Jospa keuhkosi osaisivat puhua!
MINKÄ kiintoisan tarinan keuhkosi voisivatkaan kertoa, jos ne osaisivat puhua! Ne eivät esittäisi sinulle ainoastaan joitakin yllättäviä tosiasioita koostaan ja hienosta rakenteestaan vaan ne voisivat myös kuvailla, miten ne toimivat, sekä sen taistelun, johon niiden on toisinaan ryhdyttävä pitääkseen sinut hengissä. Mutta koska keuhkosi eivät osaa puhua, sinun täytyy kuulla niiden kiehtova kertomus ulkopuolisilta tutkijoilta.
Saatat elää ruoatta viikkokausia. Jotkut ovat paastonneet 40–50 päivää. Voit myös tulla toimeen ilman vettä päiväkausia, mikä on ollut haaksirikkoisten merimiesten kokemus keskellä suolaista valtamerta. Mutta hengittämättä et voi tulla toimeen muutamia minuutteja kauempaa. Niin tärkeät ovat keuhkosi sinulle.
Useimmat ihmiset pitävät keuhkojaan pelkästään itsestään selvänä asiana, ja varsin monien ihmisten keuhkot toimivatkin suurimman osan ajasta äänettömästi ja tehokkaasti kehdosta hautaan saakka. Itse asiassa silloin, kun keuhkosi antavat tietää itsestään, olet jo pulassa. Niinpä sinun olisikin parempi ajatella niitä jonkin verran ja huolehtia niistä hyvin ennen kuin on liian myöhäistä.
Keuhkosi ovat kaksi kartion tai pyramidin muotoista elintä, joista kumpikin aikuisilla painaa vähän yli puoli kiloa. Miehillä niiden paino on 1/37 ja naisilla 1/43 ruumiin painosta. Oikea keuhkosi muodostuu kolmesta osastosta eli lohkosta; vasemmassa keuhkossasi on vain kaksi lohkoa sydämen rintakehästä viemän tilan vuoksi. Syntyessäsi keuhkosi ovat vaaleanpunaiset, mutta ne alkavat vuosien varrella näyttää täplikkäiltä ja liuskakivenharmailta, vanhalla iälläsi niissä saattaa lisäksi esiintyä mustia pilkkuja. Vaikka kahteen keuhkoosi voi sopia 6,5–7,5 litraa ilmaa, se ei merkitse sitä, että ne olisivat laajoja onttoja, palkeenkaltaisia elimiä. Jos leikkaisit ne auki, toteaisit niiden jossain määrin muistuttavan vaahtokumisientä.
Hengittämäsi ilma saapuu nenääsi ja suuhusi ja virtaa sitten nielun, kurkunpään ja henkitorven kautta. Henkitorvi haarautuu kahdeksi keuhkoputkena tunnetuksi putkeksi, jotka liittyvät kummankin keuhkon takaosaan suunnilleen keskeltä. Henkitorvi ja keuhkoputket ovat tukevien rustorenkaiden ympäröimät, jottei mikään ulkopuolisten esineiden puserrus voi estää ilmaa virtaamasta keuhkoihin.
Kaksi päähaaraa eli keuhkoputket jakautuvat saavutettuaan keuhkot neljäksi haaraksi, nuo neljä haaraa kahdeksaksi jne. vielä noin 20 kertaa, kunnes näitä pikkuruisia hengitystiehyinä tunnettuja haaroja on miljoona tai enemmän. Pienimmät näistä ovat halkaisijaltaan vain neljännesmillimetrin. Hengitystiehyiden päässä on keuhkorakkulasäkkejä, joissa on keuhkorakkuloina tunnettuja pienen pieniä kupinmuotoisia ulkonemia. Keuhkoissasi on näitä kauttaaltaan 300 miljoonaa joidenkin arvioiden ollessa jopa 750 miljoonaa. Jos nämä pikkuruiset keuhkorakkulat levitettäisiin auki ne peittäisivät jopa 100 neliömetrin alueen.
Jokaisen näistä pienistä keuhkorakkuloista peittää hiussuonien verkko. Näiden pienten hiussuonien seinien läpi happi pääsee kosketuksiin veren kanssa, jotta elimistön soluille voidaan vuorostaan varata happea energian tuottamista varten. Punaisten verisolujen hemoglobiini kuljettaa hapen soluihin kaikkialle elimistöön. Jos hiussuonet asetettaisiin peräkkäin, ne ulottuisivat satojen kilometrien päähän. Näillä hiussuonilla on muuten läpimittaa vain sen verran, että niiden läpi mahtuu yksi punasolu kerrallaan.
Hapen ja hiilidioksidin edestakainen virta seinämien läpi keuhkorakkuloista punasoluihin tapahtuu tietenkin paljon lyhyemmän etäisyyden yli kuin ohuin koskaan näkemäsi paperi on ollut, nimittäin alle millimetrin tuhannesosan!
Keuhkosi hengittävät vuodessa sisään 2–5,5 miljoonaa litraa ilmaa. Ollessaan täpötäynnä ne sisältävät 6,5–7,5 litraa ilmaa. Kun hengität ulos, keuhkoihisi jää tavallisesti vielä kaksi litraa ilmaa, vaikka voit halutessasi hengittää ulos, kunnes jäljellä on vain yksi litra ilmaa. Kun lepäät rauhallisesti leposohvalla tai nojatuolissa, saatat hengittää sisään niinkin vähän kuin puoli litraa ilmaa kerrallaan, 10–14 kertaa minuutissa, mikä tekee 5–7 litraa ilmaa minuutissa. Mutta kun teet raskasta työtä tai harrastat voimakasta liikuntaa, saatat hengittää sisääsi jopa 70–110 litraa ilmaa minuutissa, et niinkään hengittämällä nopeammin kuin hengittämällä syvempään.
Käsittääksesi, miten keuhkosi varaavat sinulle ilmaa, sinun tarvitsee ymmärtää eräs toinen niitä koskeva tosiseikka. Kumpikin keuhko on suljettu ilmatiiviin keuhkopussiksi nimitetyn kalvon sisään. Siksi voit ottaa vastikään eläimestä poistetun keuhkon ja täyttää sen ilmapallon tai jalkapallon kaltaiseksi pumppuamalla ilmaa sen sisään henkitorvesta. Eikä siinä kaikki, vaan kumpikin keuhkosi sijaitsee ilmatiiviissä ontelossa, jolla on oma kalvonsa.
Kuinka hengität
Keuhkosi täyttyvät ja tyhjentyvät hengittäessäsi pääasiassa kahdella tavalla: tahdonalaisella ja tahdosta riippumattomalla. Sydämesi ja vatsasi toiminta rajoittuu tahdosta riippumattomaan, sinä et voi tieten tahtoen nopeuttaa tai hidastaa niiden toimintaa. Raajasi, huulesi ja kielesi toimivat toisaalta enemmän tai vähemmän tahtosi tai muodostamiesi tapojen mukaan. Mutta keuhkosi pystyvät sekä tahdonalaisiin että tahdosta riippumattomiin toimintoihin. Tahdonalaisessa hengityksessä sinä panet rintakehän laajenemaan ja pallean laskeutumaan ja vedät siten keuhkoihisi enemmän ilmaa.
Tahdosta riippumatonta hengitystä valvoo aivojen alaosassa sijaitsevassa ydinjatkoksena tunnetussa osassa oleva ”hengityskeskus”. Se kiihottaa pallean supistumaan, mikä panee sen alenemaan ja saa samalla kylkiluut siirtymään ylös ja ulospäin. Tuloksena on suhteellinen tyhjiö, tila, jossa ilmanpaine keuhkoissa on matalampi kuin ulkopuolella. Tämä panee ilman ulkopuolelta tunkeutumaan keuhkoihin. Toiset hermokeskukset keskeyttävät säännöllisesti tämän supistumistoiminnan, mikä sallii rintakehän lihasten rentoutua ja pakottaa siten ilman ulos keuhkoista.
On kiintoisaa, että tätä ”hengityskeskusta” ei saa toimimaan keuhkojen hapen puute, vaan veresi hiilidioksidimäärä. Mitä enemmän veressäsi on hiilidioksidia, sitä suuremmassa vaarassa olet, ja niinpä ”hengityskeskus” kiihdyttää hengitystä estääkseen hiilidioksidipitoisuutta saavuttamasta vaarakohtaa. Sisään hengitettävässä ilmassa on tavallisesti vain prosentin murto-osa hiilidioksidia. Hengitysilmassa on suunnilleen 21 prosenttia happea, mutta ulos hengitettäessä se yhä sisältää noin 16 prosenttia happea. Kuten havaitset keuhkosi poistavat ainoastaan noin neljänneksen ilman hapesta. Vastaavasti lisääntyy hiilidioksidi, niin että uloshengitetty ilma sisältää yli 4 prosenttia hiilidioksidia.
Ilman tekeminen sopivaksi
Jotta keuhkosi tekisivät osansa oikein, on selvää, että ilman täytyy olla juuri sopivaa. Sen täytyy olla puhdasta, sen täytyy olla kosteaa ja sen täytyy olla sopivan lämpöistä. Tätä varten ihmiselimistön Luoja on antanut ihmiselle ”ylemmät hengitystiet”, niin kuin ihmiset niitä kutsuvat. Kaikki väylät, joiden läpi ilma virtaa ennen keuhkoihisi saapumista, auttavat näiden kolmen oleellisen ehdon täyttämisessä. Nenän verrattain pitkät ihokarvat pyydystävät suurehkot likahiukkaset, jotka voivat olla täynnä bakteereja. Sen tiehyet on myös vuorattu siten muotoilluilla limakalvoilla, että pienet hiukkaset tarttuvat niihin. Henkitorvessa olevat värekarvat, hiuksia muistuttavat limapeitteiset harjanteet, jotka huojuvat kuin vehnä pellolla, pyydystävät vielä pienemmät hiukkaset. Tämä liike panee mitkä tahansa hiukkaset kohoamaan vähitellen kohti kurkkua, mistä ne voi nielaista tai sylkeä pois. Valkoiset verisolut huolehtivat kaikista pikkuruisista bakteereista, jotka onnistuvat läpäisemään nämä suojakeinot.
Lisäksi eri rauhaset ja kosteat ilmatiehyet varaavat ilmalle oikean määrän kosteutta. Tämä on hyvin tärkeää, sillä hapen ja hiilidioksidin täytyy olla kosteaa, ennen kuin ne voivat siirtyä edestakaisin punasolujen ja pienen pienten keuhkorakkuloiden välillä. Ilman täytyy myös olla sopivan lämpöistä. Tätä varten ilmatiehyet on suunniteltu ihanteellisesti liian kylmän ilman lämmittämiseksi ja liian kuuman ilman jäähdyttämiseksi; molemmat äärimmäisyydet vahingoittavat keuhkojesi herkkiä limakalvoja. Elimistön ylempien hengitysteiden valtava tehokkuus on ilmeinen, kun otamme huomioon, että sen ansiosta ihminen voi säilyä hengissä trooppisten autiomaiden paahtavassa kuumuudessa ja Etelämantereen kovissa pakkasissa.
Ehkäisy parempaa kuin parantaminen
Koska keuhkosi tekevät sinut tietoiseksi olemassaolostaan ainoastaan silloin, kun ne ovat vaikeuksissa, on mitä suurinta viisautta huolehtia niistä ennen sitä hetkeä. Tai kuten sananlasku sanoo: ”Parempi oja tukkia kuin joki.” Jos henkilö suhtautuu terveyteensä vakavasti ja pitää tärkeänä varsinkin keuhkojensa tilaa, niin hän ei tietenkään polta tupakkaa. Tupakoinnin lopettaminen ei ole terveellistä ainoastaan keuhkoille vaan myös sydämelle ja maksalle. Keuhkosi arvostaisivat myös sitä, jos voisit valita asuinpaikkasi sieltä, missä ilman saastuminen on vähäisintä.
Pitääksesi keuhkosi hyvässä kunnossa voit mm. huolehtia siitä, että saat riittävästi liikuntaa. Jos olet postia jalkaisin jakava postinkantaja tai rakennustyöläinen, sinun ei luonnollisesti ehkä tarvitse ajatella sitä paljonkaan, eikä silloinkaan, jos satut olemaan suuresta kodista ja perheestä huolehtiva perheenemäntä. Mutta jos olet yksi sangen monista kaiken päivää toimistossa tai työpöydän ääressä istuvista työntekijöistä, sinun pitäisi silloin omistaa jonkin verran ajatusta ruumiillisen lisäliikunnan saamiselle. Keuhkoja hyödyttääkseen sellaisen liikunnan pitäisi olla niin rasittavaa, että se saa sinut hengästymään eli hengittämään syvään, mikäli tietysti sydämesi on kyllin vahva kestämään sen. Portaiden käveleminen hissin käytön sijasta on eräs tapa saada liikuntoa, joka ei vie paljon ylimääräistä aikaa, ellei kysymyksessä ole suuri määrä portaita. Sen tekeminen tavaksi varmistaa liikunnan säännöllisyyden. Liikunnan tulee olla säännöllistä, jotta siitä olisi hyötyä.
Toinen suosittu liikunnan muoto on hölkyttely, rentoutunut, kiirehtimätön juoksu. Mutta toiminta, joka myös piristää mieltä, voi olla parempaa. Vähemmän rasittavia urheilulajeja ovat esimerkiksi tennis, pöytätennis ja uinti. Sinun ei pidä jättää huomioon ottamatta keuhkojesi harjoittamista syvän palleahengityksen avulla. Sen sijaan, että hengität syvään täyttämällä rintakehän, hengitä syvään laskemalla palleaasi. Tämä on erittäin hyödyllistä alimmille keuhkorakkuloille. Aivan erityisen hyödyllistä on lisäksi hengittää ulos useita kertoja päivässä niin perusteellisesti kuin voit. Tätä on aivan oikein nimitetty keuhkojesi ”suursiivoukseksi”. Muista silloin tällöin hengittää syvään sisään ja voimakkaasti ulos levätessäsi nukkumatta leposohvalla tai vuoteella. Siten tekemisestä saattaa jopa olla ylimääräistä hyötyä, jos se suuntaa mielesi pois huolista tai epäkohtien pohtimisesta tai muista epäterveellisistä ajatuskuvioista. Syvään hengittäminen saa sinut usein tuntemaan olosi paremmaksi sekä ruumiillisesti että tunneperäisesti.
Kun jokin menee epäkuntoon
Keuhkoihisi voi tulla monenlaisia vikoja. On olemassa bronkiitti eli keuhkoputkentulehdus. Keuhkopussintulehdus syntyy, kun rintaonteloa myötäilevä kalvo tai keuhkoja ympäröivä kalvo tulehtuu. Keuhkokuumetta sanotaan olevan monenlaista, ja eri muodot eroavat toisistaan tulehduksen kohteen ja luonteen mukaan. Taloudelliset olosuhteet ja ympäristö voivat tehdä jonkun alttiimmaksi tuberkuloosille. Näyttää siltä, että keuhkosyövän lailla lisääntyy myös keuhkoemfyseema. Mitä on emfyseema? Se on muutamien hengityselinten sairauksien, kuten astman, lopputulos, missä pikkuruiset keuhkorakkulat laajentuvat niin, että niiden toimintakyky heikkenee. Emfyseemapotilaan on vaikea puhaltaa ulos sisään hengittämäänsä ilmaa. Tavallinen nuha, heinäkuume, astma ja sivuontelotulehdus ovat niin ikään keuhkojasi vaivaavia tauteja.
Näihin erilaisiin sairauksiin on olemassa monia lääketieteellisesti puhuen oikeaoppisia ja vääräoppisia parannuskeinoja, ja näyttää parhaalta tarkastella niitä kaikkia avomielisesti, koska millään menetelmällä ei näytä olevan kaikkia vastauksia. Mutta kuten edellä on pantu merkille, ehkäisy on paras keino. Kiinnitä huomiota viisaisiin elintapoihin silloin, kun vielä nautit hyvästä terveydestä ja ennen kuin keuhkosi saavat sinut tuskallisella tavalla tietoiseksi olemassaolostaan. Valitse mikäli mahdollista terveellinen työ- ja asuinympäristö, jossa ilma on vähiten saastunutta. Älä tupakoi, älä käytä liikaa alkoholijuomia. Karta äärimmäisyyksiä syömisessä, työnteossa ja nautintojen etsimisessä. Opi olemaan kaikessa kohtuullinen ja tyytyväinen siihen, että sinulla on elämän välttämättömyydet – ruoka, vaatetus ja suoja. Niin, ”suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myös voi täältä mitään viedä.” – 1. Tim. 6:6–8.
[Kaavio s. 17]
(Ks. painettu julkaisu)
Oikeassa keuhkossasi on kolme lohkoa, vasemmassa kaksi. Keuhkojesi sisäpuoli on vaahtokumisienen kaltainen, ja siinä on miljoonia hiussuonien peittämiä pienen pieniä keuhkorakkulasäkkejä. Tämä sallii hapen ja hiilidioksidin vaihtumisen keuhkorakkulasäkkien seinämien läpi.
A – Sydämestä tulevaa hiilidioksidipitoista verta
B – Sydämeen palaavaa happipitoista verta
C – Hiussuonien peittämiä keuhkorakkulasäkkejä