Voiko naurusta olla hyötyä terveydellesi?
HAVAITSETKO elämän päivittäisen paineen aiheuttavan jännittyneisyyttä ja tekevän rentoutumisen sinulle vaikeaksi? Aiheuttaako se sinussa toisinaan väsymyksen ja masennuksen tunnetta? Jos aiheuttaa, niin nauru voi olla sinulle erinomainen lääke. Se on omiaan rentouttamaan ihmistä ja siten vähentää jännitystä ja kohottaa mielialaa.
Tunteilla tiedetään olevan ilmeinen vaikutus elimistöön. Muun muassa suuttumus ja raivo voivat osaltaan vaikuttaa esimerkiksi astman, ihotautien, mahahaavojen ja ruoansulatushäiriöiden ilmaantumiseen tai jopa aiheuttaa niitä.
Toisaalta rentoutunut ja hilpeä mielentila yhdessä naurun kanssa voi suojella vahingollisten tunteiden huonoilta vaikutuksilta. Tosin sellaisetkin, jotka ovat taipuvaisia raivokohtauksiin ja sairaalloiseen pelkoon, saattavat toisinaan nauraa, mutta heidän naurunsa ei aikaansaa heille pysyvää helpotusta. Todellinen hyöty koituu sellaisille, jotka säilyttävät iloisen mielenlaadun vastoinkäymisistä huolimatta.
Jotkut uskovat, että itse nauraminen on hyödyllistä elimistölle. Koska vatsaontelossa ei ole tyhjää tilaa, pallean liikkumisen ylös ja alas naurettaessa sanotaan vaikuttavan sisäelimiin terveellisen liikunnan tavoin. Se edistää näiden elinten toimintaa, parantaa verenkiertoa ja nopeuttaa kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Sen vuoksi nauru voi osaltaan auttaa elimistöä torjumaan tauteja.
Sydän on yksi niistä tärkeistä elimistä, joiden ajatellaan hyötyvän naurun sille antamasta hieronnasta. Tämä merkitsisi sitä, että nauru voi auttaa sydäntä suorittamaan hämmästyttävän tehtävänsä pumputa verta suunnilleen 160000 kilometrin mittaisen verisuoniston läpi ja samalla kuljettaa ravintoa ja happea soluihin. On merkittävää, että naurun on havaittu vaikuttavan verenpaineeseen. Erään tutkimuksen mukaan sydämellisen naurun havaittiin alentavan korkeaa verenpainetta tai kohottavan alhaista verenpainetta kymmenen yksikköä tai enemmänkin.
Elimistön suurimman ja tärkeimmän rauhasen, maksan, uskotaan samaten hyötyvän sydämellisestä naurusta. Nuorilla maksa pysyy hyvässä kunnossa liikunnan avulla, kun he juoksevat, hyppäävät ja tekevät heittoliikkeitä. Ihmisen vanhetessa sydämellinen nauru voi olla apuna tässä suhteessa.
Harkitessamme niitä monia tärkeitä tehtäviä, joita maksa suorittaa, voimme ymmärtää, miten arvokas nauru voi olla meille. Maksa poistaa eräitä kuona-aineita ja myrkkyjä verestä. Se muuttaa jonkin verran veressä olevaa sokeria glykogeeniksi. Glykogeeni varastoituu sitten maksaan ja sitä vapautuu sokerina silloin, kun sitä tarvitaan veressä. Maksa varastoi myös vitamiineja ja kivennäisaineita, ja se sekä tekee että varastoi sellaisia veren valkuaisaineita kuin albumiinia, globuliinia ja fibrinogeenia. Sappi on yksi maksan valmistamista aineista. Tämä neste auttaa ruoansulatuksessa.
Se, että naurun on havaittu parantavan ruoansulatusta, ilmeisesti osoittaa sen lisäävän sapen virtaamista. Suurin osa ruoansulatusprosessista tapahtuu myös ohutsuolessa. Näin ollen ohutsuolikin ilmeisesti hyötyy hieronnasta, jota se saa naurun välityksellä.
Vielä eräs hyöty on se, että naurun aikaansaaman paksusuolen hieronnan sanotaan auttavan paksusuolta poistamaan elimistöstä ulosteet.
Tasapainoinen näkemys
Vaikka nauru on hyödyllistä, sillä on ”aikansa”, kuten viisas kuningas Salomo sanoi. (Saarn. 3:1, 4) Hyväkin voi olla vahingollista, kun se on ylenmääräistä. Illustrated Medical and Health Encyclopedia (Kuvitettu lääketieteen ja terveydenhoidon tietosanakirja) huomauttaa (s. 1345): ”Nauru on siis, kuten kaikki muutkin elimistön toiminnat, mekanismi, jota tulisi käyttää riittävästi, mutta ei koskaan liikaa. Ihmisen elimistön minkä tahansa toiminnan liika harjoittaminen tai liiallinen käyttö ei koidu sen parhaaksi.”
Liika nauraminen voi toisinaan johtaa ylenantamiseen. Varsinkin lapsilla liika nauraminen voi aiheuttaa virtsarakon ja peräsuolen sulkijalihasten äkillisen veltostumisen kiusallisin seurauksin. Jotkut lääkärit ovat jopa sitä mieltä, että nauraminen on vaarallista niille, jotka kärsivät sydäntaudeista tai ylempien hengitysteiden sairauksista.
Tietysti tällaiset nauramisesta aiheutuvat haitalliset fyysiset vaikutukset ovat suhteellisen harvinaisia. Naurun valvomiseksi on olemassa tärkeämpi syy. Ensiksikin naurua tulisi hillitä, kun se on täysin sopimaton tilanteeseen. Ajattelematon nauru voi ärsyttää toisten korvia. Sen sijaan, että sellainen nauru osoittautuisi rohkaisun lähteeksi, se on omiaan masentamaan toisia. Raamattu vertaa sitä orjantappuroiden äänekkääseen rätinään padan alla. – Saarn. 7:7.
Toisinaan meidän on tarkasteltava järkevästi elämäämme. Jos me havaitsemme tuhlaavamme liikaa aikaa kevytmieliseen nauruun emmekä tee hyvää nimeä suorittamalla oivallisia tekoja, niin meillä on syytä olla harmistuneita itsemme suhteen, pahoillamme menettelytapamme takia, syytä muuttua. Tämä parantaa sydäntämme, kuten viisas kuningas Salomo tunnusti. – Saarn. 7:4.
Ollaksemme rohkaisun lähde meidän tulee pyrkiä omaamaan syvä tunne toisia kohtaan ja iloita tai surra oikeaan aikaan ja oikeassa tilanteessa. Me haluamme epäitsekkäästi iloita, kun toisille käy hyvin ja he pursuavat iloa. Samalla meidän tulisi käyttää valppaasti tilaisuuksia lohduttaa niitä, jotka ovat kokeneet vastoinkäymisiä. Miten sopimatonta olisikaan unohtaa heidät ja jatkaa huoletonta suhtautumistapaa!
Naura silloin, kun se on sopivaa. Mutta mikä vielä tärkeämpää, kehitä miellyttävää ja iloista mielenlaatua. Tämä pikemmin kuin pelkkä nauraminen nauramisen takia tekee sinusta rohkaisun lähteen toisille ja on hyödyksi itsellesikin henkisesti, fyysisesti ja tunneperäisesti.