Kuka voi auttaa?

◆ Jos Raamatussa oleva hyvä uutinen todella koskettaa ihmisen sydäntä, hän haluaa auttaa toisia saamaan suurenmoisen toivon elää maan päälle ennallistettavassa paratiisissa. Hänen ei tarvitse tietää kaikkea Raamatusta auttaakseen toisia. Eikä hänen tarvitse omata ihanteellisia opettajan ominaisuuksia. Kaikenlaiset rajoitukset ja ongelmat voidaan voittaa, jos todella haluaa auttaa.

Tätä valaisee New Yorkin kaupungin Jehovan todistajien seurakunnan yhteydessä olevan espanjaa puhuvan naisen kokemus. Pane merkille, ketkä olivat halukkaita ja kykeneviä auttamaan häntä:

”Olin kristillisen spiritistikirkon jäsen. Mieheni on tämän kirkon ’kirkkoherra’. Monta kertaa Jehovan todistajat tulivat ovelleni keskustelemaan Raamatusta kanssani. Usein kieltäydyin jyrkästi puhumasta heidän kanssaan tai en avannut ovea.

”Eräänä päivänä tuli ovelleni vanhahko mies todistamaan minulle Raamatusta. Hän oli ilmeisesti koulunkäymätön ja osasi tuskin lukea. Kun näin hänen ponnistelevan Raamattunsa kanssa, hänen vilpittömyytensä vaikutti minuun ja kutsuin hänet sisään. Hän selitti opettelevansa lukemaan; hän oli alkanut olla Jehovan todistajien yhteydessä, ja he opettivat häntä lukemaan ja kirjoittamaan. Nöyrästi hän pyysi anteeksi, ettei osannut lukea paremmin. Kuitenkin hän selitti, että hän tiesi, miten kiireellistä oli saarnata Jehovan todistajien maailmanlaajuisesti levittämää sanomaa, ja siksi hän päätti saarnata parhaan kykynsä mukaan. Koska hänen lukutaitonsa oli niin heikko, autoin häntä hakemaan raamatunkohdat ja luin ne ääneen. Sitten hän selitti ne parhaan kykynsä mukaan.

”Hän kehotti minua tutkimaan Raamattua kanssaan. Hänen saarnaamisessaan osoittamastaan vilpittömyydestä liikuttuneena suostuin. Mutta parin käynnin jälkeen oli ilmeistä, ettei hän ollut oppinut vielä lukemaan riittävän hyvin voidakseen johtaa säännöllistä raamatuntutkistelua minulle. Hän järjesti vaimonsa hoitamaan tutkistelun.

”Hänen vaimonsa ensimmäisen käynnin aikana oli ilmeistä, että nytkin oli ongelma. Vaimo oli iäkäs ja huonokuuloinen. Tutkistelu edistyi hitaasti, ja opin joitakin asioita Jumalan valtakunnasta. Mutta huomattavana esteenä oli se, että hän oli melkein kuuro. Lopulta järjestettiin siten, että kolmas todistaja tuli tutkimaan kanssani.

”Ennen pitkää ymmärsin spiritististen tapojen turhuuden ja epäraamatullisuuden. Päätin, että miellyttääkseni Jumalaa minun oli hylättävä kirkko, jossa olin käynyt. Mieheni vastusti, mutta kysyin rauhallisesti, miksi hän ei ’kirkkoherrana’ ollut kyennyt antamaan minulle lujaa perustusta totuudessa. Kuitenkin vanhahko mies, joka vasta opetteli lukemaan, ja hänen iäkäs vaimonsa, joka oli melkein kuuro, olivat kyenneet ilmoittamaan sen, minkä mieheni niin kauan oli jättänyt tekemättä.

”Nyt olen omistanut elämäni Jumalalle ja autan toisia oppimaan totuuden tien hänen henkeytetystä Sanastaan.”

Jos sinäkin olet tutkinut Raamattua Jehovan todistajien kanssa tai hankit tietoa Jumalan tarkoituksista heidän julkaisujensa välityksellä, niin tunnetko, miten kiireellistä on auttaa toisia oppimaan se, mitä itse olet oppinut? Vanhuus, kyvyttömyys lukea sujuvasti, kuurous, nuoruus, perhevastuut – mikään näistä ei ole ylipääsemätön este. Vastaatko sinä kysymykseen: ”Kuka voi auttaa?” päättäväisesti: ”Minä voin”?