushäiriöitä, ja kipu voi olla niin ankara, että se estää työnteon ja pakottaa henkilön makuulle. Perheessä saattaa olla useampia jäseniä, jotka kärsivät tämänkaltaisesta päänsärystä, koska taipumus saada migreeni on periytyvää. ”Klassinen” migreenikohtaus päinvastoin kuin tavallinen varoittaa usein tulostaan esipäänsäryllä eli ennakkotunteella, kuten silmissä välähtelevillä valonsäteillä tai -pilkuilla.
Nämä tyypilliset piirteet auttanevat sinua jossakin määrin erottamaan jännityspäänsäryn ja migreenin toisistaan. Näiden kahden erottaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa; itse asiassa kumpikin voisi vaivata sinua. Podetpa sitten jännityspäänsärkyä tai ajoittaisia migreenikohtauksia, voit tehdä paljon helpottaaksesi päänsärkyäsi, vähentääksesi kohtausten esiintymistiheyttä ja jopa ehkäistäksesi ne kokonaan.
Päänsäryn hoitaminen
Välitön ja yksinkertaisin tapa hoitaa päänsärkyä on nauttia olosuhteiden sallimaa analgetikaa eli kipuja lievittävää lääkettä. Monia laajalti mainostettuja valmisteita on helposti saatavissa lääkesekoituksia sisältävinä jauheina ja tabletteina. Valmisteet, jotka sisältävät aminofenatsonia (amidopyriiniä) tai fenasetiinia, saattavat olla vahingollisia, ja siksi niitä on paras karttaa. On turvallisempaa käyttää yksinkertaista lääkettä, esimerkiksi aspiriinia liukenevassa muodossaan, tai jos saat aspiriinista mahavaivoja, parasetamoli on tehokas vaihtoehto. Suositeltu kerta-annos voidaan tavallisesti tarvittaessa ottaa uudelleen kolmen tai neljän tunnin kuluttua. Tällä yksinkertaisella keinolla jännityspäänsärkysi voi hävitä ja migreenikohtauksesi keskeytyä.
Joissakin olosuhteissa saattavat kuitenkin eräät toiset toimenpiteet tuoda lievitystä, joko yksinään tai kipua lievittävien lääkkeiden kera. Jännitys- eli lihassupistumapäänsärkysi saattaa laueta pelkästään lyhyen lepo- ja rentoutumishetken avulla. Jos voit keskeyttää päivittäiset toimintasi ja käydä makaamaan noin puoleksi tunniksi hiljaiseen, hämärrettyyn huoneeseen, havaitset epäilemättä hyötyväsi. Lämpö, joka kohdistetaan paikallisesti päähän ja niskaan kuumien pyyhkeiden tai säteilylämmön tai jopa lämpimän kylvyn välityksellä, on myös hyödyksi. Jos sinulla on lisäksi ystävä, joka voi hieroa tai venyttää kevyesti niskalihaksiasi vain 10–15 minuutin ajan, se auttaa jännityspäänsärkysi aiheuttaneita lihaksia rentoutumaan.
Samankaltaiset yleiset keinot voivat vaikuttaa migreenikohtauksesi välittömänä hoitokeinona. Mutta sen sijaan että käyttäisit paikallista lämpöhoitoa, otsallesi asetetut kylmät kääreet tai jopa jääpussit saattavat helpottaa oloasi vielä enemmän. Sellaiset kääreet auttavat vähentämään valtimoiden liiallista laajenemista, mikä juuri aiheuttaa tämänkaltaista päänsärkyä. Muutama kuppi vahvaa teetä tai kahvia voi myös olla helpotukseksi sen samankaltaisen vaikutuksen tähden, joka kofeiinilla on verisuoniin. Migreenisi voi kuitenkin olla niin ankara, että se pakottaa sinut makuulle ja haluat vain ”nukkua sen pois”. Siinä tilanteessa on viisasta alistua elimistön vaatimuksiin.
Ellei päänsärkysi helpotu edellä kerrotuilla menetelmillä, saattaa olla suositeltavaa kääntyä lääkärin puoleen.
Kun päänsärkysi kuitenkin on osa sisäistä suojamekanismia, sinun olisi epäviisasta hoitaa jatkuvasti vain oireita ja jättää puuttumatta syyhyn. Mitä siis voit tehdä vähentääksesi päänsärkykohtauksiesi esiintymistiheyttä tai, mikä vielä parempaa, ehkäistäksesi ne kokonaan? Vastaus riippuu suuressa määrin siitä, miten voit välttää tai ehkäistä tekijöitä, jotka tekevät sinut alttiiksi päänsärylle.
Päänsärkyalttiutta lisäävät tekijät
Hyvin tunnettuja päänsärkyalttiutta lisääviä tekijöitä niidenkin keskuudessa, jotka eivät ole taipuvaisia saamaan päänsärkyä, ovat ylensyöminen, liiallinen alkoholin nauttiminen sekä oleskelu tunkkaisissa, huonosti ilmastoiduissa tiloissa.
Jännityspäänsärkyä esiintyy usein raskaan työn ja hermopaineen jälkeen, tai se voi liittyä työssä tai kotona ilmenneisiin huolenaiheisiin ja ristiriitoihin. Myös migreeni voi aiheutua uuvuttavasta työstä, stressistä, huolestuneisuudesta ja liiallisesta kiihtymyksestä. Itse asiassa kiihtymys ja tunnekuohu ovat päänsärkyalttiutta lisäävien tekijöiden kärjessä, Tri Oliver W. Sacks kirjoittaa tästä vuonna 1970 ilmestyneessä kirjassaan Migraine: The Evolution of a Common Disorder (Migreeni: Yleisen sairauden kehitys): ”Rajut tunteet ennen kaikkia muita äkillisiä tekijöitä edistävät migreenireaktioita, ja monilla potilailla – erityisesti niillä, jotka potevat klassista migreeniä – ne aiheuttavat suurimman osan kaikista heidän kokemistaan kohtauksista . . . havaitsemme käytännössä, että äkillinen raivo on yleisin alkuunpanija, vaikkakin nuorilla potilailla pelko (paniikki) saattaa olla yhtä tehokas. Äkillisellä haltioitumisella (kuten voiton tai odottamattoman menestyksen hetkellä) saattaa olla sama vaikutus.” Tunnepaineen lisäksi on olemassa muita asiaan vaikuttavia tekijöitä, kuten kirkkaat valot, liiallinen melu, nälkä, alkoholi, tiettyjen ruoka-aineiden, kuten juuston, suklaan, kurkun, tomaatin, rasvaisten ruokien, vehnän, sipulin ja jopa appelsiinienkin syöminen.
Jos, kuten on luultavaa, yksi tai useampi näistä alttiutta lisäävistä tekijöistä soveltuu sinun tapaukseesi, silloin on täysin mahdollista, että näitä tekijöitä karttamalla voit vähentää päänsärkysi esiintymistiheyttä tai jopa ehkäistä sen kokonaan.
Päänsäryn ehkäisy
Koska päänsärkyalttiutta lisäävät tekijät liittyvät lähes kaikkiin elämän piirteisiin, sinun saattaa olla tarpeellista tehdä joitakin uudelleenjärjestelyjä elämässäsi. Sinun tarvitsee ehkä kiinnittää huomiota ei vain ruokavalioosi ja syömistapoihisi vaan myös työpaikalla ja kotona vallitseviin olosuhteisiin, lepoon, rentoutumiseen, virkistäytymiseen ja, mikä ehkä tärkeintä, henkiseen näkemykseesi eli elämänasenteeseesi.
Tasapainoisten aterioiden nauttiminen säännöllisesti ja kohtuullisesti auttaa ehkäisemään ylensyömisestä ja ruoansulatushäiriöistä johtuvaa päänsärkyä samoin kuin nälästä aiheutuvaa migreeniä. On helppo jättää pois kaikki sellaiset ruoat tai alkoholijuomat, jotka sinun tapauksessasi näyttävät liittyvän päänsärkyysi.
Jos työskentelyolosuhteesi tai työsi luonne johtavat asiattomaan stressiin ja uupumukseen, saattaa olla tarpeellista harkita työpaikan vaihtoa, tai jos se ei ole käytännössä mahdollista, silloin on ehkä välttämätöntä laatia parempi työskentelysuunnitelma. Olisi varmasti epäviisasta tehdä ylitöitä terveytesi kustannuksella. Jos olet perheenäiti ja työskentelet kotona, päivittäisille toimillesi laadittu käytännöllinen aikataulu auttaa suuresti ehkäisemään turhaa painetta ja uupumusta. Käytpä työssä tai olitpa kotona, on tärkeätä huolehtia riittävästä tuuletuksesta ja kunnollisesta valaistuksesta.
On hyödyllistä nukkua riittävästi, mutta myös levollisesti. Saatat siksi tarvita pehmeämmän tai kovemman tyynyn, ylimääräisen tyynyn tai yhden tyynyn vähemmän, tai jopa uuden patjan, jos haluat välttää huonoa asentoa ja lihasjännitystä, joka saattaa aiheuttaa päänsärkyä.
Kun järjestelet töitäsi uudelleen, saatat havaita järkeväksi liittää aikatauluun joka päiväksi lyhyen rentoutumishetken, joka kestää ehkäpä vain 10–15 minuuttia aterioiden jälkeen. Jos voit oppia rentouttamaan kaikki lihaksesi, erityisesti kasvolihakset, voit suuresti lievittää lihasjännitystä.
On hyödyllistä ja nautinnollista osallistua kohtuullisessa määrin johonkin virkistävään toimintaan, ja mieluummin sellaiseen, josta voi nauttia yhdessä toisten perheenjäsenten kanssa, toimintaan, joka ei vaadi liikaa ponnistusta ja joka eroaa miellyttävällä tavalla jokapäiväisistä töistä. Voisitte esimerkiksi käydä eläintarhassa, tehdä matkan meren rannalle tai vain kävellä maaseudulla ja tutkia luomakunnan kaikkia moninaisuuksia.
Ehkä vaikein muutos, jota tarvittaisiin ja joka luultavasti tehokkaimmin ehkäisisi jännitystä, stressiä ja uupumusta, on näkemyksesi eli elämään ja sen ongelmiin omaamasi asenteen uudistaminen. Jos voit kehittää ”hiljaista ja rauhaisaa henkeä”, oppia pysymään rauhallisena, kun ihmiset tai olosuhteet pyrkivät ärsyttämään, jos voit alkaa arvostaa tyytyväisyyttä vastakohtana aineellisen omaisuuden ja nautintojen vaativalle ja päättymättömälle etsinnälle ja jos voit kehittää epäitsekästä kiinnostusta toisten hyvinvointiin etkä ole ylen määrin huolissasi itsestäsi, silloin olet todellakin edistynyt suuresti tunneperäisen stressin ja jännityksen poistamisessa, joka niin usein johtaa jännityspäänsärkyyn ja migreeniin. – 1. Piet. 3:3, 4; 1. Tim. 6:6–8.
Nykyisessä painostavassa järjestelmässä saattaa olla hyvin vaikeata välttää ja poistaa kaikkia tekijöitä, jotka johtavat päänsäryn alkamiseen. Vaikka hoito- ja ehkäisytoimenpitein voidaankin tehdä paljon, kaikki sekä alkujaan elimellisen että toiminnallisen kivun kahleet poistuvat lopullisesti vasta aikana, jolloin ihminen palautetaan täydelliseen terveyteen ennallistetussa paratiisissa täällä maan päällä Jumalan valtakunnan hallinnon alaisuudessa. Silloin ja vasta silloin hän voi odottaa nauttivansa elämästä täysin vapaana päänsärystä. – Ilm. 21:4, 5.