Joulumusiikki
ON KYLMÄ joulukuun ilta. Lumihiutaleet leijailevat hiljalleen maahan. Jostain kuulua iloista laulua. Katulampun alla laulaa joukko ihmisiä sydämellisesti joululauluja. Onko tämä näky tuttu sinulle? Epäilemättä se on monille Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa asuville. Nyt on todellakin se aika vuodesta, jolloin kaikenikäiset ihmiset nauttivat soinnukkaitten jouluaiheisten laulujen laulamisesta.
Joissakin kodeissa perhe kokoontuu pianon tai harmonin ääreen laulamaan sellaisia suosikkilauluja kuin ”Jouluyö, juhlayö”, ”Kulkuset” ynnä muita. Kouluissa, kirkoissa ja joissakin kerhoissa kuorot harjoittelevat innokkaasti joululauluja valmistaessaan erikoisia jouluohjelmia. Tuttujen joululaulujen iloiset ja rytmikkäät kertosäkeet tulvivat radioista, televisioista ja levysoittimista. Suurissa tavarataloissa taustalla soiva joulumusiikki auttaa kiireisiä ostajia pääsemään juhlatunnelmaan ja virittää heidät ostosten tekoon.
Ei-hengelliset ja hengelliset laulukuorot sekä suurten yhdyskuntien sinfoniaorkesterit valmistavat ahkerasti erikoisia joulukonsertteja. Ne harjoittelevat tiettyjä musiikkiteoksia, jotka on kautta vuosien yhdistetty joulun juhlallisuuksiin. Sanomalehdissä on viikkoja etukäteen ilmoituksia näistä joulukonserteista. Juuri tähän aikaan vuodesta Händelin Messiasta, Berliozin oratoriota Kristuksen lapsuus ja muita Jeesuksen Kristuksen varhaista elämää käsitteleviä musiikkiteoksia esitetään konserttisaleissa ja suurissa kirkoissakin.
Joulumusiikin kehitys
Oletko koskaan halunnut tietää, milloin ja kuinka joulumusiikki sai alkunsa? Jotkut saattavat ajatella, että se alkoi Jeesuksen ja hänen apostoleittensa aikana tai varhaiskristittyjen keskuudessa.
Ennen kuin tarkastelemme, milloin joulumusiikki syntyi, meidän on tarpeellista saada tietoa itse juhlapäivän alkuperästä. Pane merkille seuraava huomautus M’Clintockin ja Strongin tietosanakirjassa Cyclopædia of Biblical, Theological, and Ecclesiastical Literature: ”Joulua ei vietetä Jumalan määräyksestä eikä se ole peräisin Uudesta Testamentista. Kristuksen syntymän päivää ei voida saada selville Uudesta Testamentista eikä todella mistään muustakaan lähteestä. Kolmen ensimmäisen vuosisadan [varhaiset kirkko-] isät eivät puhu mistään Jeesuksen syntymän erikoisesta vietosta.” – 2. osa, s. 276.
Miten sitten joulumusiikki kehittyi? Kirjassaan Christmas Traditions (Joulun perinteet) William Muir Auld kertoo, että ensin olivat vain kirkkolaulut. Mutta hän jatkaa sanoen: ”Kosketuksen kautta siihen juhlalliseen ympäristöön, jossa [joulu] kasvoi ja johon se myöhemmin siirrettiin, siitä oli tuleva maailmallinen ja aineellinen, onnellinen ja hilpeä, punainen ja elinvoimainen.” Ja mikä oikein oli tuo juhlallinen ympäristö, jossa se kasvoi? Auld sanoo, että joulukuun 25. päivä ”ahdettiin . . . kahden äärimmäisen suositun kansanjuhlan, Saturnalian ja tammikuun Kalendaen, väliin”. Saturnalia oli pakanallinen roomalainen juhla Saturnuksen, maanviljelyksen jumalan, kunniaksi. Juhlijat antautuivat usein tolkuttomaan mässäilyyn hurjissa juhlamenoissa.
Kun Rooman kirkko ei kyennyt poistamaan näihin pakanallisiin juhlapäiviin liittyviä tapoja, niin se liitti ne joulun viettoonsa antamalla niille kristillisen nimen. Näin ollen vuosien mittaan erilaiset tavat, esimerkiksi kotien koristelu, lahjojen antaminen ja hengellisten laulujen laulaminen, tulivat tämän juhlapäivän olennaisiksi osiksi.
Kaiken tämän huomioon ottaen ei ole hämmästyttävää lukea Erik Routleyn kirjasta The English Carol, ettei englannin kielessä joululaulusta käytetty sana ”carol” aluksi tarkoittanut ”hurskasta uskonnollista tapaa vaan tanssia”. Sana ”carol” tarkoitti kehässä tanssimista, ja 12. vuosisadan Ranskassa se merkitsi lemmentanssia, joka ylisti kevään tuloa. Se liittyi vapunpäivän viettoon Länsi-Euroopassa. M. R. Krythen kirja All About Christmas (Kaikki joulusta) sanoo: ”Varhaisissa uskonnollisissa menoissa palvojat tanssivat käsi kädessä ympyrässä laulaessaan yhdessä. . . . Sen jälkeen kun pakanallinen talvijuhla oli sulautunut kristilliseen juhlaan, latinalaiset ja germaaniset kansat yhä tanssivat Jeesuksen syntymää esittävien lavasteiden ympärillä tanssin säveliin sävellettyjen laulujen mukaan, joista käytetään saksaksi nimitystä Wiegenlieder, ranskaksi Noëls ja englanniksi carols.”
Joulumusiikki kehittyi vähitellen vuosien kuluessa ja 15. vuosisataan mennessä joululaulut pääsivät täysiin oikeuksiinsa. Siitä ajasta lähtien jouluun liitettiin tietty perinteellinen musiikki ja lisäksi musiikki, jonka uskonnolliset johtajat ja säveltäjät myöhemmin sävelsivät.
Händelin ”Messiasta” ei sävelletty jouluksi
Joulunaikaan ehkä useimmin esitetty kuoroteos on G. F. Händelin suuri oratorio Messias. Koska sitä tavallisesti esitetään silloin, niin monet ajattelevat, että Händel kirjoitti sen juuri jouluksi. Händelin elämäkerrat osoittavat kuitenkin, että hän sävelsi Messiaan, koska hän oli rahan tarpeessa, ja ne osoittavat, että teos esitettiin ensi kerran löytölasten sairaalassa Dublinissa Irlannissa huhtikuussa eikä joulukuussa.
Jay Welch kirjoitti mielenkiintoisesti Messias-levytykseen liittyvissä selityksissään: ”Se, että Messias [toisin sanoen sen sanat] on kokonaan peräisin Raamatusta, ei tee siitä liturgista kirkkomusiikkia. Händel käsitteli tyylillisesti samalla tavoin pyhiä ja maallisia aiheitaan; hän käsitteli niitä ei-lahkolaisena, . . . eikä ylistänyt mitään kirkollista oppia . . . Lisäksi hän esitti oratorioitaan konserttisaleissa, teattereissa ja sairaaloissa, vaikka kirkot olisivat olleet hänen käytettävissään. Tämä raivostutti Englannin pappeja niin, että he yrittivät kerran sulkea Covent Gardenin, missä Messias oli määrä esittää.” He olivat sitä mieltä, ettei uskonnollista teosta tulisi esittää teatterissa. ”Luonteenomaisella rohkeudella impressaari Händel kiersi heidän kieltonsa muuttamalla nimen ’Pyhäksi oratorioksi’.”
Jotkut, jotka ymmärtävät vakavaa musiikkia, kuuntelevat mielellään tuota kaunista oratoriota, jossa he kuulevat monia suosimiaan raamatunlauseita kauniisiin melodioihin sävellettynä. Kuorolle kirjoitettujen osien sopusointuisen runsas rakennelma on todella liikuttava.
Mutta ehkä haluat tietää, mitä on sanottava niistä joululauluista, joiden juuret ulottuvat keskiaikaan?
Mitä joululaulujen sanat esittävät?
Joulun alkuperän huomioon ottaen siihen liittyvät laulut heijastavat niiden keskiaikaisten ihmisten ajattelua, jotka harjoittivat esi-isiensä pakanallisia tapoja, koska heille ei ollut opetettu Raamattua. Kirja All About Christmas sanoikin: ”Koska monet varhaiset ihmiset palvoivat luontoa, oli luonnollista, että jotkut joululaulut käsittelivät sen piirteitä. Eräs näistä, ’The Holly and the Ivy’ (Piikkipaatsama ja muratti), on . . . kamppailu valta-asemasta ’miespuolisen’ piikkipaatsaman ja ’naispuolisen’ muratin välillä; ja laulu on ehkä muodostunut poika- ja tyttöryhmien tanssimista pakanallisista tansseista.” Se huomauttaa myös, että tämä joululaulu ”on luonnon palvonnan ja kristillisyyden sekoitus”.
Erik Routley sanoo myös, että ”naturalistinen mytologia, joka läheisesti liittyy hedelmällisyyskultti-uskontoon . . . ja sulautui sivistyneeseen tapaan, on perustana meidän tuntemallemme laululle ’The Holly and the Ivy’”.
Tarkastelehan lauluja, joissa korostetaan puun palvontaa, esimerkiksi suosittua laulua ”Oi kuusipuu!” Kirjan All About Christmas kirjoittaja Krythe huomauttaakin: ”Siinä ylistetään puun ikuista vihreyttä; ja ajatusta ikivihreydestä painotetaan kuolemattomuuden vertauskuvana”. Eräässä englantilaisessa laulussa nimeltä ”Deck the Halls with Boughs of Holly” (Koristakaa salit piikkipaatsaman oksilla) sanotaan muun muassa: ”Katso edessämme olevaa joulupölkkyä.” Tiedätkö, mitä se merkitsee? Se viittaa pakanalliseen tapaan polttaa joulupölkkyä. Kirjailija Krythe huomauttaa, että se ”liittyy skandinaaviseen tapaan palvoa salaperäistä . . . ’maailmanpuuta’”. Tapana oli, että sen jälkeen kun puu oli raahattu taloon metsästä, jokainen istui sen päällä. Sille laulettiin laulu ja sitä suudeltiin uskoen lujasti siihen, että ”talonväki pysyisi turvassa seuraavaan jouluaikaan saakka”. Kaikki tämä tehtiin ennen kuin se sytytettiin tuleen.
Tämä voi kuulostaa lystikkäältä vanhalta tavalta, mutta Jumalan hyväksyntää haluavat kristityt yrittävät päästä perille siitä, mikä on Jumalan näkökanta asioista. Miellyttääkö Jumalaa nähdä älykkäitten ihmisten lukevan puun tai pölkyn ansioksi sen, minkä hän yksin voi aikaansaada? (Jes. 44:14–20) Eikö luonnon palvonta todellakin ole sitä, että kunnioittaa ”luotua enemmän kuin Luojaa” Jehova Jumalaa, joka loi kaiken? Jumala julistaa luonnon palvojien olevan ’ajatuksiltansa turhistuneita’ ja ’kelvottomia mieleltään’. Koska siis haluat miellyttää Jumalaa, niin etkö ole samaa mieltä siitä, että olisi viisasta olla laulamatta lauluja, jotka heijastavat jonkinlaista luonnon palvontaa? – Room. 1:21, 25, 28; 2. Kor. 6:14, 15.
Jotkut joululaulut sekä joulunäytelmä ”Tähtipojat” (”Tiernapojat”) ylistävät tähteä, joka johti niin kutsutut viisaat (jotka todellisuudessa olivat tähdistäennustajia) Jeesus-lapsen luo. Niistä heijastuu tähden palvonta, joka alkoi muinaisessa Babylonissa. Englantilaista jouluhymniä ”Brightest and Best” (Kirkkain ja parhain) lauletaan monissa kirkoissa; mutta se kääntyy ”Kointähden” puoleen, ja sitä laulavat palvovat tähteä. Selostaessaan, että se kerran poistettiin käytöstä, koska ”siihen sisältyi tähden palvontaa”, Routley kirjoitti: ”Totuus on ehkä se . . . että [säveltäjä] kirjoitti joululaulua. Joululaulut eivät pelkää astrologiaa.”
Miten Jumala suhtautuu astrologiaan eli siihen, että katsotaan taivaalta enteitä tulevaisuudesta? Hän vastaa 5. Moos. 18:12:ssa: ”Sillä jokainen, joka senkaltaista tekee, on kauhistus Herralle.” Eikö sen välttäminen, jota Jehova Jumala inhoaa ja jonka hän tuomitsee, ole todistus hyvästä arvostelukyvystä? – 2. Kor. 6:17.
Nyt herää kysymys: ovatko varsinaisesti Jeesuksen syntymää koskevat joululaulut sopusoinnussa Raamatun kertomuksen kanssa? Englantilaisen joululaulun ”Ensimmäinen joulu” ensimmäisessä säkeistössä sanotaan, että paimenparat olivat laitumella paimentamassa lampaitaan kylmänä talviyönä, mutta Raamattu ei sano, että silloin oli talvi, eivätkä paimenet Palestiinassa ole talvisaikaan yöllä kedolla. Toinen säkeistö ei ole oikeassa sanoessaan, että nuo paimenet katsoivat taivaalle ja näkivät tähden, joka johti tietäjiä. Kirjassaan Christ and the Carols (Kristus ja joululaulut) William J. Reynolds huomauttaa tässä laulussa olevasta virheestä sanoen: ”Tähti ilmestyi tietäjille eikä paimenille. Raamatussa ei ole mitään viittausta, joka osoittaisi, että Luukkaan 2. luvussa mainitut paimenet näkivät Matteuksen 2. luvussa mainitun tähden.” Krythekin huomauttaa, ettei tämä joululaulu ”ole täysin Raamatun kertomuksen mukainen”.
Jos tarkastelemme huolella jouluvirsien sanoja, esimerkiksi virsiä ”Jeesus Kristus meille nyt” ja ”Virsi soikoon riemuinen!”, niin havaitsemme, että niissä väitetään Jeesuksen olevan kaikkivaltias Jumala. Näinkö Raamattu opettaa? Jeesus sanoi: ”Isä on minua suurempi.” Raamatun henkeytetyssä kertomuksessa ei ole yhtäkään jaetta, jossa sanotaan, että Jeesus on kaikkivaltias Jumala tai osa kolminaisuutta. Se osoittaa hänen olevan Jumalan poika. – Joh. 14:28; Kol. 1:15, 16.
Mitä olemme siis oppineet joululauluista? Olemme nähneet, että niissä on paljon pakanallisia ajatuksia ja tapoja. Lisäksi ne ovat raamatullisesti epätarkkoja ja monissa tapauksissa suorastaan ristiriidassa sen kanssa, mitä Jehova on sanonut pyhässä sanassaan, Raamatussa. Kun totuutta rakastava ihminen ymmärtää nämä seikat, niin joulumusiikki ei enää viehätä häntä niin kuin se joskus on saattanut viehättää.
Järkevä näkemys asiasta
Kauniilla sävelmillään joululaulut vaikuttavat kieltämättä suuresti ihmisen tunteellisuuteen. Ne koskettavat hänen syvimpiä tunteitaan. Mutta miellyttävätkö Jumalaa ylistykset, joihin liittyy pakanallisia tapoja? Hyväksyykö hän ihmiset, jotka yhtyvät laulamaan hänen korkeimman suvereenisuutensa kieltäviä lauluja? Voisiko ”Jehova, totuuden Jumala”, hyväksyä ajatukset, jotka ovat vastoin hänen Pyhää Sanaansa? – Ps. 31:6, Um.
Vaikka musiikki voi olla erittäin kaunista, emme voi unohtaa, että sanat liittyvät siihen hyvin läheisesti. Eivätkö jonkin tunnetun laulun tutut sävelet tavallisesti tuo mieleen sen sanat? Nauttiessasi musiikista kotonasi kauniissa sävelmässä ei sinänsä ole mitään väärää, mutta jos sellainen musiikki tuo mieleesi epäraamatullisia ajatuksia tai herättää muistoja vääristä uskonnollisista juhlista, joihin sinulla oli tapana osallistua, niin onko sinun viisasta valita sellaista musiikkia virkistykseksesi?
On sävelletty runsaasti musiikkia, jolla ei ole mitään yhteyttä jouluun. Sellainen, joka nauttii musiikista ja haluaa miellyttää Jumalaa, voi siis helposti olla valikoiva. On olemassa tuhansia sinfonioita, konsertteja ja sonaatteja kaikenlaisille soittimille sovitettuina, monia erilaisia lauluja ja tansseja ja ihastuttavaa kevyttä klassista musiikkia, jotka voivat tehdä illasta erittäin nautittavan. Valitsemalla viisaasti voi välttää musiikkia, joka voi osoittautua haitalliseksi ponnisteluille muovata mieli sopusointuun Jehova Jumalan tahdon kanssa.
Jos siis vilpittömästi pyrit jatkuvasti ’säilyttämään uskon ja hyvän omantunnon’ Jehova Jumalaa kohtaan, tee sitä, mikä miellyttää häntä, karttamalla varauksetta sitä, mitä hän paheksuu. – 1. Tim. 1:19.